Asiantuntijaseminaari keskustelee geenivarapöytäkirjasta

Ympäristöministeriössä on koolla asiantuntijaseminaari, jossa keskustellaan ns. Nagoyan pöytäkirjasta. Pöytäkirjan tehtävänä on varmistaa maailman geenivarojen saatavuus ja se, että niiden käytöstä saatavat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti. Nagoyan pöytäkirja hyväksyttiin lokakuussa 2010 biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa.

Seminaarin avannut ympäristöministeri Ville Niinistö totesi: "Pöytäkirja tarjoaa merkittävän uuden mekanismin luonnon monimuotoisuuden suojeluun myös meillä Suomessa. Se määrittää, millainen sääntelytarve vaaditaan geenivaroille sekä miten sääntely kannattaa käytännössä toteuttaa. Erityisen tärkeä pöytäkirja on kehitysmaille ja muille luonnon monimuotoisuudelta rikkaille maille. Pöytäkirjan myötä geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta tulee avointa, läpinäkyvää ja ennakoitavaa."

Suomessa ei tällä hetkellä ole geenivaroja koskevaa lainsäädäntöä. Seminaarissa paneuduttiinkin siihen, miten pöytäkirja voitaisiin panna meillä täytäntöön. Emeritusprofessori Erkki Hollo Helsingin yliopistosta oli selvittänyt asiaa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Professori Hollon mukaan Suomessa olisi hyvä tehdä pöytäkirjan toimeenpanosta vaikutusanalyysi, ennen kuin päätetään lainsäädännöllisistä ratkaisuista. Analyysi voisi sisältää muun muassa arvion pöytäkirjan suhteesta muihin sääntelyjärjestelmiin sekä sen yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten kustannuksista, joita koituu viranomaisten koulutuksesta.

Hollo ehdottaa Suomeen "geenivaralakia". Tämä voisi olla joko uusi erillislaki tai asian voisi viedä osaksi jo olemassa olevaa lainsäädäntöä. Lainsäädännön lisäksi yksityiskohdista on tarpeen säätää asetuksilla, jotka voisivat koskea esimerkiksi geenivarojen maahantuontia, immateriaalioikeuksia ja valvontaa.

Valtioiden geenivaroihin liittyvät menettelyt ja määräykset täsmentyvät lähivuosina sen jälkeen, kun ne ovat ratifioineet ja panneet täytäntöön Nagoyan pöytäkirjan määräykset. Kansainvälisesti pöytäkirja astuu voimaan, kun sillä on 50 ratifiointia. Suomen lisäksi moni muu EU:n jäsenvaltio selvittää parhaillaan tapoja viedä pöytäkirja kansalliseen lainsäädäntöön.

Suomi allekirjoitti pöytäkirjan 23.6.2011. Ympäristöministeriön koordinoima valmistelutyö pöytäkirjan ratifioimiseksi ja siihen tarvittaviksi lainsäädäntötoimiksi alkaa tämän vuoden syksyllä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, puh. 050 307 0806 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen, ympäristöministeriö, puh. 050 379 0429, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi