Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Juha Sipilän puhe MTK:n Pohjois-Suomen 100-vuotisjuhlassa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 11.11.2017 19.23
Puhe

(muutosvarauksin)

Hyvät juhlavieraat! 

Järjestönne juhla osuu samaan vuoteen, kun koko Suomi juhlii valtiollisen itsenäisyyden toteutumista sata vuotta sitten. On kyse enemmästä kuin ajallisesta yhteydestä, sillä luonnonvarojen, maan ja metsän tarina on erottamaton osa Suomen tarinaa.  

Väinö Linna avasi Suomen tarinaa raamatullisin äänenpainoin: Alussa oli suo, kuokka ja Jussi.  

Linnan sanoihin tiivistyy se, kuinka kovaa sisua ja päättäväisyyttä maatalouden harjoittaminen täällä Euroopan pohjoisimmassa maatalousmaassa on aina vaatinut.  

Koko itsenäisen Suomen historian ajan maaseudun väki on joutunut sopeutumaan. Epävarmuus on aina läsnä maanviljelijän elämässä ja maataloutta on usein jouduttu harjoittamaan vaikeissa oloissa. Usko tulevaisuuteen on kuitenkin kantanut vaikeimpienkin aikojen läpi. ”Oraitten päälle, kun velaksi tehtiin ja parempaan luotettiin”, todetaan MTK:n 90-vuotisjulkaisussa.  

Historia on osoittanut niin meillä kuin muuallakin, että pula ruoasta horjuttaa yleistä turvallisuutta ja koettelee koko yhteiskunnan rakenteita. Maanviljelijän työ on siis äärimmäisen tärkeää maamme hyvinvoinnin kannalta. Siksi meillä on syytä joka päivä kiittää kaikkia suomalaisen - maailman parhaan - ruoan tuottajia.  

Suomalaiset maanviljelijät ovat huippuammattilaisia. Meillä on erilaisia maaseutualueita, joilla on omat, ainutlaatuiset vahvuutensa. Näitä vahvuuksia on vuosien saatossa osattu käyttää hyväksi, mikä on johtanut kestävään kasvuun koko maassa.  

Tuottava maatalous edellyttää jatkuvia investointeja ja toiminnan kehittämistä. Näiden investointien mahdollistaminen ja sitä kautta tilojen kannattavuuden parantaminen onkin yksi hallitusohjelmamme kärkihankkeista.  

Investointituen hakemusmäärät ovat olleet viime aikoina ilahduttavassa kasvussa. Tämä kertoo lujasta uskosta suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen.  

Kuluttajien tietoisuus ja ostovoima ovat lisääntyneet. He odottavat maataloustuotannolta vastuullisuutta sekä ympäristön että tuotantoketjun läpinäkyvyyden osalta. Suomalaiset tuottajat ovatkin sitoutuneet laajasti erilaisiin laatuohjelmiin. Siksi heillä on hyvät edellytykset vastata kasvaneisiin vaatimuksiin. Suomessa tuotettu ruoka on korkealaatuista ja eläimiä kohdellaan hyvin.  

Suomalaiset luottavat hyvästä syystä kotimaiseen ruokaan. Valitettavasti tämä arvostus ei vielä näy riittävästi suomalaisten viljelijöiden kukkaroissa. Markkinoiden toimivuutta on parannettava, jotta puhtaista ja korkealaatuisista raaka-aineista maksetaan niiden arvon mukainen hinta.  

Kilpailukykyinen maatalous on elinehto suomalaiselle elintarviketuotannolle. Ilman alkutuotantoa meillä ei olisi laajaa elintarvikkeiden jalostusteollisuutta.  

Huoltovarmuutemme perustuu kotimaiseen tuotantoon ja myös siksi siitä on ehdottomasti pidettävä kiinni. Sanalla sanoen me tarvitsemme elinvoimaista maaseutua koko kansakunnan henkivakuutuksena. 

Hyvät kuulijat! 

Maatalouspolitiikka kohtaa jälleen kerran uusia haasteita. Iso-Britannian ero EU:sta vaatii rahoituspohjan uudelleenrakentamista. Myös ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja turvallisuusuhat vaativat uusia toimenpiteitä ja rahoitusta. Tämä heijastuu myös Euroopan maatalouteen.  

