Hallitus jatkaa talouden elvyttämistä

Hallitus täydentää vuoden 2009 talousarvioesitystään

Hallitus vastaa veronkevennysten ohella talouden heikentyvään suhdanteeseen finanssipoliittisin keinoin. Vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa finanssipolitiikkaa kevennetään noin yhtä prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä. Jo aiemmin sovittujen toimien lisäksi hallitus sopi tiistaina uusista taloutta elvyttävistä lisätoimista mm. asunto- ja korjausrakentamiseksi ja viennin edistämiseksi.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle perjantaina.

Inflaation hidastuminen ja veronkevennykset kasvattavat ostovoimaa

Syyskuussa annettu talousarvioesitys perustui valtiovarainministeriön syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Valtiovarainministeriö on tarkistanut esityksen pohjana olevaa taloudellista ennustetta kansainvälisen talouden näkymien muututtua syksyn aikana merkittävästi heikommiksi. Uusi ennuste julkistetaan kokonaisuudessaan joulukuussa.

Talouskasvu hidastuu Suomessa ensi vuonna selvästi. Viennin arvioidaan supistuvan kansainvälisen kysynnän vähentyessä sekä investointien vaimentuneen kysynnän ja kohonneiden rahoituskustannusten seurauksena. Toisaalta hallituksen esittämät, suhdannetilanteeseen hyvin sopivat veronkevennykset vahvistavat kotimaista kulutuskysyntää. Inflaatio hidastuu huomattavasti vuoden 2009 aikana raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen, asuntojen hintojen sekä korkojen laskiessa. Työttömyys kääntyy nousuun talouskasvun hidastuessa.

Myös julkisen talouden tila on heikkenemässä yleisen laskusuhdanteen myötä. Selvimmin tämä näkyy suhdanneherkkien verotulojen supistumisena. Valtion rahoitusasema muuttuu vuonna 2009 kansantalouden tilinpidon käsittein alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Koko julkisen talouden rahoitusasema pysyy edelleen ylijäämäisenä työeläkerahastojen ylijäämäisyyden ansiosta. Kuntatalous pysyy vielä ensi vuonna lähellä tasapainoa, ja kasvun hidastuminen heijastuu tuntuvammin kuntiin vasta ensi vuoden jälkeen.

Talouden suhdanteen heikkenemisestä huolimatta Suomen julkisen talouden rahoitusasema on myös ensi vuonna euromaiden vahvimpia.

Hallitus elvyttää rakentamista

Senaatti-kiinteistöjen investointien enimmäismäärää ehdotetaan nostettavaksi 30 milj. eurolla, jotta Senaatti-kiinteistöt voivat nopeuttaa investointiohjelmaansa talonrakennustoiminnan yleisesti vähentyessä.

Suomen Kuntarahoitus Oyj:n pääoman luonteiseen rahoitukseen ehdotetaan 20 milj. euroa. Tällä pyritään varmistamaan Kuntarahoituksen valtion tukemaan asuntotuotantoon kohdistuvan luotonannon kasvuedellytykset.

Hallitus päätti myös valtakunnallistaa vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käynnistysavustuksen. Esityksen yksityiskohdista päätetään myöhemmin.

Yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeita ehdotetaan nopeutettavaksi lisäämällä valtuutta 30 milj. eurolla. Tällä lisämäärärahalla pyritään nopeuttamaan esimerkiksi homekoulujen korjauksia.

Hallitus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja rahoitusmahdollisuuksia

Yritysten toiminnan ja työllisyyden turvaamiseksi hallitus esittää yritysten rahoitusmahdollisuuksia parantavia toimia. Aloitusrahasto Vera Oy:tä ja Veraventure Oy:tä pääomitetaan yhteensä 30 miljoonalla eurolla sekä Teollisuussijoitus Oy:tä 50 miljoonalla eurolla.

EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuuden budjetointia aikaistettaisiin kertaluonteisesti siten, että 10 prosenttia kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ohjelmien vuoden 2013 rahoituskehyksestä budjetoitaisiin jo vuoden 2009 talousarviossa. Aikaistamisella tehostetaan mm. yritysten, kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämiseen liittyvien ohjelmien toimeenpanoa ja vastataan taloudellisen kehityksen haasteisiin. Aikaistaminen ei lisää ohjelmakauden 2007 - 2013 myöntämisvaltuuden kokonaismäärää.

Lisäksi vientiyritysten rahoitusta turvataan ottamalla käyttöön ns. jälleenrahoitusmalli.

Hallitus lisää Tekesin ympäristö- ja energiasektorin myöntämisvaltuuksia 15 miljoonalla eurolla osana energiasektorin demonstraatiohankkeiden toteutusta.

Hallitus panostaa työllisyyteen

Työllistymislisää ja työllistymispalkkiota koskevan kokeilun toteuttamiseen hallitus esittää 1,2 miljoonan euron lisäystä. Kokeilun aikana maksettaisiin joko työllistymislisää tai työllistymispalkkiota vähintään kuuden kuukauden pituisen kokoaikaisen työn vastaanottaville kokeilun piiriin kuuluville työttömille. Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvä esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta. Kokeilusta arvioidaan aiheutuvan menoja kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa.

Eräitä muita määrärahojen tarkistuksia

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien perusteella hallitus esittää sisäministeriölle 1,0 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2009 aserekisterin perustamiseen ja 881 000 euron pysyvää määrärahalisäystä poliisin internet-seurannan järjestämiseen. Opetusministeriölle esitetään kertaluonteista 500 000 euron määrärahaa nuorisoverkkotyöhön, joka toteutetaan yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Lisäksi oikeusministeriölle kohdennetaan 200 000 euron lisämääräraha välikohtausten tutkinnasta aiheutuneisiin lisämenoihin. Kunnille aiheutuneiden lisäkustannusten täsmennyttyä hallitus päättää vuoden 2009 I lisätalousarvion yhteydessä mahdollisista lisämäärärahantarpeista.

