Vuoden 2008 talousarvioesitykseen liittyvät veromuutokset
Hallitus esittää ansiotulojen verotuksen keventämistä 330 miljoonalla eurolla vuonna 2008. Kevennys toteutettaisiin lieventämällä tuloveroasteikkoa ja kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Kevennykseen sisältyy myös kompensaatio vuonna 2008 toteutuvasta palkansaajien työeläkevakuutusmaksun 0,1 prosenttiyksikön korotuksesta.
Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennettaisiin puolella prosenttiyksiköllä. Lisäksi tuloveroasteikkoon tehtäisiin 2 prosentin inflaatiotarkistus. (Liitetaulukko 1)
Erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennettäisiin kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Vähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 3 250 eurosta 3 570 euroon. Vähennyksen ensimmäistä kertymäprosenttia korotettaisiin 49 prosentista 51 prosenttiin ja toista kertymäprosenttia 26 prosentista 28 prosenttiin. Vähennyksen poistumaprosenttia korotettaisiin 4 prosentista 4,5 prosenttiin.
Eläketulon verotusta kevennettäisiin palkkatuloon nähden korottamalla valtionverotuksen eläketulovähennystä. Täyden eläketulovähennyksen määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 2,22 korotettaisiin 3,53:een. Lisäksi valtionverotuksen eläketulovähennystä kasvatettaisiin alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 70 prosentista 53 prosenttiin. Ehdotettujen muutosten jälkeen eläketulon veroaste olisi kaikilla tulotasoilla enintään palkansaajan veroasteen suuruinen, kun verrataan yksinäisen eläkkeensaajan ja 53 vuotta täyttäneen palkansaajan veroastetta.
Muita muutoksia
Hallitus ehdottaa uutta ansiotuloista tehtävää työasuntovähennystä. Se myönnettäisiin tietyin edellytyksin verovelvolliselle, joka joutuu työn vuoksi pitämään kahta asuntoa, joista toinen on hankittu nimenomaan toisella paikkakunnalla työskentelyn vuoksi. Vähennys myönnettäisiin vain vuokra-asumisen perusteella, sillä omistusasumista tuetaan verotuksessa korkovähennyksin. Vähennyksen myöntäminen edellyttäisi, että verovelvollisen vakituinen asunto, jossa hän asuu puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu, sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä työn vuoksi hankitusta asunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Vähennys voitaisiin myöntää myös yksinasuvalle, jos hän työskentelee vakituisesti kahdella paikkakunnalla. Vähennyksen määrä olisi enintään 250 euroa kuukaudessa. Työasuntovähennystä ei myönnettäisi, jos verovelvollinen saisi toisella paikkakunnalla asumiseen liittyviä verovapaita korvauksia tai etuuksia, eikä siltä osin kuin verovelvollinen on muun säännöksen nojalla vähentänyt asunnon käyttöön liittyviä kustannuksia verotuksessaan. Sen sijaan kotitalousvähennys ei vaikuttaisi työasuntovähennyksen myöntämiseen. Työasuntovähennys myönnettäisiin vuosittain samaan talouteen yhteen kertaan. Jos molemmat puolisot vaatisivat vähennystä, vähennys myönnettäisiin suurempituloiselle puolisolle.
Opintorahavähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 200 eurosta 2 600 euroon liittyen siihen, että opintorahan määrää esitetään korotettavaksi. Vähennyksen enimmäismäärän korottamisella turvataan se, että ainoana veronalaisena tulona opintorahaa saava ei joudu maksamaan tuloveroa.
Yhteisöille myönnettävän lahjoitusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 250 000 euroon vuodessa, jos lahjoitus tehdään yliopistolle tai korkeakoululle ja 50 000 euroon, jos se tehdään erikseen nimetylle yhdistykselle tai säätiölle. Lahjoitusvähennys laajennettaisiin koskemaan yliopistorahastoille annettuja lahjoituksia. Lahjoitusvähennyksen soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että vähennyskelpoisen lahjoituksen saaja voisi asua myös muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa.
Lisäksi tuloverolakiin otettaisiin säännös, jonka mukaan veronalaista tuloa ei syntyisi tilanteessa, jossa lakisääteisen sovittelun perusteella rikoksen tekijä hyvittää rikoksesta aiheutuneen vahingon omalla työsuorituksellaan asianomistajalle.
