Pääministeri Matti Vanhanen hallituksen EU-selonteon lähetekeskustelussa

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,
Käsissänne on nyt selonteko, joka ilmaisee hallituksen vahvan yhteisen näkemyksen Suomen EU-politiikan suurista linjoista.

Selonteossa käsitellään EU-jäsenyyden merkitystä Suomelle, määritellään EU-politiikkamme peruslinjaukset ja keskeiset tavoitteet. Samalla pohditaan keinoja kehittää vaikuttamistamme unionissa ja analysoidaan Euroopan unionin kehittymistä.

Painopistevalinnat konkretisoidaan 2020-luvun tahtotiloina, visioina siitä, millainen unionin tulisi kaksikymmenluvulla olla. Sen sijaan nykytilanteen kuvaaminen on jätetty tarkoituksella vähemmälle, jotta tiivis ja etunojainen ote säilyisi.

Selonteolla haetaan uudenlaista vuoropuhelua hallituksen, eduskunnan ja kansalaisten välillä. Tarkoituksenamme on käynnistää avoin keskustelu oman EU-politiikkamme sisältötavoitteista ja Suomen EU-vaikuttamisesta. Linjauksista käytiin intensiiviset keskustelut hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ja niihin on sitoutunut koko valtioneuvosto.

Eduskunnan asema Suomen EU-asioiden käsittelyssä on vahva ja muiden jäsenmaiden parlamenteissa kadehdittu. Siksi toivon, että tämä selonteko ruokkii hedelmällistä debattia myös tässä salissa. Vain yhteisen tahtotilan kautta päästään konkretiaan ja arkiseen vaikuttamiseen.

Myös ajankohta on otollinen. Kesäkuun alussa valitaan uusi Euroopan parlamentti, sen jälkeen nimetään unionille uusi komissio ja samanaikaisesti haetaan ratkaisua Lissabonin sopimukseen. Puhumattakaan koko maailmantaloutta ravistelevasta talouskriisistä, joka lisää Euroopan maiden keskinäistä riippuvuutta ja yhteistyön tarvetta entisestään.

Arvoisa puhemies,
Suomen EU-politiikan painopisteet ovat:
1. kansalaisten Eurooppa
2. menestyvä Eurooppa ja
3. EU globaalina vaikuttajana

Kaikessa vaikuttamisessa täytyy muistaa, että Euroopan unioni on lähtökohtaisesti olemassa kansalaisiaan varten ja sen oikeutus tulee unionin jäsenmaiden kansalaisilta. EU tuo konkreettisia hyötyjä meille kaikille muun muassa tukemalla talouskasvua ja työllisyyttä, helpottamalla liikkumista, puolustamalla perusoikeuksiamme ja hillitsemällä ilmastonmuutosta.

Tämän takia unioni tulee nähdä entistä vahvemmin kansalaisia koskettavana poliittisena tilana. EU:n kansalaisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa unionin toimintaan suoraan omien hallitustensa ja parlamenttiensa kautta, mutta myös Euroopan parlamentin välityksellä sekä osallistumalla kansalaisyhteiskunnan kautta unionin toimintaan.

Konkreettisin ilmentymä kansalaisten Euroopasta on työvoiman vapaa liikkuvuus EU:ssa. Se on hyvä alku, mutta lähtökohtana liian kapea. Unionissa pitää ryhtyä entistä rivakammin toimiin, joilla käytännön esteitä vapaalta liikkumiselta poistetaan. Nämä liittyvät hallituksen ajattelussa muun muassa sosiaaliturvan yhteensovittamiseen, palvelujen laajempaan tarjontaan ja eläkeoikeuksien turvaamiseen.

Hallituksen tahtotilana on, että unionikansalaisen siirtyminen jäsenmaasta toiseen ei ole 2020-luvulla monimutkaisempaa kuin muuttaminen maan sisällä. EU on työvoiman maahanmuutolle houkutteleva alue ja unionilla on mahdollisimman yhdenmukainen turvapaikkajärjestelmä, joka takaa kansainvälisen suojelun sitä tarvitseville.

Unionilla pitää olla myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Tavoitteenamme on unioni, jossa huolehditaan hyvinvoinnin perusedellytyksistä ja työmarkkinoiden pelisäännöistä.

Arvoisa puhemies,
Koko painollaan sylissämme oleva talouskriisi on havahduttanut vanhan mantereen maat ja meidät suomalaiset siihen, miten riippuvaisia maailmantaloudesta olemme. Suomalaisten hyvinvointi on valitettavan suoraan sidoksissa siihen, mitä Wall Streetillä tapahtuu.

Jos jotain myönteistä kriisistä hakee, niin se, että EU on näyttänyt toimintakykynsä ja voimansa. Eurooppalaisten kollegoiden kanssa tehdyt yhteiset päätökset muun muassa pankkijärjestelmän turvaamisesta ja elvytystoimien koordinoimisesta ovat loistava osoitus siitä, että mikäli poliittista tahtoa löytyy, unioni toimii täsmällisesti ja nopeasti jopa ilman juridista toimivaltaa. Toinen opetus on se, että kriisioloissa Euroopan maiden yhteistyö on vielä normaalioloja välttämättömämpää.

