Tiedote
89/2013
Valtioneuvoston viestintäosasto
28.2.2013 15.30

Hallitus linjasi puoliväli-istunnossaan keinoja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen

Hallitus arvioi puoliväli-istunnossaan 28.2.2013 hallitusohjelman toteutumisen sekä Suomen talouden tilannetta. Hallituksen käsittelemä arvio hallitusohjelman tavoitteiden ja toimien toteumasta on julkaistu erillisenä tiedotteena. Kriittisimmät uusia lisäpäätöksiä vaativat hallitusohjelman tavoitteet liittyvät talouskasvuun, työllisyyteen sekä julkisen talouden kestävyyteen. Hallitusohjelman toteutumista ja tulevia linjauksia arvioidaan hallitusohjelman kolmen painopisteen näkökulmasta. Ne ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Puoliväli-istunnossaan hallitus linjasi päätöskokonaisuuksia, joilla luodaan edellytyksiä korkeammalle työllisyydelle ja uusien työpaikkojen syntymiselle, vahvemmalle talouskasvulle sekä tasapainoiselle julkiselle taloudelle. Yksityiskohtaiset päätökset tehdään osana vuosien 2014–2017 kehyspäätöstä. Hallituksen puoliväli-istunto ja 21.3.2013 pidettävä hallituksen kehysriihi muodostavat yhdessä ns. hallitusohjelman puolivälitarkastelun.

Talouden tilanne

Hallitus arvioi puoliväli-istunnossaan Suomen talouden tilannetta. Valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian laatima, hallitukselle esitelty talouden tilannekuvatiivistys on julkaistu erillisenä liitteenä. Hallitus vastaa puoliväli-istunnon ja kehysriihen päätöksillä erityisesti seuraaviin talouden haasteisiin:

- Työllisyyskehitys
- Julkisen talouden kestävyysvaje
- Valtion ja kuntien velkaantuminen
- Elinkeinorakenteen muutos
- Viennin kilpailukyvyn sekä ulkomaankaupan vaihtosuhteen heikkeneminen
- Potentiaalisen talouskasvun heikkeneminen tehdyn työn määrän vähentyessä ja kokonaistuottavuuden kasvun jäädessä heikoksi

Hallitus on ohjelmassaan sekä vuosien 2013–2016 kehyspäätöksessä sopinut laajoista talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavista, työuria pidentävistä sekä julkisen talouden velkaantumista hillitsevistä ratkaisuista. Suomen talouden tietyt rakenteelliset heikkoudet sekä heikko kansainvälinen suhdannetilanne kuitenkin edellyttävät hallitukselta uusia toimia.

Julkisen talouden kestävyysvajeen kattaminen

Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on suuruudeltaan noin 3,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Hallitus kattaa kestävyysvajeen talouden kasvupotentiaalia vahvistamalla, yritysten kilpailukykyä parantamalla, työllisyyttä nostamalla, työuria pidentämällä ja julkisen sektorin tuottavuutta lisäämällä.

Talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen

Suomen taloudellinen menestys perustuu korkeaan työllisyysasteeseen, kilpailukykyiseen talouteen, korkeaan osaamiseen, tasa-arvoisiin palveluihin sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja jokaisen osallisuuteen perustuvaan hyvinvointimalliin. Näiden menestystekijöiden varaan rakennetaan myös tuleva talouskasvu.

Hallitus tekee kehysriihessä veroratkaisuja talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Uudistuksilla parannetaan suomalaisten yritysten kasvuedellytyksiä ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. Uudistusten tavoitteena on lisätä erityisesti yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrää Suomessa. Talouskasvun vauhdittamisen lisäksi ratkaisuissa huomioidaan niiden sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä ekologisuus.

Yritysten rahoitus on muodostumassa kasvun ja työllistämisen pullonkaulaksi, kun pankkien lainoitus on kiristynyt ja yksityisen riskirahoituksen määrä supistunut finanssikriisin seurauksena. Pk-yritysten kasvun edellytyksiä parannetaan ja rahoitusmahdollisuuksia kehitetään pääomamarkkinoita koskevilla toimenpiteillä. Hallitus tekee kehysriihessä päätöksiä mm. uusista rahastoista siemen- ja kasvuvaiheen yrityksiä varten, jonka lisäksi mahdollisuus monenkeskisen markkinapaikan verokohtelun muuttamisesta vastaamaan listaamattoman yrityksen verokohtelua selvitetään.

Vuoden 2015 alussa voimaan astuva, IMO:n päättämiä rikkirajoituksia toimeenpaneva EU:n rikkidirektiivi lisää erityisesti suomalaisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia ensi vaiheessa useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Nykyisellä keinovalikoimalla voidaan edesauttaa suomalaisten varustamoiden uusalushankintaa, tukea meriliikenteen puhtaiden teknologioiden t&k&i-työtä ja biopolttoaineiden kehitystyötä. Nämä keinot eivät kuitenkaan ole riittäviä. Hallitus valmistelee kehysriiheen toimenpidekokonaisuuden, jolla kompensoidaan yrityksille rikkidirektiivistä aiheutuvia kustannuksia. Tämä kokonaisuus sisältää mm. tuen LNG-infrastruktuurin rakentamiseen.

Hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Myös olemassa olevaa sääntelytaakkaa tarkastellaan. EU-vaikuttamisen osalta teollisuudelle kriittisiin päätöksiin vaikutetaan entistä koordinoidummin.

Työn tuottavuuden kasvua ja talouden kasvupotentiaalia vahvistetaan viemällä ICT 2015-työryhmän esityksiä osaksi hallituksen kehyspäätöstä.

Kehysriiheen valmistellaan lisätoimia, joilla torjutaan tehostetusti harmaata taloutta ja edistetään tervettä kilpailua.

Hallitus edistää kehysriihessä vähäpäästöistä vihreää kasvua ja luovaa taloutta uusien työpaikkojen luomiseksi kasvualoille. Haasteellisessa tilanteessa olevien elinkeinojen, kuten telakka- ja meriteollisuuden uudistumista tuetaan. Liikennepolitiikan uusilla toimintamalleilla luodaan kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Osana maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kannattavuuden turvaamista hallitus neuvottelee Etelä-Suomen kansallisille maataloustuille jatkon. Hallitus etsii keinoja maaseutuelinkeinojen tilanteen helpottamiseksi mm. lupaprosesseja kehittämällä.

Työllisyysasteen nostoon tähtäävällä politiikalla lisätään kotimarkkinoiden kysyntää ja edistetään elinkeinorakenteen monipuolistumista.

Hallitus on valmis omalta osaltaan edistämään vakautta ja työllisyyttä edistävän työmarkkinaratkaisun syntymistä.

Työllisyyden lisääminen ja työurien pidentäminen

Keskimääräisiä opintoaikoja lyhennetään ja opiskelijoiden keskimääräistä valmistumisikää alennetaan parantamalla opintotuen kannustavuutta sekä opiskelun ja valmistumisen nopeuttamista tukevilla toimilla.

Hallitus toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun. Nuorten työssä oppimista tuetaan oppisopimuskoulutusta laajentamalla. Selvitetään kehysriiheen mahdollisuudet luoda nykyisen oppisopimuskoulutuksen rinnalle nuorille suunnattu joustavampi koulutusta ja työtä yhdistävä malli. Lisäksi selvitetään keinoja kuntoutuksen kehittämiseen.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja työelämän tasa-arvoa edistetään työuria pidentävällä toimenpidekokonaisuudella, jonka osana mm. päivähoitomaksut porrastetaan palveluiden käytön mukaan ja käyttöön otetaan uusi joustava hoitoraha.

Työvoiman alueellista liikkuvuutta ja työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan laajalla erityisesti kasvukeskuksiin kohdistuvalla asuntopoliittisella toimenpidekokonaisuudella. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytykset rakennuttaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa paranisivat. Asuntorakentamisen tarpeetonta sääntelyä puretaan rakennuskustannusten alentamiseksi. Hallitus käynnistää laaja-alaisen selvityksen koko asumisen ketjuun liittyvistä kysyntä- ja tuotantotuista.

Suomessa olevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua työelämään parannetaan lisäämällä pitkäjänteisesti kielitaitoa, koulutusta ja työntekoa edistävää kotouttamistoimintaa. Työperäistä maahanmuuttoa lisätään mm. perheenyhdistämisen toimeentulovaatimuksia alentamalla.

Lyhyen koulutuksen varassa olevien ihmisten työllisyysastetta nostetaan matalan tuottavuuden työn kysyntää ja tarjontaa lisäävällä toimenpidekokonaisuudella. Toimilla puretaan kannustinloukkuja ja tehdään työn vastaanottamisesta kannattavampaa.

Osatyökykyisten työllistämiseksi käynnistetään toimenpideohjelma, jolla tuetaan osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymistä, työhön paluuta sekä työllistymistä. Lisäksi tärkeää on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen sekä nuorten ennenaikaisen eläköitymisen estäminen. Samalla vahvistetaan vailla toisen asteen koulutusta olevien mahdollisuuksia kouluttautua.

Hallitus on sitoutunut 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odotteen nostamiseen vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Hallitus on yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa sitoutunut eläkeuudistuksen sisällölliseen valmisteluun siten, että se tulee lainsäädännöllisesti voimaan viimeistään 1.1.2017.