Tulevaa tukijärjestelmää laadittaessa on pohdittava, miten ja mihin rahoitus kohdennetaan tehokkaasti. Ruoantuotanto on turvattava kaikissa EU-maissa, kuten tähänkin asti on tehty. Luonnonoloja on tasattava maatalouspolitiikan keinoin, jotta tuotanto voi yhteisillä markkinoilla säilyä.  

Suomen tavoitteena on saada tulevallakin rahoituskaudella mahdollisimman korkea saanto rahoituskehyksistä. Se vaatii kovaa työtä EU-areenoilla. Tässä kamppailussa meillä ei ole varaa epäonnistua. Teemme hartiavoimin töitä, sen lupaan. 

Suomalaisille viljelijöille kuluva vuosi on ollut haastava. Vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi sadonkorjuun kustannukset nousivat korkeiksi ja sato jäi koko maassa heikoksi. Siksi hallitus päätti äskettäin kohdentaa 25 miljoonaa euroa tämän vuoden satovahinkojen korvaamiseksi. Eihän tuo raha korvaa kaikkia menetyksiä, mutta on toivon mukaan osaltaan auttamassa pahimman yli. 

Asetimme hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi ruuantuotannon kannattavuuden parantamisen ja elintarvikeviennin kauppataseen kääntämisen kasvuun.  

”Biotalous ja puhtaat ratkaisut” -kärkihankkeen alle sisältyy myös Ruoka2030 –selonteko. Sen toimeenpano on lähtenyt rivakasti liikkeelle. Tänä syksynä on muun muassa toteutettu kotimaisen ruuan arvostuskampanja. Kaksivuotinen kampanjamme viestii monissa eri kanavissa kotimaisesta ruuasta ja sen tuotantotavoista.  

Ei riitä, että mainostetaan kotimaisen ruuan olevan hyvää. Kuluttajille on kerrottava, miksi aina kannattaa valita lautaselle kotimainen vaihtoehto.  

Ponnistelemme myös elintarvikeviennin edistämiseksi. Siihen liittyy aina omat riskinsä. Esimerkiksi vienti Venäjälle on ollut kriisissä useita kertoja.  

Muutoksiin on kuitenkin aina sopeuduttu ja pyritty löytämään uusia vientimarkkinoita. Aasiaan suuntautuva vienninedistämistyö on nyt alkanut tuottaa tulosta. Kiinan valtavilla markkinoilla on kysyntää erityisesti laadukkaille kotieläintuotteille, niin maitovalmisteille kuin sianlihallekin.  

Mieleinen tehtäväni on ollut viennin edistämismatkoilla tehdä myös elintarvikekauppaa. 

Viennin edistäminen on koettu tärkeäksi myös valtion ja tuottajajärjestöjen välisissä kansallisen tuen neuvotteluissa. Olemme yhdessä päättäneet, että maatalouden kriisivaroja käytetään tuotannon tukemisen lisäksi viennin edistämiseen.  

Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet myös karsimaan turhaa byrokratiaa. Yrittäjien ärtymys resurssien tuhlaamisesta on tullut kuulluksi. Myös EU-tasolla on tunnustettu tukiehtojen ja muiden tilatason vaatimusten aiheuttama taakka tuottajille. Byrokratiaa puretaankin nyt laajalla rintamalla.  

Maakunta- ja soteuudistus on synnyttänyt vilkasta keskustelua ja isoja otsikoita.

Tällä paikalla muistutan vain sen vaikutuksista viljelijöiden työhön. Uudistuksen yhteydessä on mahdollista syventää yhteistyötä esimerkiksi eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa. Maakunnat voivat itsenäisesti päättää miten tämä tehtävä kannattaa järjestää, jotta se on mielekästä ja tehokasta kaikille osapuolille.  

Viljelijöille on tärkeää saada erityisesti lomituksen, maaseutuhallinnon ja eläinlääkärin palvelut riittävän läheltä. Eläinlääkäripalveluiden järjestämisessä pitää huomioida valmius- ja varautumistehtävät sekä päivystys. Nämä palvelut ovat kotieläintiloille elintärkeitä ja siksi niiden saatavuus on pystyttävä takaamaan koko Suomessa. 