Maanosamme globaalin kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen on unionin tärkeimpiä, ellen sanoisi tärkein tehtävä myös tulevaisuudessa. Pärjääminen samassa juoksussa nousevien talouksien kanssa edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista sisämarkkinoihin ja rakenteellisiin uudistuksiin, muuten jäämme jo lähtötelineisiin.

Yhteisvaluutta on EU:n suuria saavutuksia, merkittävin yhdentymistä syventänyt hanke omana jäsenyysaikanamme. Se on helpottanut taloudellista kanssakäymistä ja edesauttanut unionin perimmäistä tavoitetta eli Euroopan yhdentymistä. Meille pienenä avoimena taloutena euro on tuonut vakautta ja vaurautta. Sen kriitikoilta on pakko kysyä, missä olisimme nyt ilman yhteisvaluuttaa.

Tavoitteenamme on koko unionin alueella toimiva euro, se poistaisi kurssieroihin liittyvän epävarmuuden talousalueemme sisällä.

EU:n kilpailukyky perustuu jatkossakin korkealle osaamiselle. Euroopan hyvinvointi ei voi rakentua yksin raaka-aineille tai teollisuustuotannolle, vaan myös tiedolle ja osaamiselle. Tavoitteena tulee olla vahvat panostukset t&k:hon ja erityisesti uusiin innovaatioihin kannustavat markkinaolosuhteet. Ajatushautomoissa 1+1 on enemmän kuin 2, se on sitä kuuluisaa eurooppalaista lisäarvoa.

Tahtotilana esitämme, että 2020-luvulla EU:n sisämarkkinoilta on poistettu loputkin esteet, ja sisämarkkinat muodostavat kannustavan taloudellisen toimintaympäristön, jonka normeja sovelletaan EU-aluetta laajemmin. Eurooppa on maailman johtava osaamisalue, maailman huippua perustutkimuksessa ja tiedon soveltamisessa sekä kaupallisesti että yhteiskunnallisesti.

Arvoisa puhemies,
Maatalouspolitiikka on ollut alusta lähtien Euroopan yhdentymisen yhtenä perustana ja sellaisena pysyy. Ilman yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja tukipolitiikkaa Euroopan laajuinen ruokamarkkina ei toimisi.

Toisaalta unionin maatalouspolitiikassa on vielä paljon kehittämisen varaa. Sen pitää tukea maaseudun elinvoimaisuutta sekä tuotannon monipuolisuutta ja laatua. Kuluttajilla ja viljelijöillä pitää olla mahdollisuus valita geenimuuntelusta vapaat tuotteet. Turhasta byrokratiasta on päästävä eroon.

Tahtotilanaan hallitus esittää, että 2020-luvulla Suomi muodostaa yhtenäisen tukialueen osana uudistettua ”vihreämpää” yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Toinen unionin suurista tukimuodoista on alue- ja rakennepolitiikka, joka on perinteisesti ollut EU:n keskinäisen solidaarisuuden ilmentymä. Alue ja rakennepolitiikan perustana tulee jatkossakin olla unionin köyhimpien alueiden ja pysyvistä olosuhdehaitoista kärsivien alueiden tukeminen.

Suomi on poikkeuksellinen maa. Olemme jäsenyysneuvotteluistamme saakka onnistuneet saamaan ymmärrystä erityispiirteillemme - pitkille välimatkoille, harvalle asutukselle sekä pohjoisille olosuhteille. Alue- ja rakennepolitiikkaa pitää jatkaa ja kehittää tavalla, joka huomioi nämä erityispiirteemme.

Arvoisa puhemies,
Suomi kuuluu tällä hetkellä unionin nettomaksajiin. Nettomaksuasemamme tulee vielä kasvamaan. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä on mennyt viime vuosina hyvin, jopa keskimääräistä paremmin.

Minun on pääministerinä vaikea olla pahoillani siitä, että talouskasvumme on ollut jatkuvasti vahvempaa kuin muualla Euroopassa. Toisaalta jos köyhtyisimme ja meillä menisi huonommin, "pääsisimme" nettosaajaksi, mutta en silti pidä sitä tavoittelemisen arvoisena tilana.

Nettomaksukeskustelussa pitää varsinkin näin vaalien alla säilyttää suhteellisuudentaju. Maksoimme unionille vuonna 2007 nettona 172 miljoonaa euroa. Samana vuonna Norja maksoi pelkästään siitä, että pääsee unionin yhteismarkkinoille 300 miljoonaa. EU:n ulkopuolellakaan olevat eivät siis saa 500 miljoonan asukkaan yhteismarkkinoiden etuja ilmaiseksi, pääsymaksun joutuvat hekin maksamaan.

Maltillistaakseen Euroopan laajuista maksuosuuskinastelua, hallitus esittää tahtotilanaan, että unionin menot rahoitetaan suhteessa jäsenvaltioiden varallisuustasoon ja nettomaksuille tulee kaikkia jäsenmaita koskeva katto.

Arvoisa puhemies,
Jäsenyys Euroopan unionissa on määrittänyt Suomen aseman Euroopassa ja maailmassa uudella tavalla. Euroopan yhdentyminen on yhä Euroopan rauhaa ja vakautta tukeva projekti. Suomen linja unionin laajentumisen on selkeä: unionin ovet ovat avoimet jäsenyysehdot täyttäville hakijoille.

Unionilla on erinomaiset välineet vaikuttaa niin lähialueensa kuin maailman kehitykseen. Nämä välineet pitää vain osata hyödyntää tehokkaasti ja yhdenmukaisesti.

Suomelle EU:n kautta toteutettava ulkopolitiikka antaa mahdollisuuden saada EU:n koko painoarvo meille tärkeiden kysymysten edistämiseen. EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitää kehittää edelleen. Samoin on luontevaa, että EU kehittää sotilaallisia kykyjään, koska se on tiivis yhteisö, jossa jäsenmaat tukevat toisiaan.

EU on tahtotilassamme 2020-luvulla yhtenäinen globaali toimija, joka puhuu yhdellä äänellä kaikissa keskeisissä maailmanpolitiikan kysymyksissä. Samalla tavoittelemme EU:n yhtenäistä edustautumista kansainvälisissä järjestöissä ja EU:lle omaa paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa.

Arvoisa puhemies,
Populismin ja tilastonikkareiden uhallakin väitän, että Suomi on kaikilla mittareilla mitaten hyötynyt unionin jäsenyydestään merkittävästi. Jäsenyys on tuonut meille muun muassa nopeampaa talouskasvua ja rahapoliittista vakautta sekä vaikutusvaltaa ja turvallisuutta.

EU antaa meille myös merkittävän kanavan luoda yhteistä politiikkaa, jolla vaikutetaan keskeisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Suomella on EU:n jäsenenä enemmän vaikutusvaltaa kuin koskaan aiemmin historiansa aikana.

Meille on etua vahvasta ja toimintakykyisestä unionista, mutta samalla EU:n pitää olla uskottava myös kansalaisten silmissä. Paras tapa edistää tätä luottamusta on unionin kyky ratkaista kansalaisia koskettavia ongelmia.

Suomi on koko jäsenyyden ajan ollut osa EU:n valtavirtaa ja se on meille oikea paikka. Kehittyneenä maana meille on etua siitä, että EU kehittyy ja kehittää yhteisiä standardeja ja pelisääntöjä. Olemme aktiivinen unionin jäsen, joka haluaa parantaa yhteistä politiikkaa ja syventää integraatiota.

Suomen EU-politiikka perustuu rakentavaan, yhtenäiseen ja johdonmukaiseen vaikuttamiseen. Silloin kun meillä on olennaisia omia etuja hoidettavana, suoriudumme siitä hyvin. Rakentava jäsenmaa saa tavoitteitaan helpommin läpi.

Salonteossa todetaan myös, että vaikutusvaltamme kannalta on olennaisen tärkeää, että EU-politiikallamme on selkeästi identifioitava johto. Koko EU-politiikka kuuluu perustuslain mukaan Suomessa valtioneuvostolle. Sen linjaukset valmistellaan yhdessä eduskunnan kanssa. EU-politiikan toteuttamisesta vastaa valtioneuvosto ja sitä johtaa pääministeri.

Onnistuneella ennakoinnilla, tehokkaalla vaikuttamisella ja hyvillä argumenteilla pienetkin jäsenmaat voivat vaikuttaa unionissa suhteellista kokoaan merkittävämmin. Olemme toimineet tässä menestyksekkäästi ja on välttämätöntä, että vaikutamme jatkossakin selvästi suhteellista kokoamme enemmän.

Suomella on toki erityisintressinsä, jotka myös selonteossa tunnistetaan. Olemalla EU:n valtavirrassa ja samalla osallistumalla EU:n kehittämiseen rakentavalla panoksella turvaamme parhaat vaikutusmahdollisuudet myös omien olosuhteidemme huomioimiselle.

Vaikuttamisen näkökulmasta EU-politiikkaa on mahdotonta erottaa kansallisesta politiikasta. Suomen etu ja Euroopan etu ovat usein yksi ja sama. Kotimaan politiikka ja EU-politiikka ovat samaa kokonaisuutta eikä toinen onnistu ilman toista.

EU ei vain tapahdu, me teemme sen. Rakentavana maana haluamme olla kasvattamassa eurooppalaista kakkua sen sijaan, että tappelisimme vain oman kakkupalasen koosta.

Pyydän, että tämän esittelypuheen ruotsinkielinen käännös liitetään pöytäkirjaan.