Ilmasto- ja energiapolitiikan EU-vaikuttamisessa korostuvat ilmastonmuutoksen hillitseminen, mahdollisuudet talouskasvulle ja Suomen erityispiirteet
Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi kokouksessaan tänään 13. kesäkuuta kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan EU-vaikuttamisen strategian vahvistaakseen Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa EU-päätöksiin. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja pyrkii sitovaan ja vaikuttavaan ilmastosopimukseen, jolla ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa kahteen asteeseen. Toisaalta Suomi korostaa ympäristö- ja energiateknologian uusien sovellutusten käyttöönottoon liittyvää suurta kasvun ja uusien työpaikkojen potentiaalia niin kotimaan markkinoilla ja Suomen viennissä kuin koko EU:n tasolla. Samalla tulee myös huolehtia, että erityispiirteemme kuten pohjoinen sijainti ja sen mukaiset ilmastolliset olot, teollisuuden rakenne ja energiatuotannon ominaispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-tason politiikassa.
Energia- ja ilmastoasiat ovat enenevästi EU:ssa linjattavia asioita. Kansainvälisesti katsoen EU on merkittävä toimija ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uutta ilmastosopimusta koskevissa neuvotteluissa. Nyt painopiste on siirtymässä vuoden 2020 jälkeisiin tavoitteisiin. Energiasektorilla on Euroopassa edessä lähivuosina valtava määrä investointeja, jotka pitkäikäisyytensä vuoksi vaikuttanevat energiapoliittisiin ratkaisuihin pitkälle tulevaisuuteen. Muun muassa näihin keskusteluihin Suomi haluaa vaikuttaa aktiivisesti samalla, kun osallistuu tiiviisti meneillään olevien ja tulevien esitysten käsittelyyn.
Ilmasto- ja energiapolitiikan EU-vaikuttamisstrategian laatiminen on osa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa. Strategiaan on koottu yhteensä 10 vaikuttamistavoitetta, joista keskeisimmiksi nousevat ilmastonmuutoksen hillitseminen, Suomen erityispiirteiden huomioon ottaminen sekä mahdollisuudet talouskasvulle ilmastohaasteisiin vastaamisessa.
Strategian muita vaikuttamistavoitteita ovat energian toimitusvarmuus ja kilpailukyky, hiilivuodon riskin hillitseminen, kansainvälisten lento- ja meriliikenteen kasvihuonepäästöjen rajoittaminen maailmanlaajuisissa sopimusjärjestelmissä, ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden yhteensovittaminen muiden sektoreiden tavoitteiden kanssa, Suomen koordinoitu kannanmuodostus vuoteen 2050 ja EU-yhteensovittamisjärjestelmän käyttö siinä sekä riittävät kansalliset resurssit EU-asioiden valmistelussa.
EU-jäsenmaiden poliittista ilmapiiriä tarkasteltaessa suhtautuminen ilmastovelvoitteiden kiristämiseen ei ole yksiselitteinen. Osa jäsenmaista katsoo, että ilmastopolitiikan tulisi seurata kiristyvää taloustilannetta, eikä halua vaarantaa talouskasvua tiukemmalla päästövähennystavoitteella. Toisaalta osa jäsenmaista ajaa tiukempaa päästövähennystavoitetta vuodelle 2020, ja näkee tavoitteiden tiukentamisen myönteisenä ja taloutta kiihdyttävänä mahdollisuutena.
Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Toivo Hurme, p. 09 1602 2157 tai 040 505 4403 ja EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen, p. 09 1602 2182 tai 050 553 6117, valtioneuvoston kanslia
