Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Juha Sipilän puhe Keitele 35 vuotta -juhlaseminaarissa ja Kemijärven yksikön avajaistilaisuudessa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 17.6.2016 17.20
Puhe

(muutosvarauksin)

Arvoisat kutsuvieraat!

Hyvät yhtiön edustajat ja kemijärveläiset!

Olemme nyt kokoontuneet tänne Kemijärvelle Keitele Lappi Timberin tiloihin juhlistamaan Keitele Groupin 35-vuotisjuhlaa ja uusien tuotantolaitosten vihkiäisiä. Minua on arvosteltu siitä, että puolustan hajautetun yhteiskunnan rakentamista. Minua on vaadittu kertomaan onnistuneita esimerkkejä hajauttamisesta. Niitä ei tarvitse keksiä. Tämä investointi on siitä hyvä esimerkki. Investointi on tehty lähelle luonnonvaroja ja täällä on osaavat ja motivoituneet tekijät.

Vierailin Keiteleen sahalla viime vaalikaudella. Silloin jo noteerasin Keitele Groupin vakavaraiseksi ja hyvin johdetuksi perheyhtiöksi. Yhtiö työllistää Suomessa yli 400 työntekijää. Kemijärven lisäksi tuotantoa on Keiteleessä ja Alajärvellä.  Kyseessä on Suomen toiseksi suurin yksityinen sahayhtiö. Te olette tähän mennessä valmistaneet 7 miljoonaa kuutiota sahatavaraa, myyneet tuotteita 1,85 miljardilla eurolla - joista valtaosa vientiin mm. Aasiaan, Japaniin ja Eurooppaan - sekä olette investoineet toimintaanne lähes 200 miljoonaa euroa. 

Keitele Groupin ansiosta puunjalostus on saatu elvytettyä Stora Enson entisen sellutehtaan tontilla.  Lappi Timber on aivan viime vuosina investoinut Kemijärvelle yhteensä 45 miljoona euroa.  Kemijärven vanhan sellutehtaan paikalle on noussut saman katon alle Suomen modernein saha ja erittäin edistyksellinen puutuotetehdas (Keitele Wood Products Oy:n liimapalkkitehdas). Uusinta teknologiaa sisältävä tehdaskokonaisuus käynnisti toimintansa viime vuonna.

Kemijärvellä metsäteollisuus on myötätuulessa. Tänne on suunnitteilla 700–800 miljoonaa euroa maksava sellutehdas. Se käyttäisi havupuuta jopa 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Uusi tehdas nousisi tälle samalle tontille. Se olisi kerrannaisvaikutuksineen huomattava piristysruiske koko Koillis-Lapin aluetaloudelle.

Arvoisat juhlavieraat,

Viime vuosi osoitti, että Suomi elää edelleen vahvasti metsästä. Metsäteollisuus vastasi Suomen viennin valopilkuista. Erityisen iloinen olen ollut metsäteollisuuden viime vuosien uusiutumiskyvystä, innovaatioiden ja patenttien määrästä sekä sitä kautta syntyneistä uusista puupohjaisista tuotteista ja markkinoista. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa biotalouden strategiaa.

Suomen talouden maisema on kirkastumassa. Tässä yhteydessä biotalous on avainasemassa ja samalla biotalous tarjoaa Suomelle edelläkävijän roolin koko Euroopassa. Valon kajoa tulee erityisesti biotalouden noususta.  Biotaloudessa alueellisina vetureina toimivat merkittävät uudet investoinnit. Kemijärvi on hyvä esimerkki siitä, että puunjalostus ja muu biotalous kasvaa nyt Suomessa vahvasti - hallitus haluaa ohjelmallaan tukea tätä kasvua.

Puuta käyttävän teollisuuden investointien toteuttaminen edellyttää lisääntyvää puun tarjontaa.

Kemijärvellä ja muualla Suomessa jo tehtyjen ja suunnitteilla olevien investointien myötä tarvitaan merkittävästi lisää puuta liikkeelle suomalaisista metsistä. Tämä on merkittävä mahdollisuus myös suomalaisille metsänomistajille. Pidän erityisen hyvänä esimerkkinä sähköistä puukauppapaikkaa, jonka perustivat puumarkkinaosapuolet yhdessä. Se on konkreettinen osoitus markkinaosapuolten kyvystä tehdä yhteistyötä kasvun vauhdittamiseksi ja toisaalta vahvasta tahtotilasta aikaansaada biotalouden kilpailukykyhyppyä digitalisaation keinoin. Tätä yhteistyötä tarvitaan nyt Suomessa laajalla rintamalla.

Hallitus on tietoisesti asettanut kaikkia toimijoita vahvasti haastavan 15 milj. kuutiometrin puunkäytön lisätavoitteen. On tärkeää konkreettisin keinoin varmistaa sen tavoitteen toteutuminen. Edistämme yrittäjämäistä metsätaloutta toimilla, jotka nostavat metsätilojen keskikokoa ja vauhdittavat myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Vahvistamme puun tarjontaa myös metsätietojärjestelmää ja sähköisiä palveluja kehittämällä. Nämä mahdollistavat kasvavasti puun liikkeelle lähtemisen.

On tärkeää, että teemme tulevaisuutta, jossa metsien aktiiviseen, kestävään ja kasvavaan talouskäyttöön kannustetaan kokonaisvaltaisesti. Näin toimien vahvistamme puun tarjontaa huomattavasti kasvavan puun kysynnän vastapainoksi, mikä on edellytys kaikelle puun käytön lisäämiselle. Kaikki metsänomistajat on nyt saatava biotalouden kasvuun aidosti mukaan.

Investointien lisääminen on hallituksemme politiikan keskiössä. Suomi tarvitsee investointeja ja investoinnit yrityksiä, jotka kehittävät hankeideoita ja toteuttavat ne. Suomi ja koko Eurooppa kärsii edelleen investointien liian matalasta tasosta ja talouden hitaasta uudistumisesta.

Merkittäviä biotaloutta edistäviä toimenpiteitä ovat puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla, metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen sekä biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat. 

Kansallisen kasvurahoituksen rinnalla EU:n strategisten investointien rahasto ESIR on hyödynnettävä maksimaalisesti. Pankkien omien pääomien vaatimusten kiristyminen on viime aikoina kaventanut yritysten mahdollisuuksia riskirahoitukseen. Biojalostamohankkeista Äänekosken biotuotetehdas on jo saanut myönteisen ESIR -rahoituspäätöksen.

Hyvät kuulijat,

Suomen talous kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohtaan. Vielä vuosi sitten olimme talouskasvulla mitattuna yksi euroalueen heikoimpia. Nyt kasvumme on samassa vauhdissa Saksan kanssa. Käänne on siis tapahtumassa.

Tällä hetkellä kasvun taustalla on ennen kaikkea yksityinen kulutus ja asuntorakentaminen. Työllisyys seuraa talouskasvua pienellä viiveellä. Syksyllä voimme kuulla jo parempia uutisia myös työllisyyden kehityksestä. Työllisyyden parantaminen ja työttömän saaminen töihin on hallituksen ykköstavoite. Nyt pitäisi vielä saada vienti vetämään - vasta silloin kasvu on terveellä pohjalla.

Metsä- ja muun teollisuuden kasvu- ja toimintaedellytyksiä pyritään ryydittämään myös yritysten kustannuskilpailukykyä vahvistavilla toimilla, paikallista sopimista edistämällä sekä työmarkkinoiden toimintaa tehostamalla.  Olemme viime vuosina jääneet pahasti jälkeen keskeisimmistä viiteryhmistämme, muista Pohjoismaista ja Saksasta, tärkeillä talouden mittareilla. Yhteiskuntasopimuksella saavutamme Ruotsin ja Saksan yksikkötyökustannuksia.

Yhteiskuntasopimus on aidosti historiallinen. Samanlainen ratkaisu ei ole aiemmin meillä, eikä juuri muuallakaan Euroopassa onnistunut. On myönteistä, että Suomessa pystytään poikkeuksellisessa tilanteessa sopimaan ja asettamaan yhteinen etu muun edelle.

Yhteiskuntasopimus helpottaa yritysten vientiä, parantaa niiden kannattavuutta ja kykyä työllistää. Sopimuksen on arvioitu tuovan 35 000-45 000 uutta työpaikkaa. Nyt on syytä odottaa, että investoinnit kääntyvät nousuun. Luotankin yhteiskuntasopimuksen purkavan investointisumaa. Samalla yhteiskuntasopimus nostaa henkistä ilmapiiriämme pois apatian tilasta ja vapauttaa luovuuttamme. Myönteisillä uutisilla on tapana vahvistaa toisiaan.

Arvoisat juhlavieraat,

Ollaan rohkeita, investoidaan, rakennetaan vahvuuksien varaan, ollaan ketteriä ja innovatiivisia, toimitaan älykkäästi ja energiatehokkaasti ja tiivistetään yhteyksiä maailmalle. Näinkin voisi kuvata hallituksen visiota Suomesta 2025.

Näillä sanoilla tuon valtioneuvoston puolesta tervehdyksen ja sydämelliset onnentoivotukset Keitele Groupin tuotantolaitosten vihkiäisjuhlaan.

 
Sivun alkuun