Sisäasiainministeriö
5.6.2013 10.35

Ministeri Räsänen kansainvälisessä turvallisuusviestinnän seminaarissa Helsingissä

Arvoisa seminaariyleisö,

On suuri ilo ja kunnia olla täällä tänään ja avata Kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari. Haluan aluksi kiittää Suomen Palopäällystöliittoa, FEU:ta Federation of the European Union Fire Officer Assosiations, pohjoismaista palopäällystöliittoa sekä Suomen pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestintätyöryhmää tämän hyödyllisen seminaarin järjestämisestä, ja lausua Suomen valtioneuvoston tervetulotervehdyksen kaikille teille seminaariin osallistujille.

Tämän seminaarin ytimessä olette te, osallistujat ja puhujat. Hyvien käytäntöjen, kokemusten ja opittujen oppien jakaminen sekä verkostoituminen eri maiden kollegojen kanssa on erityisen merkittävää. Tässä seminaarissa on mahdollisuus oppia toisilta ja kehittää omaa toimintaamme.

Hyvät kuulijat,

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Pelastustoimen ja poliisin jatkuvana haasteena on saada apu ajoissa paikalle. Myönteistä on, että poliisin toimintavalmiusaika, eli keskimääräinen aika, jonka kuluessa hälytyksestä poliisi tulee paikalle, on lyhentynyt viime vuosien aikana. Avun välittämisessä toimiva hätäkeskusjärjestelmä on luonnollisesti avainasemassa.

Iloksemme suomalainen hätäkeskusjärjestelmä on hiljattain saanut kansainvälistä tunnustusta. Euroopan hätänumerojärjestö EENA (the European Emergency Number Association) palkitsee vuosittain yksilöitä ja organisaatioita, jotka ovat tehneet merkittäviä tekoja tai saavuttaneet erinomaisia tuloksia hätänumeroon 112 liittyen. Suomi voitti tänä vuonna tuon palkinnon kategoriassa kansallinen hätäkeskusjärjestelmä. Palkinto tarkoittaa sitä, että Suomessa on Euroopan tämän hetken parhaiten toteutettu järjestelmä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen. Parannuksia on kuitenkin edelleen luvassa. Uusi tietojärjestelmä linkittää kaikki Suomen hätäkeskukset yhteen, ja mikäli jokin alueellinen hätätilanne ruuhkauttaa 112- linjan, koko maan hätäkeskuskapasiteetti on käytössä. Tämä tulee nopeuttamaan merkittävästi hätäpuheluihin vastaamista ruuhkatilanteissa. Viittomakieliset huomioidaan jatkossa niin, että 112-numeroon voidaan uudessa järjestelmässä lähettää myös tekstiviesti.

Vuoden 1993 lopulla maassamme oli yli 130 aluehälytyskeskusta ja poliisin hälytyskeskusta. Aluehälytyskeskukset olivat kuntien ylläpitämiä ja hoitivat lähinnä palokuntien ja sairaankuljetuksen hälyttämistoimintoja. Poliisin hälytyskeskukset olivat valtion ylläpitämiä ja keskittyivät poliisin hälytystoimintojen hoitamiseen.

Vuonna 1994 aloitettiin viidellä alueella kokeilu viranomaisten yhteisistä hätäkeskuksista. Vuosituhannen vaihteessa uusimuotoinen hätäkeskustoiminta vakiinnutettiin asteittain koko maahan ja hätäkeskustoiminta siirrettiin pysyvästi valtion ylläpitämiin hätäkeskuksiin. Tänään toimimme kymmenessä viranomaisten yhteisessä, valtion ylläpitämässä hätäkeskuksessa. Vuoden 2014 loppuun mennessä hätäkeskuksia on kuusi.
Myös pelastustoimessa on siirrytty yksittäisten kuntien ylläpitämistä, useista sadoista palokunnista kuntien lakisääteiseen yhteistoimintaan, alueellisiin pelastuslaitoksiin, jonka tehtäviin kuuluvat palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu. Tänään näitä tehtäviä hoitavat 22 pelastuslaitosta. Suomessa on yksi yhtenäinen pelastustoimen järjestelmä, jossa pelastuslaitos vastaa kaikista pelastustoimen tehtävistä koko maan alueella. Pelastuslaitokset ovat viime vuosina yhdenmukaistaneet toimintaansa valtakunnallisesti kumppanuusverkostonsa avulla. Verkoston avulla on otettu käyttöön hyviksi havaittuja yhdenmukaisia toimintamalleja.

Hyvät kuulijat,

Jos lennätte Suomen yllä lentokoneella, ja katsotte ikkunasta, näette todennäköisesti lähinnä metsää ja järviä, ehkä jonkin talon siellä täällä. Kuitenkin valtiovallan velvollisuus on turvata lakisääteiset palvelut yhdenvertaisesti niin pääkaupunkiseudun kuin harvaan asuttujen alueiden ihmisille. Tästä haasteesta on noussut tarve kehittää viranomaisten välistä yhteistyötä, joka onkin Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.