Hyvät juhlavieraat! 

MTK on ollut kautta historian vahva vaikuttaja myös metsäpolitiikassa. Tämän alan näkymät ovat nyt valoisammat kuin pitkiin aikoihin. Tuorein hyvä uutinen saatiin eilen, kun metsäteollisuudessä sovittiin työehdoista kahdelle seuraavalle vuodelle. 

Metsäala kasvaa, investoi ja uskoo tulevaisuuteen. Uusien investointien myötä kasvava puun kysyntä vaikuttaa myös metsänomistajiin. Markkinatalouden lakien mukaan myyjät hyötyvät tässä tilanteessa. 

Toisaalta kyseessä on myös koko kansantalouden etu, sillä metsänhoitoon on investoitu miljardeja euroja. Nämä investoinnit eivät saa mennä hukkaan. Puun pitää liikkua. 
 
Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan tämän vuoden runkopuun hakkuukertymä nousee yli 72 miljoonaan kuutiometriin. Jos ennuste toteutuu, tämän hallituksen aikana kotimaisen puun hakkuukertymä on noussut jo seitsemän miljoonaa kuutiometriä.  

Eurooppalaisella tasolla käymme kovaa taistelua useissa metsiin liittyvissä kysymyksissä mukaan lukien hiilinieluihin liittyvä LULUCF. Tämä on ollut hallituksen yksi keskeisistä EU-hankkeista. Uskomme, että saamme asian vielä kunnialla maaliin. 

Hyvä juhlayleisö! 

MTK on ollut suomalaisten maaseutuyrittäjien tukena koko maaseudun satavuotisen rakennemuutoksen ajan. Järjestö tuo erinomaisella tavalla kentän äänen huolineen ja iloineen suoraan politiikan ytimeen. Kiitokset siitä!  

Valtion näkökulmasta tuottajajärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut tiivistä ja rakentavaa. Toimintatavat ovat kehittyneet vuosien varrella maailman muuttuessa, mutta aina on toimittu yhdessä. Myrskyisistäkin keskusteluista huolimatta tavoite on ollut yhteinen - kotimaisen alkutuotannon turvaaminen.  

Yhteiset tavoitteet ja rakentava yhteistyö ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että voimme jatkossakin turvata kotimaisen ruokatuotannon ja maatalouden sekä metsien kestävän hyödyntämisen. Vastuullinen, kotimainen maa- ja metsätalous osana biotalouden nousua luo vakautta ja hyvinvointia koko Suomelle.  

Hyvä juhlayleisö! 

Olen varma, että myös seuraavan sadan vuoden aikana suo, kuokka ja Jussi näyttelevät ratkaisevan tärkeää roolia Suomen tarinassa. 

Meillä on runsaat luonnonvarat, joita suo edustaa. Metsien ja peltojen tuotto tarjoaa vahvan pohjan taloudellemme nyt ja tulevaisuudessa. 

Kuokka edusti aikansa huipputeknologiaa. Nyt meillä valmistetaan maailman parhaita traktoreita ja metsäkoneita. Yliopistomme ja korkeakoulumme kehittävät yhteistyössä teollisuuden kanssa yhä uusia käyttötapoja puulle. Lehmiä lypsävät robotit. 

Ja ennen kaikkea meillä on Jussi ja hänen Alma-vaimonsa. He edustavat Suomen tarinassa ahkeruutta, sitkeyttä ja osaamista. Osaaminen on lopulta meidän tärkein luonnonvaramme.  

Täällä on tänä iltana koolla iso joukko suomalaisia huippuosaajia. Haluan kiittää teitä jokaista siitä vaativasta työstä, jota päivittäin teette koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Työnne ei katso päivää tai kellonaikaa. Kunnioitukseni teitä ja työtänne kohtaan on suuri. Ajat eivät ole aina helppoja, mutta yhdessä ja yhtenäisenä kansakuntana selviämme. 

 
Sivun alkuun