Katsaus: Kohti maailmanluokan startup-toimintaympäristöä - analyysi Hollannin, Ruotsin, Saksan ja Tanskan toimintaympäristöstä ja politiikkatoimista
Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat -hankkeen osana toteutetussa vertailuanalyysissä havaittiin, että Suomi ja verrokkimaat – Hollanti, Ruotsi, Saksa ja Tanska – eivät ole lopulta kaukana toisistaan startup- ja kasvuyrittäjyyden tukemisessa. Tästä huolimatta Suomi on ainoa maa, joka ei menesty yhdessäkään tunnetuissa innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä mittaavissa indekseissä verrokkimaita paremmin.
20.6.2016 julkaistussa politiikkakatsauksessa Suomen haasteina mainitaan muun muassa suhtautuminen yrittäjyyteen, sisämarkkinoiden pieni koko sekä kansainvälistymisen puute. Toisaalta Suomella on myös vahvuuksia kuten infrastruktuurin ja koulutuksen korkea taso, jotka luovat hyvät edellytykset yrittäjyydelle. Startup Nation Scoreboardin mukaan Suomessa on myös startup-ekosysteemien edellyttämää osaamista sekä henkistä pääomaa, joita sarjayrittäjät ja enkelisijoittajat voivat siirtää eteenpäin nuoriin ja kasvaviin yrityksiin.
Verrokkimaissa poikkihallinnollinen lähestymistapa yrittäjyyteen
Verrokkimaissa yrittäjyyteen liittyvien asioiden ei nähdä olevan pelkästään yhden ministeriön vastuulla. Etenkin Hollannissa, Ruotsissa ja Tanskassa useat eri ministeriöt ja muut julkisen sektorin organisaatiot tekevät yhteistyötä yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi. Selkeimmin tämä näkyy instrumenttivalikoimassa Hollannissa ja Tanskassa startup-aloitteiden muodossa. Toimenpiteiden tasolla verrokkimaissa on keskitytty hyvien edellytysten luomiseen esimerkiksi hallinnollista taakkaa vähentämällä, sähköisiin palveluihin siirtymällä, pääomarahoituksen saatavuutta lisäämällä sekä perinteisin verohelpotuksin.
Hyvistä edellytyksistä huolimatta Suomessa haasteena pelko epäonnistumisesta
Edellytykset yritystoiminnan käynnistämiseen ja kasvattamiseen eivät ole Suomessa merkittävästi heikommat kuin verrokkimaissa. Haasteena on kuitenkin yhä pelko epäonnistumisesta, joka on tehokas hidaste yrittäjyyden tiellä. Verrokkimaista Hollanti, Ruotsi ja Tanska vaikuttavat olevan Suomea edellä yrittäjyyteen kannustavan yhteiskunnallisen ilmapiirin luomisessa. Näissä maissa yrittäjyys on tuotu yhdeksi olennaiseksi osaksi koulutusta, ja koululaiset saavat ensikosketuksen yrittäjämäiseen toimintaan yleensä suhteellisen nuorena.
Suosituksena poikkihallinnollinen lähestymistapa startup-politiikkaan
Havaittujen haasteiden poistamiseksi suositellaan esimerkiksi avoimen vuorovaikutuksen lisäämistä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, ministeriöiden sekä ministeriöiden ja muiden julkisen sektorin toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämistä startup- ja kasvuyritysasioissa, suomalaisten kouluttamista yrittäjämyönteisempään ajatteluun systemaattisesti peruskouluasteelta alkaen, startup-ekosysteemien näkyväksi tekemistä, palkkauskäytäntöjen helpottamista sekä ulkomaalaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin yrittäjiin kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentämistä.
Katsauksen ovat laatineet Ramboll Management Consulting Oy ja 4FRONT Oy.
Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat -hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Tuija Ypyä, TEM, p. 029 50 62115, tuija.ypya(at)tem.fi; Henri Lahtinen, Ramboll Management Consulting Oy, p. 040 7796 975, henri.lahtinen(at)ramboll.com
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi