Valtioneuvosto päätti omistajapolitiikan linjauksista
Valtioneuvosto teki torstaina 7. kesäkuuta valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen, jossa linjataan valtion omistajaohjauksen keskeiset periaatteet ja toimintatavat. Näiden linjausten mukaisesti Kemiran ja Rautaruukin hallintoneuvostoista luovutaan vuonna 2010. Periaatepäätökseen liittyen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on antanut kannanoton palkitsemisesta valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä.
Valtioneuvoston periaatepäätös omistajapolitiikasta on tarkoitettu noudatettavaksi valtion omistajapoliittisessa päätöksenteossa ja omistajaohjaustehtävien hoidossa. Päätöksessä painotetaan, että omistajapoliittinen päätöksenteko kuuluu viranomaisille ja liiketoiminnallinen päätöksenteko yhtiöiden omille toimielimille.
Omistajaohjauksen lähtökohdat ja tavoitteet
Periaatepäätöksessä yhtiöt jaotellaan kahteen pääryhmään: markkinaehtoisesti toimivat yhtiöt ja valtion erityistehtäviä hoitavat yhtiöt.
Valtion erityistehtäviä toteuttavissa yhtiöissä valtiolla on omistajana ensisijaisesti yhteiskunnallisia tavoitteita, vaikka yleistavoitteena on, että toiminta on myös kannattavaa. Erityistehtävää hoitavassa yhtiössä valtio on aktiivinen omistaja, joka määrittelee erityistehtävän sisällön ja sen merkityksen yhtiölle asetettaville tavoitteille. Yrityksen liiketoiminnallisen strategian määrittelevät yhtiön johto ja hallintoelimet.
Pääosa valtion omistamasta yli 50 yhtiöstä on markkinaehtoisia. Näiden yhtiöiden toimintaperiaatteiden, rahoitusrakenteen ja tuottotavoitteiden tulee olla vertailukelpoisia toimialan muihin yhtiöihin nähden. Markkinaehtoisiin yhtiöihin voi liittyä valtio-omistajan strategisia intressejä, mutta silloinkin nämä yhtiöt toimivat selkein liiketoiminnallisin periaattein. Kaksitoista valtion markkinaehtoista yhtiötä on listattu pörssiin.
Valtion omistajaohjauksen tavoitteena markkinaehtoisissa yhtiöissä on kulloinkin parhaan taloudellisen kokonaistuloksen saavuttaminen. Tätä arvioidaan kannattavuuden ja omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun perusteella.
Markkinaehtoisten yhtiöiden omistajaohjauksen lähtökohtana on omistajien yhdenvertaisuus. Valtio ei edellytä eikä ota itselleen erivapauksia, eikä myöskään puutu yhtiön hallituksen ja toimivan johdon päätöksentekoon. Yhtiöiden omistajaohjaus perustuu omistajastrategiseen seurantaan ja valmisteluun, jonka perusteella valtio tarvittaessa ottaa muiden merkittävien omistajien tavoin kantaa yrityksen strategisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.
Kaikkien yhtiöiden hallinnon ja päätöksenteon järjestämisessä valtion yleinen tavoite on hyvien hallintokäytäntöjen kehittäminen ja ylläpitäminen. Valtio tukee omistajana korkeatasoista ja avointa raportointia yhtiön taloudesta ja toiminnasta.
Omistuspohjan muutokset
Kaikki omistuspohjan muutokseen ja muihin omistusjärjestelyihin liittyvät ratkaisut tehdään eduskunnan päättämien valtuuksien mukaisesti. Järjestelyjen yleisenä lähtökohtana on parhaan taloudellisen kokonaistuloksen saavuttaminen.
Valtion erityistehtävää hoitavien yhtiöiden tulee säilyä valtion yksinomistuksessa tai vähintään valtion määräysvallassa.
Markkinaehtoisesti toimivat yhtiöt voidaan jaotella yhtiöihin, joissa valtiolla on lähinnä sijoittajaintressi sekä yhtiöihin, joissa valtiolla on omistajuuteen liittyvä strateginen intressi. Jos valtiolla on yhtiössä lähinnä sijoittajaintressi, valtio voi luopua omistuksestaan kokonaan tai osittain, eikä valtion enemmistöomistuksella tai osakeyhtiölain mukaisen määrävähemmistön säilyttämisellä ole itsenäistä merkitystä. Jos valtiolla on yhtiössä erityinen strateginen, kuten yhteiskunnan perustoimintoihin liittyvä, intressi, valtion merkittävä omistus on yleensä perusteltu.
Palkitseminen valtionyhtiöissä
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan torstaina 7. kesäkuuta vahvistamaa palkitsemiskannanottoa noudatetaan, kun valtio määrittää omistajana näkemyksensä markkinaehtoisesti toimivissa valtionyhtiöissä päätettäviin järjestelyihin. Linjauksia pyritään soveltamaan myös valtion osakkuusyhtiöissä. Kannanotto vastaa vuonna 2006 julkistettuja linjauksia.
Kannanotossa painotetaan sitä, että valtion on omistajana osaltaan varmistettava, että yhtiö voi sekä palkata että pitää palveluksessaan sellaiset henkilöt, joita se tarvitsee menestyäkseen toiminnassaan. Sen lisäksi että kilpailukykyinen palkitseminen on merkityksellinen rekrytoimisessa ja yhtiöön sitouttamisessa, se on myös viesti sijoittajille siitä, kuinka yhtiön omistajat panostavat johtoon, hallitukseen ja henkilöstöön. Yhtiöiden palkitsemisen pitää olla läpinäkyvää ja keskeiset tiedot tulee julkistaa.
Johdon palkitsemista koskevat päätökset kuuluvat pääsääntöisesti yhtiön hallitukselle. Sen ohella, että hallituksen tulee huolehtia palkitsemisen kilpailukykyisyydestä, sen pitää myös varmistaa, etteivät palkitsemisratkaisut missään olosuhteissa johda kohtuuttomiin etuuksiin.
Yhtiön johdon ja avainhenkilöiden palkitsemisessa valtio-omistaja ei hyväksy optiopohjaisten palkitsemisjärjestelmien käyttöä. Osakepohjaisen palkitsemisen välineinä käytetään ensisijassa tuloksellisuuteen ja omistaja-arvon kasvuun perustuvia osakepalkkiojärjestelmiä.
Hallintoelinten jäsenten palkitsemisen tulee perustua ensisijaisesti rahapalkkioihin.
Henkilöstöllä tulee olla oikeudenmukainen mahdollisuus hyötyä yrityksen hyvästä menestymisestä. Yhtiöissä käytettävien tulospalkkio- ja bonusjärjestelmien tulee taata henkilöstölle oikeudenmukainen osuus yhtiön hyvästä tuloksesta. Henkilöstön palkitsemisessa keskeiset välineet ovat tulospalkkaus ja henkilöstörahastot.
Lisätietoja: ylijohtaja Pekka Timonen, p. (09) 1602 3000 ja finanssineuvos Ilkka Puro, p. (09) 1602 3006, valtioneuvoston kanslia