Verotusmenettelystä annetussa laissa säädetty ulkomaisen elinkeinonharjoittajan edustajan sekä ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin johtajan verovastuusäännös muutettaisiin vastaamaan Euroopan yhteisön oikeuden vaatimuksia. Verotusmenettelystä annetussa laissa säädettyä rahalaitosten tiedonantovelvollisuutta laajennettaisiin liittyen niiden säilyttämien arvopapereiden myyntiin. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettu mahdollisuus valita progressiivinen verotus laajennettaisiin myös tutkijadirektiivissä tarkoitettuihin oleskeluluvanhaltijoihin.
Perintöverotuksen muutoksia
Perintöveroa kevennetään huomattavasti. Veroasteikkoa tarkistettaisiin siten, että veroaste on 20 000 euron ylittävästä osasta 10 %, 40 000 euron ylittävältä osalta 13 % ja 60 000 euron ylittävältä osalta 16 %. Erityisesti pyritään parantamaan lesken ja alaikäisten lasten asemaa. Puolisovähennys korotettaisiin 6 800 eurosta 60 000 euroon ja alaikäisyysvähennys 3 400 eurosta 40 000 euroon. Ensimmäiseen vero-luokkaan kuuluvien henkilöiden piiriä laajennettaisiin perinnönjättäjän puolison lapsen rintaperillisten, suoraan ylenevää polvea olevien perillisten sekä ottolapsisuhteessa olevien osalta. Kolmas veroluokka ehdotetaan poistettavaksi kokonaan, ja siihen nykyisin kuuluvat siirtyisivät II veroluokkaan.
Perintöveroa maksavien määrä alenisi noin 60 prosentilla uudistuksen jälkeen. (Liitetaulukko 2)
Lahjaverotuksen muutoksia
Perintöverotusta ja lahjaverotusta koskevat taulukot eriytettäisiin toisistaan. Verovapaan lahjaveron alarajaa korotettaisiin 3 400 eurosta 4 000 euroon. (Liitetaulukko 3)
Arvopapereiden julkista kaupankäyntiä koskevia uudistuksia
Muutokset liittyvät rahoitusvälineiden markkinat –direktiivin voimaan saattamiseen, missä tavoitteena on luoda sääntelyjärjestelmä pörssiä kevyemmin säännellyille, kilpaileville markkinapaikoille erityisesti pk-yritysten listautumisen ja pääoman hankinnan edistämiseksi. Niin kutsutuilla monenkeskisillä kaupankäyntijärjestelmillä listatut arvopaperit asetettaisiin verotuksellisesti samaan asemaan pörssiarvopaperien kanssa.
Monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi yhtiön suostumuksella otettujen osakkeiden osinkoa verotettaisiin pörssinoteeratun yhtiön osingon tavoin. Niiden vaihdanta olisi varainsiirtoverosta vapaa pörssiosakkeiden tapaan. Arvopaperien julkisen kaupankäynnin verovapauden edellytyksestä ei enää olisi se, että luovutuksen tulee tapahtua markkinapaikalla, vaan verovapaus koskisi kaupankäyntitavasta riippumatta pörssiin/muulle säännellylle taikka yhtiön suostumuksin monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään listattua arvopaperia, jos luovutuksessa on osallisena arvopaperinvälittäjä ja arvopaperi on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Verovapaus ei koske mm. pääomasijoituksena tapahtuvaa luovutusta tai luovutusta, jossa vastike muodostuu työpanoksesta.
Alkoholiveroa korotetaan
Hallitus esittää alkoholiveron korottamista 40 miljoonalla eurolla terveyshaittojen vähentämiseksi. Veronkorotus painottuisi väkeviin alkoholijuomiin niin, että väkevien alkoholijuomien veroa korotet-taisiin 15 prosenttia ja mietojen alkoholijuomien 10 prosenttia. Veronkorotuksen seurauksena esimerkiksi keskiolutpullon hinta nousisi noin 5 sentillä, viinipullon hinta noin 20 sentillä ja edullisen väkevän alkoholijuomapullon hinta 1,50 eurolla.
Energiaveroja korotetaan
Hallitus esittää ilmastonmuutoksen torjumiseksi energiaveroja korotettavaksi yhteensä 300 miljoonalla eurolla ja verottomuutta biopolttoöljylle. Energiaverojen korotus kohdistettaisiin kaikille energiatuotteille painottaen kuitenkin päästökaupan ulkopuolista sektoria eli liikennepolttoaineita, sähköveroluokkaa 1 (kotitaloudet, palvelut ja maatalous) sekä kevyttä polttoöljyä. Energiaverojen korotuksen tavoitteena on hillitä osaltaan energian kulutusta. Esitettävällä biopolttoöljyn verottomuudella kohdennettaisiin arviolta noin 10 miljoonan euron verotuki uusiutuvan energian käytön edistämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. (Liitetaulukko 4)