Crisis Management Iniatiative ry:n toimintaan esitetään lisärahoitusta 135 000 euroa, jolloin vuoden 2009 kokonaisavustus on 335 000 euroa.

Energiaverotukea vähennettäisiin 30 miljoonaa euroa, sillä polttoaineiden verottomasta käytöstä maksettavien palautusten arvioidaan jäävän ennakoitua pienemmäksi. Maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksia koskevan hallituksen esityksen johdosta raskaan polttoöljyn valmisteveron palautuksiin esitetään 600 000 euron määrärahalisäystä.

Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoja lisättäisiin 276 000 eurolla. Tämä aiheutuu Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen vuokramenoista.

Yliopistojen palvelukeskus Certian toimintamenoihin esitetään lisättäväksi 3 miljoonaa euroa.

Merenkulkulaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan siirrettäväksi tuottavuuden edistämisen määrärahoista 750 000 euroa tietotekniikkamuutosten toteuttamiseksi. Yritysten hallinnollisen taakan vähentämisohjelman toteuttamiseen tulisi 350 000 euron lisäystä.

Teknisiä tarkistuksia vuoden 2009 talousarvioesityksen määrärahoihin ja tuloarvioihin

Hallitus esittää talousarvioesityksen määrärahoihin yhteensä 463 miljoonan euron nettolisäystä ja tuloarvioihin 2 028 miljoonan euron nettovähennystä. Täydentävä esitys on siten 2,5 mrd. euroa alijäämäinen. Valtion nettoluotonotoksi esitetään 2,3 mrd. euroa.

Hallitus esittää eduskunnalle, että varsinaisten tulojen arviota vähennetään nettomääräisesti 2 028 miljoonalla eurolla. Verotuloarvio pienenisi 1 584 miljoonalla eurolla. Tuloveron tuottoarvion osuus vähennyksestä on 1 150 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus on 650 miljoona euroa. Yhteisöveron tuottoarvion alenemisen syynä on yritysten aiemmin arvioitua heikompi tuloskehitys. Ansio- ja pääomatulojen tuottoarviota alennetaan 500 miljoonalla eurolla. Tämä johtuu veronalaisten ansiotulojen ja luovutusvoittojen arvion pienenemisestä.

Perintö- ja lahjaveron veroprosentteja alennetaan 3 prosenttiyksiköllä, minkä arvioidaan vähentävän veron tuottoa 15 milj. eurolla v. 2009. Alkoholiveroa kiristetään 10 prosenttiyksiköllä, minkä arvioidaan lisäävän veron tuottoa 65 milj. eurolla.

Arvonlisäveron tuottoarviota esitetään vähennettäväksi 388 miljoonalla eurolla ja autoverotuksen tuottoarviota 25 miljoonalla eurolla. Vuoden 2009 maaliskuun alussa tulee voimaan autoverolain ja arvonlisäverolain muutos. Tällöin luovutaan kantamasta autoverolle arvonlisäveron suuruista veroa ja autoveroa korotetaan vastaavalla määrällä. Arvonlisäveron tuottoarviota alentaa verolakimuutoksen lisäksi yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ja autoveron tuottoarviota uusien autojen myyntiennusteen aleneminen. Energiaveron tuottoarviota alennetaan lähinnä kertymätietojen perusteella 71 miljoonalla eurolla. Osinkotuottoarviota vähennetään 450 miljoonalla eurolla heikentyneen talouskehityksen vuoksi.

Valtiovarainministeriön ennustetarkistus sekä KEL- ja TyEL-indeksien vahvistaminen arvioitua korkeampana nostavat vuoden 2009 menoarvioita noin 250 miljoonalla eurolla. Toisaalta valtionvelan korkomenojen odotetaan vähenevän 223 miljoonalla eurolla lähinnä korkotason laskun vuoksi.

Vakinaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden sekä kuntoutustuen määrärahaan ehdotetaan 9,4 miljoonan euron lisäystä työeläkeindeksin tarkistuksen johdosta.

Työllisyysnäkymien heikennyttyä määrärahojen tarvearvioita esitetään korotettaviksi työttömyysturvan eri momenteilla yhteensä n. 174 miljoonalla eurolla ja asumistuen momentilla 20 miljoonalla eurolla. Heikkenevän suhdannetilanteen arvioidaan myös lisäävän valtion osuutta yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista 14 miljoonalla eurolla. Valtion osuus sairausvakuutuksen menoista arvioidaan 6 miljoonaa euroa varsinaisessa talousarvioesityksessä oletettua pienemmäksi.

Valtion kansaneläkelaista johtuvien menojen määrärahaa esitetään lisättäväksi 17,9 miljoonalla eurolla, koska vuonna 2009 sovellettava kansaneläkeindeksi on vahvistettu aiemmin arvioitua korkeampana, työnantajan kansaneläkemaksun tuottoarviota on alennettu ja eläkkeensaajan asumistukimenoarviota korotettu. Oletettua korkeampana vahvistettu kansaneläkeindeksi lisää myös rintamalisien määrärahatarvetta 200 000 eurolla. Sotilasvammakorvauksiin varattavaa määrärahaa esitetään korotettavaksi vajaalla 7 miljoonalla eurolla aiemmin arvioitua suurempien sotainvalidien kuntoutus- ja laitoshuoltokorvausten ja arvioitua korkeampana vahvistetun TyEL-indeksin vuoksi. Perustoimeentulotuen valtionosuuksia lisättäisiin 20 miljoonalla eurolla ennakoitua suurempien toimeentulotukimenojen vuoksi.