Hallitus etsii kestävyysvajeen edellyttämät muut rakenteelliset toimenpiteet työurien pidentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Tavoitteisiin pyritään erityisesti kannustinloukkuja purkamalla ja tekemällä työn vastaanottamisesta kannattavampaa.

Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen

Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000, joka luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin ja lähipalveluihin. Kuntarakenteen uudistuksella lisätään kuntatuottavuutta, parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja turvataan näin julkiset palvelut myös tulevaisuudessa.

Yhdyskuntarakenteen kehittämisen, kuntatalouden ja kansantalouden näkökulmasta kaupunkiseutujen kuntarakennemuutoksilla on saavutettavissa suurin vaikuttavuus. Hallitus valmistelee kehysriiheen konkreettiset toimet, joilla edistetään kuntaliitosselvitysten ripeää käynnistämistä ja kannustetaan kaupunkiseutuja kuntaliitoksiin.

Hallituksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti ja kielelliset oikeudet turvaten koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle, yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja lähidemokratiaa.

Rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille annetaan lisää vastuuta ja toimintavapautta. Valtio tukee kuntia paikallisissa kokeiluissa, joissa kehitetään lähipalveluita, uusia tuloksellisempia toimintatapoja ja uusia hallinnon malleja sekä lähidemokratiaa. Nämä linjaukset valmistellaan kehysriiheen.

Yhdistyville kunnille suunnataan yhdistymisavustusten lisäksi kohdennettua muutostukea erityisesti ICT-järjestelmien uudistamiseen, talouden vahvistamiseen ja muutosjohtamisen edistämiseen.

Kehysriihessä päätetään linjauksista kuntien normitalkoiden jatkamiseksi ja asetetaan ministeriökohtaiset tavoitteet kuntien velvoitteiden vähentämiseksi.

Peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta vahvistetaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uuden palvelurakenteen uudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla.

Vähintään noin 20 000 asukkaan kunnille, joilla on muutenkin riittävä kantokyky, säädetään mahdollisuus järjestää joitakin peruspalveluita itse. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Siksi niiden on kuuluttava samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvaan sote-alueeseen turvatakseen muiden sote-palveluiden saatavuus. Jos kunnan väestö on alle 20 000, sen tulee kuulua sote-alueeseen, eikä sillä ole itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Laajan perustason palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää vähintään noin 50 000–100 000 asukkaan väestöpohjaa. Sote-alue organisoidaan ensisijaisesti vastuukuntamallin mukaisesti.

Perustasoa tukee erityistaso, jonka tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen koordinaatio ja ohjaus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se tukee tarpeen mukaista palvelujen käyttöä, ehkäisee osaoptimointia sekä kannustaa kuntia kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Lisäksi edistetään koko maan kattavan ja yhtenäisen terveydenhuollon tietojärjestelmän syntymistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksessa turvataan kielelliset oikeudet.

Hallitus nopeuttaa talouskasvua edistävien ICT-hankkeiden toteutusta ja digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä. Suomesta kehitetään määrätietoisesti digitaalisten palveluiden ja mobiiliosaamisen kärkimaa.

Erityinen painopiste asetetaan mobiiliteknologian kehittymisedellytysten parantamiseen taajuuspolitiikan avulla, laajakaistan tuomiseen jokaisen suomalaisen ulottuville sekä kansainvälisten tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Julkisrahoitteisten tietoaineistojen avaamista jatketaan tavoitteena uusien digitaalisten palveluiden kehittäminen.

Parannetaan valtionhallinnon tuloksellisuutta ja kevennetään hallinnollista taakkaa toimeenpanemalla vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan koottuja ehdotuksia toimintatapojen uudistamiseksi ja sähköisten järjestelmien käyttöön ottamiseksi.

Hallitus käynnistää julkisin varoin tuettujen henkilökuljetusten uudistamisen.

Valtion velkaantumisen taittaminen

Valtiovarainministeriön joulukuisen (20.12.2012) suhdannekatsauksen mukaista ennustetta käyttäen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite valtion velan bruttokansantuoteosuuden taittamisesta laskuun edellyttäisi mittaluokaltaan noin 0,5 miljardin euron lisäsopeutustoimia vuositasolla. Vastaavasti yhden prosentin valtiontalouden alijäämän saavuttaminen edellyttäisi mittaluokaltaan noin 2,3 miljardin euron lisäsopeutustoimia.

Tarvittavan sopeutuksen tarkka taso tarkentuu kehysriiheen mennessä, kun valtiovarainministeriö päivittää suhdanne-ennusteensa ja näkemyksensä julkisen talouden kehityksestä.

Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä hallitusohjelman mukaiselle talouspolitiikan linjalle. Mikäli kestävyysvajetta ei kyetä kattamaan rakenteellisilla uudistuksilla, kasvaa tarve uusille julkista taloutta tasapainottaville meno- ja verosopeutuspäätöksille.