Välituotteiden huomioon ottaminen muuttaa kuvaa kilpailukyvystä
Välituotteista on tullut globalisoituvassa maailmassa yrityksille yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Tehdasteollisuuden kustannuksista jopa 70 prosenttia muodostuu erilaisista välituotepanoksista. Perinteinen kilpailukyvyn mittari ”suhteelliset yksikkötyökustannukset” kuvaa puutteellisesti yritysten kustannuskilpailukykyä ja voi johtaa vääriin johtopäätöksiin mm. palkanmaksuvaran suhteen.
Tämä käy ilmi tänään julkaistussa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen talousneuvostolle laatimasta raportista Kustannuskilpailukyvyn mittausmenetelmien uudistaminen, jonka ovat laatineet Reijo Mankinen, Nuutti Nikula ja Olavi Rantala. Raportissa esitellään vaihtoehtoinen kustannuskilpailukyvyn mittari, yksikkökustannukset, joka ottaa työvoimakustannusten ohella huomioon myös välituotteiden hintakehityksen. Kansantalouden tilinpidon uudistusta hyödyntävä mittari kuvaa tutkijoiden mukaan paremmin yritysten kannattavuutta ja palkanmaksuvaraa.
Suomessa välituotepanosten käyttö on lisääntynyt voimakkaasti vertailumaihin nähden. Taustalla on todennäköisesti yritysten pyrkimys vastata kiristyneeseen kilpailuun ulkoistamalla tuotantoa ja lisäämällä tuontipanosten käyttöä. Muiden toimialojen palkkakustannukset heijastuvat välituotteiden kautta toimialan muuttuviin kustannuksiin. Erityisesti kotimaisia välituotepanoksia runsaasti hyödyntävillä teollisuudenaloilla kuten elintarvike- ja metsäteollisuudessa muiden toimialojen työvoimakustannusten välillinen vaikutus on merkittävä. Palvelualoilla puolestaan korostuvat enemmän toimialan omat työvoimakustannukset.
Uuden mittarin valossa teollisuuden viimeaikainen kilpailukyky on kehittynyt heikommin kuin aiemmin on arvioitu. Raportin mukaan tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky heikentyi trendimäisesti noin 10 prosenttia viime vuosikymmenen aikana. Tärkein Suomen kustannuskilpailukykyä heikentävä tekijä oli euron vahvistuminen. Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky suhteessa muihin euroalueen maihin säilyi melko hyvänä.
Tilastomateriaalin puutteen vuoksi raportissa ei ollut mahdollista selvittää Kiinan ja Venäjän vaikutusta Suomen vientimarkkinoiden kilpailutilanteeseen. Erityisesti Kiinan rooli Euroopan markkinoilla on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeneltä lähtien.
Lisätietoja: tutkija Reijo Mankinen, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, p. 09 6099 0204, reijo.mankinen(at)etla.fi ja talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko, valtioneuvoston kanslia, p. 09 1602 2177, pekka.sinko(at)vnk.fi