Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö
8.1.2008 10.12

METSO-työryhmä jätti mietintönsä: Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuus turvataan laajalla, vapaaehtoisiin suojelukeinoihin perustuvalla toimintaohjelmalla

METSO-työryhmän mielestä metsien monimuotoisuuden turvaamisen on jatkossa pääosin perustuttava metsänomistajien omaan kiinnostukseen ja haluun vapaaehtoisesti suojella metsiensä luonnonarvoja. Arvokkaiden luontotyyppien ja metsien rakennepiirteiden turvaamiseen tarjotaan monipuolista keinovalikoimaa. Keinojen markkinointi kytketään tasapainoiseksi osaksi kaikkea metsänomistajille annettavaa metsätaloudellista neuvontaa.

Ympäristöministeriö asetti viime vuoden huhtikuussa työryhmän laatimaan ehdotuksensa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaksi (METSO). Ympäristöministeriön kansliapäällikön Sirkka Hautojärven johdolla työskennellyt ryhmä luovutti tänään mietintönsä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Mietinnön ehdotukset pohjautuvat METSOn vuosina 2002-2007 toteutetusta kokeiluvaiheesta saatuihin kokemuksiin.

Ohjelman tavoitteeksi asetettiin metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Tähän päästään työryhmän mukaan sekä parantamalla nykyistä suojelualueverkkoa että kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa. Myös metsä- ja ympäristöorganisaatioiden yhteistoimintaa, metsänomistajien neuvontaa, metsäalan ammattilaisten koulutusta ja viestintää lisätään ja kehitetään. Nykyistä tietopohjaa metsien monimuotoisuudesta ja sen turvaamisen keinoista kartutetaan tutkimuksen ja seurannan avulla.

METSOn pilottihankkeissa kokeillut uudet vapaaehtoiset suojelukeinot halutaan vakiinnuttaa normaaliksi käytännöksi. Työryhmä ehdottaa, että arvokkaiden kohteiden suojelua ja hoitoa toteutetaan yksityismetsissä ns. luonnonarvojen kaupalla. Suojelu ja hoito voitaisiin toteuttaa joko määräaikaisilla tai pysyvillä sopimuksilla kohteiden ekologisten arvojen mukaan. Sopimukset voivat koskea joko tilan kaikkia metsiä tai osaa niistä tai useiden metsänomistajien metsiä, jotka rajoittuvat toisiinsa. Alueita voidaan myös ostaa valtion omistukseen suojelualueiksi. Metsänomistajien yhteistoimintaverkostoja, joissa metsien suojelu, hoito ja muu käyttö sovitetaan yhteen, ehdotetaan tuettaviksi.

Luonnonarvojen kaupassa suojelusta maksettaisiin korvaus joko luonnonsuojelulain tai kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla suojelukohteesta ja –tavasta riippuen.

Luonnonarvojen kaupan menestyksellinen toteuttaminen edellyttää alueellisten ympäristökeskusten ja metsäkeskusten välistä tiivistä yhteistyötä. Ympäristö- ja metsäkeskukset laatisivat vuosittain luonnonarvoista yhteisen tarjouspyynnön. Se voitaisiin osoittaa kaikille metsänomistajille tietyn elinympäristötyypin tai rakennepiirteen esiintymisalueella, nykyisten suojelualueiden läheisyydessä tai yhteistoimintaverkostojen alueella.

Kohteiden valinnan apuvälineenä käytetään luonnontieteellisiä valintaperusteita, jotka kehitettiin METSOn kokeiluvaiheen aikana. Työryhmä esittää, että valintaperusteet viimeistellään käytännön ohjeiksi ja niille laaditaan alueelliset painotukset työryhmätyönä vuoden 2008 aikana. Suojelun ja hoidon alueellisessa kohdentamisessa voidaan ottaa huomioon myös niiden vaikutukset alueen elinkeinotoimintaan, virkistys- ja matkailukäyttöön sekä kulttuuriarvoihin.

Valtio on tärkeä metsänomistaja joidenkin metsien monimuotoisuuden kannalta merkittävimpien nykyisten luonnonsuojelualueiden lähialueilla. Työryhmä ehdottaa, että Metsähallitus laatii luonnonvarasuunnittelun yhteydessä ehdotukset metsien monimuotoisuudelle merkittävien suojelualueiden laajentamisesta valtionmailla enintään 10 000 hehtaarin pinta-alalla vuosina 2008-2016.

Toimenpideohjelman ekologiset vaikutukset riippuvat metsänomistajien kiinnostuksesta edistää monimuotoisuutta metsissään sekä ohjelman toimenpiteiden kohdentumisesta.

Myös ohjelman taloudelliset vaikutukset voivat vaihdella huomattavasti muun muassa metsänomistajien kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta riippuen. Työryhmän arvion mukaan ehdotuksen kokonaiskustannukset olisivat 734-1254 miljoonaa euroa eli noin 82–140 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2008-2016.

METSO-toimintaohjelmasta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös samanai-kaisesti Kansallinen metsäohjelma 2015:n kanssa. Toimenpiteet rahoitetaan pääosin valtion varoin ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle päätettävien valtiontalouden kehysten ja vuosittaisiin talousarvioihin sisältyvien määrärahojen puitteissa.

Työryhmän ehdotukseen liittyy kolme eriävää mielipidettä ja yksi selventävä lausuma.

Lisätietoja:Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi, ympäristöministeriö, puh. 020 490 7010, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi. Osastopäällikkö Aarne Reunala, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0400 437 222, etunimi.sukunimi@mmm.fi. Erityisavustaja Helena Pakarinen, ympäristöministeriö, puh. 050 388 0011, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen , ympäristöministeriö, puh. 040 506 1172, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi