Suomi saavutti keskeiset tavoitteet EU:n ilmasto- ja energiapakettineuvotteluissa

Brysseliin 11. ja 12. joulukuuta kokoontunut Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen siitä, miten toteutetaan Eurooppa-neuvostossa keväällä 2007 asetetut tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian lisäämisestä. EU-päämiehet sopivat myös, että Lissabonin sopimuksen ratifiointia jatketaan ja tähtäimessä on sopimuksen voimaantulo vuoden 2009 loppuun mennessä.

Ilmasto- ja energiapaketti

Suomi pitää ratkaisua ilmasto- ja energiapaketista erittäin hyvänä. EU jatkaa päättäväisesti ilmastomuutoksen torjumista. Se vahvistaa EU:n johtajuutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja luo hyvän pohjan Kööpenhaminan kansainväliselle ilmastokokoukselle joulukuussa 2009.

”On olennaisen tärkeää, ettei kunnianhimoisista tavoitteista tingitä. EU:n tulee tiukasta taloustilanteesta huolimatta säilyttää johtoroolinsa ilmastonsuojelun edistämisessä. Suomen kannalta tärkeimpiin kysymyksiin, kuten päästöoikeuksien viitevuoteen ja niin kutsutun hiilivuodon estämiseen, löydettiin Suomen kannalta hyvä ratkaisu”, totesi pääministeri Matti Vanhanen.

Eurooppa-neuvosto sopi, että huutokaupattavat päästöoikeudet voidaan laskea myös useamman vuoden jakson perusteella (2005–2007). Alkuperäisen ehdotuksen mukaan viitevuotena olisi ollut vain vuosi 2005, jolloin kasvihuonekaasupäästöt Suomessa olivat poikkeuksellisen matalalla tasolla. Tällä ratkaisulla on Suomelle erityinen merkitys. Suomi saa noin 20 prosenttia enemmän huutokaupattavia päästöoikeuksia. ”Päätös on Suomelle erinomainen ja ottaa huomioon sen, että muun muassa vesivoiman takia Suomen päästöissä on merkittäviä vuosivaihteluita”, pääministeri Vanhanen sanoi.

Suomen kannalta oli myös tärkeää, että energiaintensiivinen vientiteollisuus pääsee erityiskohtelun piiriin niin sanotun hiilivuodon estämiseksi. Hiilivuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa EU:n kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ajaa raskaan teollisuuden tuotantoa EU:n ulkopuolelle. Eurooppa-neuvosto päätti kustannuslisään ja kauppaintensiteettiin liittyvistä kriteereistä, joiden perusteella myönnetään ilmaisia päästöoikeuksia laskennalliset kriteerit täyttäville toimialoille kuten metsäteollisuudelle.

Pääministeri Vanhanen korosti, että ratkaisu turvaa metsäteollisuuden kilpailukyvyn. Metsäteollisuuden saaminen hiilivuotoratkaisun piiriin oli Suomelle olennainen tavoite. ”Päätöksen myötä metsäteollisuus saa tarvitsemaansa varmuutta. Tämä luo hyvät edellytykset alan toiminnalle Euroopassa. Moni tärkeä vientiala, kuten terästeollisuus, pääsee erityiskohtelun piiriin. Metsäteollisuuden etujen ajaminen jäi tässä ratkaisussa Suomen harteille ja onnistuimme tässä hyvin”, hän sanoi.

Uusiutuvaa energiaa koskevista kysymyksistä päästiin sopuun jo ennen Eurooppa-neuvoston alkua. Suomi sai läpi keskeiset neuvottelutavoitteensa. Suomen on määrä nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Ratkaisut huomioivat metsäteollisuuden keskeisen roolin Suomen uusiutuvan energian tuotannossa. Hiilen talteenottoa ja varastointia koskevat laitokset laajennettiin koskemaan myös uusiutuvaa energiaa, kuten biopolttoaineita. Toisen sukupolven biopolttoaineissa puusta valmistettu polttoaine voidaan laskea liikenteen 10 prosentin tavoitteeseen kaksinkertaisena, mikä tukee metsähaketta ja turvetta käyttävien toisen sukupolven biopolttoainelaitosten kannattavuutta.

Lämpöpumppujen osalta huomioitiin se, että Suomen kylmä ilmanala vaikuttaa pumppujen tehoon. Ratkaisu turvaa lämpöpumppujen lukeutumisen uusiutuvan energian piiriin Suomessa jatkossakin.

Lissabonin sopimus

Lissabonin sopimuksen osalta päästiin sopuun yhteisestä etenemistavasta. Irlannin pääministerin Brian Cowenin ehdotuksen pohjalta sovittiin, että Irlanti saa riittävät takuut, jotka antavat vastauksen kansanäänestyksessä ilmenneisiin huoliin muun muassa Irlannin perinteisestä puolueettomuuspolitiikasta. Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaan kaikilla jäsenmailla on jatkossakin komission jäsen. Tämä mahdollisuus sisältyy Lissabonin sopimukseen. Nizzan sopimuksen pohjalta komissiota olisi pitänyt supistaa jo vuonna 2009. Irlanti puolestaan pyrkii hyväksymään sopimuksen lokakuun loppuun mennessä. Pääministeri Vanhanen piti ratkaisua hyvänä ja eteenpäin vievänä. ”Suomen kannalta on hyvä asia, että komissiossa säilyy jäsen kustakin jäsenmaasta”, hän sanoi.

Talouskriisi

Päämiehet pitivät Euroopan komission elvytyspakettia hyvänä lähtökohtana jatkotoimille. Tiedonanto tähtää koordinoituihin toimiin, joilla turvataan työllisyyttä sekä kuluttajien luottamusta ja ostovoimaa. Elvytyspaketti on noin 1,5 % jäsenmaiden kansantuotteesta. Kasvu- ja vakaussopimusta on kuitenkin noudatettava ja joustot ovat väliaikaisia. ”Eurooppa-neuvosto osoitti taas, että EU toimii päättäväisesti taloustilanteen parantamiseksi. On tärkeää, että toimimme koordinoidusti tässä taloustilanteessa”, pääministeri Vanhanen painotti.

Lisätietoja: EU-asioiden neuvonantaja Riina Nevamäki, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2055 ja EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, valtioneuvoston EU-sihteeristö, p. (09) 1602 2180