Nettomaksajamailla yhteinen näkemys EU:n rahoituskehyksen kehittämisestä kohti parempaa varojen käyttöä ja laadukkaampaa menojen kohdentamista
Seitsemän nettomaksajamaata pääsi tänään Luxembourgissa sopuun yhteisestä näkemyksestään EU:n rahoituskehysehdotuksen laadullisesta kehittämisestä. Tänään kokoontunut EU:n yleisten asioiden neuvosto käsitteli EU:n rahoituskehysehdotusta eli unionin budjettia vuosille 2014–2020. Neuvottelut jatkunevat vielä ainakin vuoden loppuun.
Rahoituskehysneuvotteluissa on siirrytty entistä yksityiskohtaisempaan neuvotteluvaiheeseen, jonka johdosta myös jakolinjat nettomaksajamaiden ja niin kutsuttujen koheesion ystävien välillä käyvät aikaisempaa ilmeisemmiksi.
Tänään joukko nettomaksajamaita, mukaan lukien Suomi, jakoivat yleisten asioiden neuvoston kokouksessa non-paper-asiakirjan johon on koottu Saksan, Suomen, Itävallan, Ranskan, Hollannin, Italian ja Ruotsin yhteisiä näkemyksiä rahoituskehyksen kehittämisestä kohti parempaa varojen käyttöä ja laadukkaampaan menojen kohdentamista.
Kyseisten jäsenmaiden yhteinen näkemys on rahoituskehyksen maltillisen tason lisäksi korostaa seuraavia laadullisia elementtejä:
1) kasvu- ja työllisyysvaikutusten vahvistaminen
2) makrotaloudellisten ehdollisuuksien vahvistaminen
3) yhteisen strategiakehyksen luominen koheesiopolitiikkaan
4) toimeenpanon valvonnan vahvistaminen
5) vapaaehtoisen suoritusvarauksen luominen
6) kansallisen osarahoituksen vahvistaminen
7) Euroopan investointipankin asiantuntemuksen hyödyntäminen.
Nettomaksajamaiden yhteistä asiakirjaa valmisteltiin aamulla nettomaksajamaiden yhteisellä työaamiaisella Saksan johdolla. Nettomaksajamaista Iso-Britannia ja Tšekki jättäytyivät yhteisen näkemyksen ulkopuolelle makrotaloudelliseen ehdollisuuteen liittyvien kirjausten johdosta. Molemmat maat tukevat muilta osin yhteisen näkemyksen kirjauksia vahvasti.
Suomea nettomaksajamaiden ja EU:n yleisten asioiden neuvoston kokouksissa edusti eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Puheenvuorossaan ministeri Stubb nosti non-paperin sisällön ohella esiin Suomen keskeisimmät tavoitteet: säilyttää maaseudun kehittämisrahoituksen reaaliarvo, sekä koheesiopolitiikassa turvata harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus Itä- ja Pohjois-Suomen osalta.
Yleisten asioiden neuvoston kokouksessa keskusteltiin myös koheesiopolitiikan lainsäädäntöpaketista, minkä osalta ministeri Stubb korosti Itämeri-strategian tärkeyttä.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies, eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin virkamiessihteeri Satu Keskinen, valtioneuvoston kanslia, p. 09 1602 2451 tai 040 508 6722, ja lehdistöavustaja Antti Timonen, ulkoasiainministeriö, p. 040 590 7231 tai etunimi.sukunimi@formin.fi