Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen vastaus välikysymykseen ilmastonmuutoksesta ja energiasaannin turvaamisesta
VK 7/2006 (Jyrki Katainen / kok ym.)
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies,
Ilmastokysymys on noussut yhdeksi aikamme suurimmista haasteista.
Kuluvan talven säät saattavat hyvinkin olla konkreettinen viesti ilmastonmuutoksesta. Samaan suuntaan todistaa myös tiede. Ihmisellä on ilmiselvä rooli ilmastonmuutoksen aiheuttajana. Tämän vahvisti myös Ison-Britannian hallituksen tieteellinen neuvonantaja Sir Nicolas Stern raportissaan äskettäin.
Koko maailman yhteinen velvollisuus ja intressi on ryhtyä entistä tehokkaampiin toimiin ilmastomuutoksen hidastamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.
Tämän näkemyksen jakaa myös EU:n komissio tuoreessa ehdotuksessaan keskeisiksi tavoitteiksi ja toimiksi energia- ja ilmastopolitiikassa. Ilmastokysymyksen hoitaminen asetetaan siinä suunnannäyttäjäksi muun ohessa myös energiapolitiikassa tehtäville ratkaisuille.
Komissio on asettanut erittäin kunniahimoiset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuodelle 2020 ja sen jälkeiseenkin aikaan.
Arvoisa puhemies,
Hallitus tukee komission päälinjauksia. Jo tässä vaiheessa hallitus korostaa, että päästöjen vähentämistoimiin on sitoutettava koko teollinen maailma ja suuret päästäjät.
Suomen hallitus on sitoutunut maailmanyhteisön ja EU:n jo lähivuosille asettamiin tavoitteisiin. Toimeenpanemme parhaillaan Kioton sopimuksen pohjalta EU:n taakanjaossa vuonna 1998 meille näille vuosille 2008 - 2012 määrättyjä velvoitteita. Päästöjen pudottaminen noina vuosina vuoden 1990 tasolle eli 71 miljoonaan CO2-tonniin on moniin muihin maihin verrattuna kova velvoite. Osa siitä voidaan saavuttaa päästökaupalla ja muilla energiapoliittisilla toimilla, toinen osa teollisuuden ja energiateollisuuden omin ratkaisuin. Myös jätehuollon ratkaisut edesauttavat tavoitteen saavuttamisessa.
Hallitus on ollut ohjelmansa mukaisesti aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteisössä ilmastokysymyksen tulevien ratkaisujen valmistelussa. Tähtäimessä on ollut Kioton I-kauden jälkeinen aika vuodesta 2013 eteenpäin.
Puheenjohtajakaudella vastuumme oli luonnollisesti erityisen suuri. Ilmastokysymykset olivat yksi hallituksen keskeisiä prioriteetteja.
Ministerineuvosto hyväksyi lokakuussa päätelmät, joilla linjattiin EU:n tavoitteet Nairobin ilmastoistuntoihin, joulukuussa päätelmät, joissa määriteltiin EU:n tavoiteaikataulu sekä lähtökohtia tulevalle sopimukselle. EU on ollut varsin tyytyväinen Nairobin istuntojen tuloksiin, ja jäsenmaat ovat kiitelleet Suomea hyvästä toiminnasta.
Suomi nosti ilmasto- ja energiakysymykset myös kaikkien kolmansien maiden kanssa toteutettujen huippukokousten asialistalle. EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä suhteissa tehtiin Suomen johdolla uusi avaus Helsingissä. Täällä järjestettiin myös EU:n ja Venäjän ympäristöalan ensimmäinen PPC-kokous.
Hallitus ei siis suinkaan ole ollut toimeton ilmastokysymyksen hoitamisessa maailmalla.
Arvoisa Puhemies,
Ilmastokysymyksessä energiapolitiikka näyttelee tärkeintä roolia. Suomessa kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa syntyy näet energiantuotannossa.