Parhaillaan sisäministeriössä on valmisteilla rajavartiolainsäädännön uudistamishanke, jossa on tarkoitus huomioida harvaan asuttujen alueiden turvallisuustarpeet. Tulevaisuudessa eri turvallisuusviranomaisten resurssit voidaan yhdistää aiempaa tehokkaammin esimerkiksi poliisin ja rajavartioiden yhteispartioinneissa. Samalla partioiden liikkuvuutta lisätään, teknisiä valvontajärjestelmiä kehitetään ja lentotoimintaa uudistetaan.

Sisäasiainministeriö tekee laajasti työtä ihmisten turvallisuuden sekä turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Ministeriö vastaa poliisivoimista, rajavalvonnasta, pelastustoimesta ja maahanmuutosta. Sisäasiainministeriön tehtävät ovat perinteisesti painottuneet operatiivisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja toimintaan silloin, kun jotain on jo tapahtunut. Yhä selvemmäksi on tullut, että operatiivisen toimintakyvyn lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä.

Monet arjen suurimmista turvallisuusuhkista ovat tänä päivänä sellaisia, että vastuu niiden hoitamisesta on monella toimijalla yhteisesti. Turvallisuutta lisäävää toimintaa ohjaa Suomessa Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi Euroopan turvallisimmaksi maaksi. Lähestymistapa on käytännöllinen ja poikkihallinnollinen, toimijoiden yhteistyötä korostava. Ohjelma ei ulotu ainoastaan Sisäministeriön hallinnonalaan, koska kysymys turvallisuudesta koskettaa laajasti useitahallinnonaloja.

Suomessa sisäistä turvallisuutta uhkaavat ennen kaikkea syrjäytyminen, tapaturmat ja onnettomuudet, väkivalta sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttö. Suomi on kansainvälisesti vertailtuna turvallinen maa. Ihmisten luottamus viranomaisiin, instituutioihin ja toisiin ihmisiin on vahva. Vertailtaessa Euroopan Unionin maita Suomen yleinen rikostaso on alhainen, mutta henkirikostaso valitettavan korkea. Tapaturmien määrä on myös suuri. Kaikista tapaturmista runsas 70 % on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Myönteistä on, että liikenneturvallisuuteen panostaminen on tuottanut tulosta. Verrattaessa vuoden 2011 tilannetta vuosien 2007-2011 keskiarvoon on henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä vähentynyt 5 % ja liikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärä 3 %, vaikka samaan aikaan liikennemäärät ovat kasvaneet. Ennakkotietojen mukaan liikenneonnettomuuksien henkilövahinkoja sattui viime vuonna jopa kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011, eli myönteinen trendi näyttää jatkuvan.

Palokuolemien määrä on Suomessa huomattavan suuri verrattuna tilanteeseen muissa Länsi-Euroopan maissa tai Pohjoismaissa. Maassamme 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä, mikä asettaa erityisen haasteen paloturvallisuudelle. Lisähaastetta tuo vanhusten hoidon painopisteen muuttuminen laitoshoidosta kotiin tuotaviin palveluihin. Jälkimmäinen suuntaus on myönteistä kehitystä, mutta vaatii turvallisuusnäkökohtien huomioon ottamista. Vuonna 2010 kotonaan asui 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista 89 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden osuus palokuolleista oli 32 prosenttia vuonna 2011.

Arvoisa seminaariväki,

Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2011 Suomessa 12,1 litraa sataprosenttiseksi muutettua alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vuonna 2010 joka viidennellä tapaturmaan kuolleella päihtymys oli myötävaikuttavana tekijänä. Hukkuneista yli puolet oli päihtyneitä, saunakuolemissa kaksi kolmasosaa ja tulipaloissa jakylmyyskuolemissa vajaa puolet. Noin 70 prosentissa aikuisten välisistä henkirikoksista kaikki osapuolet olivat tekohetkellä humalassa.

Maassamme on käytössä sanonta "juopon tuuri". Sillä annetaan ymmärtää, että juovuksissa ihmiset ovat erityisen onnekkaita ja väistävät onnettomuuksia. Valitettavasti tilastot eivät millään tavalla osoita tätä sanontaa todeksi. Alkoholi on suurin yksittäinen tekijä onnettomuuksien, tapaturmien ja väkivallan taustalla. Sen käyttö vähentää myös niiden turvallisuutta, jotka sitä eivät sitä itse käytä muun muassa lisäämällä koettua väkivaltaa ja sen uhkaa.

