Suomi ottaa aikalisän ACTA:n ratifioinnissa

EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 9. maaliskuuta, että väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA) kansallisen ratifiointityön aloittamista lykätään. Väärentämisen vastaisella kauppasopimuksella pyritään tehostamaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksien torjuntaa kansainvälisesti.

EU:n komissio teki 22.2.2012 päätöksen viedä ACTA EU:n tuomioistuimen arvioitavaksi julkisuudessa esitettyjen, kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia koskevien epäilysten hälventämiseksi. Koska sopimuksen määräykset kuuluvat pääosin unionin toimivaltaan, ei ole tarkoituksenmukaista, että Suomi ilmoittaisi sopimuksen hyväksymisestä ennen kuin myös EU on sitoutunut sopimukseen.

Tiedotteessaan komissio totesi tuomioistuimen arvion edesauttavan maltillista, perusteltua, avointa ja demokraattista keskustelua sopimuksesta kansallisesti ja Euroopassa. Tuomioistuimen käsittely kestänee vuodesta puoleentoista vuoteen. Euroopan parlamentin kanta sopimukseen saadaan aikaisintaan vuonna 2013 ja EU:n sitoutuminen sopimukseen edellyttää parlamentin hyväksyntää.

Suomi allekirjoitti väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen 26.1.2012 yhdessä Euroopan unionin ja 21 muun EU-jäsenvaltion kanssa. Sopimuksen allekirjoittaminen ei merkitse vielä sen määräysten voimaantuloa. Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunta ja tasavallan presidentti ovat hyväksyneet sopimuksen. Eduskunnan hyväksyttäväksi sopimus saatetaan hallituksen esityksellä, jonka valmistelua ei ole vielä aloitettu.

Väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen ovat allekirjoittaneet jo aiemmin Australia, Etelä-Korea, Japani, Kanada, Marokko, Singapore, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Allekirjoitus puuttuu neuvotteluosapuolista vielä Meksikolta ja Sveitsiltä viiden EU-jäsenmaan lisäksi (Alankomaat, Kypros, Saksa, Slovakia, Viro). Sen jälkeen, kun kuusi allekirjoittajaa ilmoittaa hyväksyvänsä sopimuksen, sopimus tulee voimaan näiden kuuden allekirjoittajan kesken. Ilmoituksia sopimuksen hyväksymisestä ei ole vielä tähän mennessä saatu.

Kansallinen valmistelu ja julkisuus

Suomessa väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen valmistelutyö on tehty ulkoasiainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteistyönä. Valtioneuvosto on valmistellut sopimusta koskevat kannat yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa. Eri kansalaisjärjestöjä informoitiin Suomessa neuvottelujen tilanteesta julkisuuslainsäädännön asettamissa rajoissa. Kansalliset lausuntokierrokset sopimusneuvotteluista järjestettiin huhtikuussa 2008 ja toukokuussa 2010 sekä sopimuksen allekirjoittamisesta huhti-toukokuussa 2011. Lisäksi syyskuussa 2008 ja toukokuussa 2010 ulkoasiainministeriö piti yleisölle avoimen ACTA-sopimusta käsittelevän seminaarin.

Suomi on tukenut aktiivisesti neuvottelujen avoimuuden lisäämistä ja peräänkuuluttanut EU:n tarvetta toimia asiassa aktiivisesti. Sopimusluonnos julkistettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2010 neuvottelujen ollessa vielä kesken.

Sopimuksen velvoitteet

Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, sopimus ei velvoita osapuolten viranomaisia tarkastamaan matkailijoiden matkatavaroita, kannettavia tietokoneita, musiikkisoittimia tai matkapuhelimia. Uhkana on nähty myös se, että sopimus johtaisi nettisensuuriin ja velvoittaisi teleoperaattorit sulkemaan käyttäjien internet-yhteydet loukkaustapauksissa. Sopimus ei kuitenkaan aseta internet-palvelujen tarjoajille uusia velvoitteita eikä tässä suhteessa voimassa olevan lainsäädännön muutostarvetta Suomelle tai EU:lle. Se ei edellytä, että palvelujen tarjoajat (teleoperaattorit) joutuisivat esimerkiksi sulkemaan käyttäjien internet-yhteydet tai rajoittamaan niitä loukkaustapauksissa, eikä vaadi sopimuksen osapuolia säätämään tätä koskevaa lainsäädäntöä. Toisaalta sopimus ei myöskään estä tällaisen tai muunlaisen, sopimusta pidemmälle menevien säännösten antamista. Näin jotkut maat voivat halutessaan asettaa tiukempia velvoitteita palvelujen tarjoajille.

Lisäksi sopimuksen on väitetty estävän rinnakkaislääkkeiden tuonnin ja siten heikentävän lääkkeiden saatavuutta. Sopimus ei kuitenkaan tiukenna lääkkeiden tuonnin tai kauttakulun valvontaa nykyisestä.

Lisätietoja: yksikön päällikkö Okko-Pekka Salmimies, ulkoasiainministeriö, p. 09 160 555 30, kaupallinen neuvos Mary-Anne Nojonen, ulkoasiainministeriö, p. 09 160 555 60, hallitusneuvos Jorma Walden, (tekijänoikeus), opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 09 160 773 84, lainsäädäntöneuvos Sanna Mikkola (rikosoikeus), oikeusministeriö, p. 09 160 677 09