Välikysymyksen tekijät väittävät, että energiapolitiikka on päättämätöntä ja että kansalaisten epätietoisuus energian saatavuudesta ja hintakehityksestä on kasvanut. Kysymyksessä vaaditaan myös ilmasto- ja energiastrategiaan vedoten päästöttömien energiaratkaisujen välitöntä valmistelua ja mahdollisimman suurta energiaomavaraisuutta. Puhutaanpa kysymyksessä myös vähän niin kuin pakon sanelemana uusiutuvasta ja bioenergiasta.
Väitän, että niin aktiivista energiapoliittisten toimien ajanjaksoa on Suomen lähihistoriasta vaikeaa löytää kuin on ollut muutaman taakse jääneen vuoden jakso.
Olemme toimeenpanneet 2000-luvun alkuvuosina valmistellun EU:n päästökauppadirektiivin. Uudistimme sähkömarkkinalain ja paransimme energiajärjestelmän toimivuutta. Olemme parantaneet monin keinoin energiatehokkuutta ja energian säästöä.
Hallitus on sijoittanut rahassa runsaammin ja tukikohteissa mitaten enemmän kuin koskaan ennen uusiutuviin ja biopohjaisiin energialähteisiin ja edistänyt sitä tietä energiaomavaraisuutta. Olemme jo veroratkaisuin vahvistaneet ja parhaillaan eduskunnassa olevalla lailla vahvistamme lisää kotimaisen turpeen kilpailuasemaa kisassa kivihiilen kanssa. Suomi tukee EU:n parlamentin pyrkimyksiä saada turve määritellyksi YK:n ilmastopaneelissa hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi.
Olemme luoneet lakisääteisen ja historiamme ensimmäisen varavoimajärjestelmän, jolla varmistetaan sähkön riittävyys erilaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa.
Ja olemmepa saattaneet eduskunnan käsittelyyn lain, jolla myös liikenteessä siirrytään asteittain öljyriippuvuutta vähentäviin biopohjaisiin polttoaineisiin. Listaa voisi vielä jatkaakin.
Päämäärä on siis ollut selvä. Energiaomavaraisuutta ja toimitusvarmuutta on parannettu, biopohjaisiin ja uusiutuviin energialähteisiin on panostettu, säästöä ja päästöjen vähentämistä on vauhditettu.
Verrattuna muuhun maailmaan toimet ovat tepsineet aika hyvin. Yhdessäkään läntisen Euroopan maassa, Kreikkaalukuunottamatta, ei kuluttaja saa sähköänsä suomalaista kuluttajaa edullisemmin. Sähköveron laskemisen jälkeen myös teollisuuden sähkönhinta on kilpailukykyinen.
Kokoomuksen vaatimukselle ydinvoiman lisärakentamisen "valmistelujen aloittamisesta" hallituksen energiastrategian sanoma on selvä: Hallitus ei rakenna ydinvoimaa, mutta sen puolesta ovi on myös ydinvoiman lisärakentamiselle auki.
Edellä sanotuista toimista eräät ansaitsevat hieman lähempää tarkastelua:
Hallitus tähtää toimillaan energiatehokkuuden radikaaliin parantamiseen. Hallitus jakaa komission energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassakin esitetyn 20 %:n koko EU:n säästötavoitteen vuoteen 2020 mennessä.
Tähän asti energiatehokkuutta on edistetty lähinnä kannustimilla, kuten investointiavustuksilla, koulutuksella, informaatiolla ja vapaaehtoisilla energian säästösopimuksilla. Arvion mukaan päästöjä on vähennetty näillä toimilla noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Säästetty energia vastaa noin 360 000 omakotitalon vuotuista energian kulutusta.
Hallitus on edistänyt säästötoimia tukemalla energiakatselmuksia ja -investointeja. Vuosina 2003 -2006 säästöinvestointeja ja -selvityksiä on tuettu noin 26 miljoonalla eurolla.
Laitteiden ja rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat pari esimerkkiä EU:n energiatehokkuustoimista. Suomi tukee näitä.
Arvoisa puhemies,
Hallitusohjelma asetti tavoitteeksi uusiutuvien ja biopohjaisten energialähteiden käytön edistämisen. Hallituksen energiastrategia täsmensi tavoitteita.