Tutkijoiden mukaan alkoholinkulutukseen vaikuttaa keskeisesti sen saatavuus ja hinta. Molempiin tekijöihin voidaan vaikuttaa tehokkaasti lainsäädännön keinoin. Ensi vuoden alusta nostamme alkoholiveroa jo toistamiseen tällä hallituskaudella. Tällä toimenpiteellä on paitsi verotuloja lisäävä, myös alkoholinkulutusta hillitsevä suotuisa vaikutuksensa. Ensimmäisiä merkkejä alkoholin kulutuksen vähenemisestä onkin jo tilastoitu. Valtiovallan toimenpiteiden lisäksi myös työyhteisöillä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa työntekijöiden päihteidenkäyttöä vähentävästi ja näin edistää työturvallisuutta ja työssä jaksamista. Suomessa työpaikoilla on velvollisuus laatia päihdeohjelma päihdeongelmien ennalta ehkäisyyn ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseen.

Hyvät kuulijat,

Sukupolvelta toiselle periytyvät ongelmat ja huono-osaisuus ovat tämän päivän Suomessa laaja ja monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma.

Syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallitusohjelman painopisteitä kuluvalle hallituskaudelle. Yksi tätä tavoitetta tukevista hallituksen kärkihankkeista on vuoden alusta voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu, eli niin sanottu nuorisotakuu, joka varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja pääsevät siten osalliseksi yhteiskuntaan. Takuulla tarjotaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Ensi vuoden alusta nuorisotakuu saa näillä näkymin tuekseen toisen tärkeän, nuoren ikäluokan hyvinvointia parantavan uudistuksen, nimittäin lain oppilas- ja opiskelijahuollosta, josta eduskunta saa pian käsiteltäväkseen hallituksen esityksen. Oppilas- ja opiskelijahuollon kautta on mahdollista tavoittaa ikäluokka varsin laajasti, mikä mahdollistaa syrjäytymiskehityksen katkaisemisen varhaisessa vaiheessa.

Esityksen tavoitteena on siirtää oppilashuollon painopistettä ongelmakeskeisestä toiminnasta ennaltaehkäisevään suuntaan. Oppilas- ja opiskeluhuoltoon lisättäisiin ajatus palvelutakuusta. Opiskelijalle olisi esityksen mukaan turvattava mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemän oppilaitoksen työpäivän kuluessa. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus olisi järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä, mikä on toteutuessaan merkittävä uudistus. Nuoren ihmisen elämäntahti on nopeaa, ja tilanteet voivat myös kriisiytyä nopeasti. On tärkeää, että apu on silloin nopeasti ja helposti lähestyttävällä tavalla saatavilla.

Syrjäytyminen on suurin uhka turvallisuudelle. Syrjäytymisongelmassa ei ole kyse vain nuorista yksilöinä, vaan koko maan tulevaisuudesta. Nuorten kohdalla auttaminen on erityisen tehokasta ja järkevää, sillä nuoren harha-askelet voidaan usein korjata suhteellisen pienellä vaivalla ja edessä on pitkä elämä opiskelu- ja työmahdollisuuksineen. Aikuisen kohdalla elämä on jo urautunut niin, että auttaminen on vaikeampaa, kalliimpaa ja vähemmän tuloksellista. Joskus nuoren tilanne korjaantuu jo sillä, että löytyy yksi aikuinen, jolla on aikaa kuunnella ja jutella. Yksi aikuinen, joka uskoo nuoresta hyvää. Tarvitaan vastuullisia yksilöitä sekä tavallisia perheitä ja yhteisöjä, jotka huolehtivat toisistaan ja auttavat toinen toisiaan. Tarvitaan turvallisuutta edistäviä rakenteita sekä politiikkaa, joissa turvallisuusseikat on otettu huomioon.

Arvoisa seminaariyleisö,

Olemme koolla siksi, että meitä yhdistää yksi asia: kannamme kukin omalla paikallamme vastuuta ihmisten turvallisuudesta. Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on kautta historian ollut perustavin osa yhteiskunnan toimintaa. Historiallisissa kaupungeissa tuota turvallisuutta kuvastaa kaupungin ympärille rakennettu muuri. Tänään turvallisuutta luodaan yhteiskuntarakenteilla, joissa ennaltaehkäistään syrjäytymistä, luodaan puitteet hyvinvoinnille sekä torjutaan turvallisuusuhkia niin paikallisen, valtakunnallisen kuin kansainvälisen yhteistyön keinoin. Tässä työssä tarvitaan paitsi turvallisuusasiat huomioivia, ammattitaitoisia viranomaisia, myös vastuullisia yksilöitä, tavallisia perheitä ja yhteisöjä, jotka huolehtivat toisistaan ja auttavat toinen toisiaan.

Hyvät kuulijat, toivotan teille kaikille hyvää, antoisaa - ja turvallista seminaaria.