Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Organisaatiot pitävät toimenpidesitoumusta hyvänä tapana edistää kestävää kehitystä
Suomalaiset yritykset, kunnat, järjestöt, yksityishenkilöt ja muut toimijat ovat antaneet jo lähes 700 kestävän kehityksen toimenpidesitoumusta. 97 prosenttia toimenpidesitoumuksen tehneistä pitää sitä hyvänä tapana toteuttaa vastuullisuutta ja kestävää kehitystä omassa toiminnassa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Suomi toteuttaa jäsenmaiden YK:ssa hyväksymiä Agenda2030-tavoitteita kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksella. Isoista organisaatioista yksityishenkilöihin jokainen voi vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen omalla toimenpidesitoumuksellaan. Kaupunki, yritys, järjestö tai yksityishenkilö julkisesti lupaa toimenpidesitoumuksellaan muuttaa toimintaansa kestävämmäksi. Esimerkiksi useat kaupat ovat sitoutuneet vähentämään muovikassien kulutusta.
Yhteiskuntasitoumus on kansainvälisesti ainutlaatuinen tapa toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita käytännössä. Suomen Ympäristökeskus, Demos Helsinki ja Kaskas Media tutkivat Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa KekeArvi-projektissa, miten työkalu tavoittaisi nykyistä enemmän organisaatioita ja vastaisi heidän odotuksiinsa.
Yhteiskuntasitoumus kasvaa ja kehittyy
Kestävää kehitystä ei saavuteta pakotteilla, velvotteilla tai hallinnollisella säätelyllä. KekeArvi-projektin vastaavan tutkijan Jari Lyytimäen mukaan vapaaehtoisuuteen perustuva yhteiskuntasitoumus on hyvä työkalu yhteiskunnan muuttamiseen.
“Julkisen sitoumuksen anto synnyttää painetta käyttää aidosti aikaa oman toiminnan kestävyyden ytimen kirkastamiseen. Helppoa tämä ei aina ole”, Lyytimäki kertoo.
Toimenpidesitoumusten määrä kasvaa nopeasti, ja niiden määrä on vuodessa kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä sitoumuksia on annettu noin 700 kappaletta. Projektin kyselyyn vastanneista 97 prosentin mielestä toimenpidesitoumus on hyvä tapa toteuttaa vastuullisuutta ja kestävää kehitystä omassa toiminnassa.
Projektin tutkijat löysivät kehitettävää esimerkiksi yhteiskuntasitoumuksen tietokannassa. Lisäksi toimenpidesitoumusten joukossa on jo suuri määrä onnistumisia, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi. Esimerkiksi Vantaan kaupungin ja seurakuntien Yhteinen pöytä –projekti ruokki viikossa yli 5 000 apua tarvitsevaa 35 000 kilogrammalla hävikkiruokaa.
Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja ja valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Sami Pirkkala kertoo, että tulokset ohjaavat kestävän kehityksen tavoitteiden eteen tehtävää työtä jatkossa.
”Olen erittäin tyytyväinen tutkimuksen tuloksiin. Ne auttavat tunnistamaan yhteiskuntasitoumuksen nykyiset vahvuudet ja heikkoudet ja kehittämään siitä entistä vaikuttavamman välineen koko yhteiskunnan osallistamiselle.”
Sitoumuksen voi tehdä osoitteessa sitoumus2050.fi
KekeArvi-hanke oli osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimustoiminnan toimeenpanoa. Lisätietoa tietokayttoon.fi
Kestävän kehityksen toimenpidesitoumustyökalu: kokonaisarvio ja kehittämismahdollisuudet
Policy brief
Lisätietoja: erikoistutkija Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, [email protected], p. 0295 251 397 ja tutkija Satu Lähteenoja, Demos Helsinki, [email protected], p. 044 500 2993