Uusiutuvat energialähteet:
- Kasvua v. 2003 -> 2025: 40 %
- Osuus kokonaisenergiasta:
v. 2004: 25 %
v. 2025: noin kolmannes
Metsähakkeen, peltobiomassan, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun osuus primäärienergiasta ainakin kolminkertaistetaan 15 - 20 vuoden aikana.
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus nostetaan 31,5 %:iin sähkön kokonaiskulutuksesta vuoteen 2010 mennessä.
Kotimaisen energian kasvutavoitteena on neljänneksen lisäys vuodesta 2003 vuoteen2025 mennessä. Mm. näiden toimien tavoitteena on öljy- ja hiiliriippuvuuden radikaali vähentäminen.
Hallituksen käytännön toimet ovat tukeneet tätä linjaa. Tähän mennessä vaalikauden aikana valtion energiatuella on vaikutettu 443 uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevaan hankkeeseen, lähinnä investointeihin ja jonkin verran säästötoimiin. Hankkeiden määrä on suurempi kuin millään vaalikaudella ennen tätä.
Valtion rahaa myönnettiin viime vuonna energiainvestointeihin ja vastaavaan 43,7 miljoonaa euroa. Sekin on yhtenä vuonna enemmän kuin koskaan ennen Suomessa. Vaalikauden heikoimmankin vuoden, vuoden 2003 lukema on 32,5 miljoonaa euroa.
Investointitukien pääasiallisina kohteina ovat olleet puuta käyttävät hankkeet. Mutta myös tuulienergiainvestointeja on tuettu vaalikaudella ennätysmäärin, 23,2 miljoonalla eurolla.
Erityisesti haluan mainita, että vuoden 2002 ydinvoimalaratkaisun yhteydessä asetetut risupakettitavoitteet ollaan saavuttamassa nykyvauhdilla etuajassa. Kun vuonna 2002 metsätähteen ja -hakkeen käyttö oli noin 1,7 miljoonaa m3, oli se viime vuonna noin 3,8 miljoonaa m3. Viiden miljoonan m3:n tavoite täyttynee jo vuonna 2009.
Käyttöön otetut energianpuun korjuu- ja haketustuki sekä energiakasvituki lisäävät biopohjaisen energiaraaka-aineen tarjontaa. Viime vuonna voimaan tullut pientalojen lämmitystavan muutostuki lisää puolestaan bioenergian käyttöä.
Hallitus on ponnistellut myös monilta muilta osin välikysymyksessä keksittyä enemmän energiaomavaraisuuden kohentamiseksi. Eduskunnan käsissä on parhaillaan hallituksen esitys, jolla käyttövelvoitteen keinoin siirrytään liikenteessä asteittain biopohjaisten polttoaineiden käyttöön. Tämä vähentää öljyriippuvuutta ja merkitsee jatkossa myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentymistä.
Välikysymyksen tekijät sanovat, että Vanhasen hallituksen olisi tullut olla energiapolitiikan suunnannäyttäjä Euroopassa. Tietämättä tarkalleen mitä suuntaa kokoomus sanomallaan painottaa, Vanhasen hallitus todellakin on ollut suunnannäyttäjä erityisesti bioenergian ja uusiutuvan energian edistämisessä.
Järjestimme EU-puheenjohtajakauden aikana muun muassa korkean tason työryhmän kokouksen, jossa käsiteltiin ja valmisteltiin EU:n energiapakettia mm. uusiutuvasta ja bioenergiasta.
Ja miksikäs emme olisi olleet suunnannäyttäjiä? Bioenergiassa olemme EU:n ykkönen sähkön hankinnassa ja kakkonen primäärienergiassa. Olemme kiistatta myös suunnannäyttäjiä energiatehokkuudessa: suomalainen energian käyttöteknologia on kysyttyä maailmalla. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa olemme maailman johtavia maita.
Myös ydinjätepolitiikassa olemme näyttäneet muualle maailmalle mallia sekä päätöksenteon pitkäjänteisyydessä että jätteiden käsittelypolitiikassa.
Suomen puheenjohtajuuden aikana järjestettiin Lahdessa EU:n huippukokous, johon myös presidentti Putin osallistui, ja jossa edettiin EU:n ja Venäjän energiasuhteissa. Puheenjohtajakaudella kyettiin myös järjestämään Moskovassa Venäjän ja EU:n PPC-kokous, jossa linjattiin yhteistyön konkreettisia asioita.
Välikysyjät sanovat, että kansalaiset ovat epätietoisia energian hinnan kehityksestä.
Suomi on, kiitos muiden ohessa myös kokoomukselle, siirtynyt jo vuosia sitten kilpailtuihin, yhteispohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Ja siellä hinnat vaihtelevat. Sähkön hinnan sääntelystä on luovuttu aikoja sitten. Vain siirtohinnat eivät ole kilpailun piirissä.
Sähkömarkkinoiden toimivuudessa on parantamisen sijaa. Selvitysmiehet tulivat arvioissaan samaan johtopäätökseen. He esittivät useita parannusehdotuksia pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuuteen. Tätä työtä on viety eteenpäin Pohjolan energiayhteistyössä. Suositusten vauhdittamana on kotimaassa luotu tehoreservijärjestelmä sähkökapasiteetin turvaamiseksi.
Huolehtimalla yhteisin pohjoismaisin toimin sähkön tarjonnan riittävyydestä Pohjolassa, parantamalla sähkömarkkinoiden toimivuutta monin eri tavoin voidaan mm. päästökaupan ja kansainvälisten paineiden aiheuttamaa sähkönhinnan nousua hillitä. Selvitysmies Purasjoen raportti esitteli edessä olevia hallitusneuvotteluja varten tätä koskevia monia, radikaalejakin ehdotuksia. Toisaalta selvitysmiesten raportit ovat osoittaneet, että kokonaisuudessaan sähkömarkkinat toimivat meillä paremmin kuin kenties missään muualla maailmassa.
Ymmärrän hyvin, että sitä ei pidetä minkäänlaisena ilouutisena, mutta Energiamarkkinaviraston tilastojen mukaan sähkön hinta on tänään reaalisesti samalla tasolla kuin vuonna 1997! Lämmön kohdalla hintakehitys on ollut myös nouseva, mutta vakaampi kuin sähkössä. Suomessa kulutussähkön hinta siirtoineen päivineen oli maanantaina 11 c/kWh. Se on läntisen Euroopan toiseksi halvin hinta. Esimerkiksi Saksassa vastaava hinta on lähes 20 c/kWh.
Hallitus on asettanut kotimaisen energiantuotannon selkeästi etusijalle tuontienergiaan nähden. Tämä linjaus oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi hakemuksen rakentaa 1000 MW:n merikaapeli sähkön tuomiseksi Venäjältä Suomeen. Päätöksen taustalla oli myös tarve vauhdittaa investointeja kotimaiseen sähkökapasiteettiin.
Hallituskauden alussa uudistettiin sähkö- ja kaasuverkkojen valvontaa, velvoitettiin verkonhaltijat palauttamaan liikaa perityt maksut automaattisesti asiakkaille ilman pitkällistä ja epävarmaa oikeusprosessia. Samalla parannettiin verkonhaltijoiden oikeusturvaa. Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottamisesta.
Kaikkien edellä mainittujen toimien tavoitteena on turvata kapasiteetin riittävyys, toimitusvarmuus ja kohtuullinen sähkön hinta.
Sähkön saannin varmuus on meillä hyvällä tolalla. Näin pitää olla. Esimerkit Ruotsista osoittavat, kuinka tärkeää toimiva ja turvallinen jakelujärjestelmä on.
Arvoisa puhemies,
Suomesta on hyvää vauhtia tulossa energiateknologian mahtimaa. Hallitus on panostanut ja panostaa voimallisesti energiateknologian kehittämiseen. Ja jäljet näkyvät. Alan vienti on ennätyksellisessä kasvussa.
Arvoisa puhemies,
Kansanedustajat voivat olla eri mieltä tämän välikysymyksen tarpeellisuudesta. Asian positiivinen puoli on kuitenkin siinä, että tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden rakentavaan energia- ja ilmastopoliittiseen keskusteluun.
Pyydän, että välikysymysvastauksen ruotsinkielinen käännös lisätään pöytäkirjaan.