EU-ministerivaliokunta linjasi: EU:n rahoituskehysehdotusta tulisi leikata 10 prosentilla

EU-ministerivaliokunta kävi tänään 10. helmikuuta kokouksessaan keskustelua EU:n rahoituskehysten (2014–2020) kokonaistasosta. Hallitus on jo aikaisemmin linjannut kannattavansa kurinalaista EU:n rahoituskehyksen tasoa. Nyt tarkennetun kannan mukaisesti Suomen tavoitteena on noin yhden prosentin maksusitoumusmäärärahojen kokonaistaso EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta ja vastaavasti noin 100 miljardia euroa matalampi menotaso verrattuna komission ehdotukseen. Käytännössä tämä merkitsisi noin 10 prosentin leikkausta kokonaistasoon.

Rahoituskehysten tulee heijastaa kansallisten budjettien vaikeaa tilaa ja entisestään vahvistuvia budjettikurivaatimuksia.

- Tarkennettu Suomen kanta antaa meille hyvät edellytykset toimia neuvottelujen edetessä, hallituksessa EU:n rahoituskehysasioista vastaava eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb sanoi.

EU:n rahoituskehyksiä 2014–2020 koskevissa neuvotteluissa on siirrytty aktiiviseen vaiheeseen. Poliittisella tasolla rahoituskehyksistä neuvotellaan yleisten asioiden neuvostossa. Neuvoston tammikuun kokouksessa EU:n nettomaksajamaat kiinnittivät huomiota vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja jäsenmaiden kansallisten budjettien kiristämiseen. Useimmat näistä maista totesivat komission esityksen tason olevan liian korkea ja nostivat esille tarpeen sopia rahoituskehyksen kokonaistasosta.

Määrän lisäksi Suomi painottaa rahojen kohdentumista oikein. Painopisteinä tulee olla Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet eli kasvun, työllisyyden, osaamisen ja innovaatioiden vahvistaminen. Suomen keskeisimpiä yksittäisiä erityiskysymyksiä ovat Pohjois- ja Itä-Suomen erityisolosuhteiden huomioon ottaminen rakennepolitiikassa sekä maaseudun kehittämisrahoitus.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies, eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin virkamiessihteeri Satu Keskinen, valtioneuvoston kanslia, p. 09 1602 2451 tai 040 508 6722