Pääministerin ilmoitus rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta

Arvoisa herra puhemies,

Eduskuntatyö päättyy tämän vaalikauden osalta tähän viikkoon. Tänään käsittelemme aihetta, joka on myös tulevan vaalikauden kannalta äärimmäisen tärkeä. Nimittäin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä.

Tässä pääministerin ilmoituksessa käyn läpi neljä asiaa:

Ensimmäiseksi palautan mieleen sen tärkeimmän, eli mikä on Suomen talouden tilannekuva ja miksi hallituksen rakennepoliittinen ohjelma on tehty.

Toiseksi esitän katsauksen ohjelman toteutumiseen sen keskeisillä osa-alueilla.

Kolmanneksi käyn läpi ohjelman kestävyysvajevaikutuksia ja sitä, mitä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tulevalla vaalikaudella edelleen tehdä.

Neljäntenä ja viimeisenä kohtana käännän katsetta eteenpäin. Eli mitä olemme tästä rakennepaketista oppineet ja mitä ensi vaalikaudella on tehtävä, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta olisi kestävällä pohjalla.

Arvoisa puhemies,

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ei ole kestävällä pohjalla. Julkisessa taloudessa on kestävyysvaje.

Mitkä ovat syyt tähän vajeeseen? Näistä tärkeimmät ovat väestön ikääntyminen, kokonaistuottavuuden heikko kehitys, liian vähäiset investoinnit ja tästä johtuva pääomakannan kasvun hidastuminen, talouden heikko kasvupotentiaali sekä julkisen talouden tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino.

Suomalaisten ikääntyminen kasvattaa ikäsidonnaisia menoja, kuten eläkkeiden sekä terveys- ja vanhuspalveluiden menoja nopeasti ja vielä pitkään. Näiden menojen kasvu uhkaa voimakkaasti kasvattaa kuntien velkaa.

Vuoden 2008 jälkeen tuottavuuskehitys on ollut vaisua. Korkean tuottavuuden toimialojen tuotanto ja korkean jalostusasteen vienti ovat supistuneet merkittävästi. Palvelualoilla tuottavuuskasvu on ollut hidasta, vaikka alat ovat edelleen pysyneet merkittävinä työllistäjinä.

Viime vuosina investointiaste on alentunut eli yritykset ovat vähentäneet investointeja. Kun yritykset eivät investoi uuteen kasvuun, niin tämä heikentää talouskasvun edellytyksiä tulevina vuosina.

Talouden kasvupotentiaalin ennakoidaan kohoavan noin yhteen prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Valtiovarainministeriön laskelmissa oletetaan, että talouden kasvupotentiaali asettuisi 1,5 prosentin tuntumaan pitkällä aikavälillä. Kasvu perustuisi lähes yksinomaan kokonaistuottavuuden kasvuun.

Normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen oloissa julkisen talouden tulot eivät riitä rahoittamaan nykyperustein määräytyviä julkisia menoja. Sellaiselle uskomukselle, että kasvu tulee ja kasvu hoitaa rakenteelliset ongelmamme, ei siis yksinkertaisesti ole katetta. Kasvu tai paraneva suhdanne eivät hoida Suomen rakenteellisia ongelmia.

Jos tulojen ja menojen rakenteellista epätasapainoa ei korjata, julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti tulevina vuosikymmeninä. Ilman toimenpiteitä edessämme on hallitsemattoman velkaantumisen tie.

Tulojen ja menojen rakenteellista epätasapainoa voidaan korjata menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla. Tämä kuitenkin johtaisi kohtuuttoman kireään finanssipolitiikkaan, heikkoon kasvuun ja näivettymiseen tulevina vuosina. 

Tämän vuoksi ainoa tie pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tehdä sen kestävyyttä parantavia uudistuksia.

Arvoisa puhemies,

Nämä ovat ne syyt, joiden vuoksi hallitus synnytti vaalikauden puolivälissä rakennepoliittisen ohjelman. Se on ensimmäinen suomalaisen yhteiskunnan rakenteita kokonaisuudessaan uudistava ohjelma.

Tämä on ensimmäinen hallitus, joka on järjestelmällisesti edes yrittänyt etsiä ratkaisuja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Onko kaikessa onnistuttu? Ei ole. Mutta eteenpäin on menty.

Toisin kuin keskusteluja seuraamalla voisi päätellä, lukumääräisesti suurin osa rakennepoliittisen ohjelman toimista on edennyt toteutukseen. Ohjelmaan liittyvien esitysten antamista eduskuntaan kiirehdittiin syksyllä 2014 niin, että eduskunta ehtisi käsitellä ja hyväksyä esitykset kuluvan hallituskauden aikana.

Käyn seuraavassa hyvin tiiviisti läpi rakennepaketin viisi kohtaa.

1. Kunnat

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen on osoittautunut haasteelliseksi. Tavoitteeksi asetettiin miljardin euron säästöt. Tähän tavoitteeseen ei valitettavasti tulla pääsemään. Miksi? Siksi, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen ei onnistu ilman ohjauskeinojen tiukentamista. Silti tämä hallitus on tälläkin saralla saanut enemmän aikaan kuin mitä edeltävien vaalikausien hallitukset edes yrittivät.

Kuntatalouden ohjaukseen on tällä vaalikaudella luotu uusia välineitä. Ne mahdollistavat kuntien talouden kestävyyden hoitamisen olennaisesti aiempaa paremmin. Tulevana syksynä annetaan uusi julkisen talouden suunnitelma. Siinä tullaan asettamaan tavoite kuntatalouden rahoitusasemalle. Kuntien kustannusten lisäämiseen valtion toimin asetetaan euromääräinen rajoite.

2. Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki on vaikutuksiltaan yksi rakennepoliittisen ohjelman merkittävimmistä uudistuksista. Siksi uudistus on saatettava maaliin heti seuraavan vaalikauden alussa. Uudistus on saatava voimaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuonna 2017.

Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien linjaus keväältä 2014 on arvokas lähtökohta ja puitteet soten jatkovalmistelulle. Yhteisesti on sovittu soten kokoamisesta laajemmille harteille sekä raja-aitojen purkamisesta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden väliltä. Sote-kustannusten hillitseminen edellyttää, että palvelutuotantoa ohjaavilla on myös budjettivastuu. Näistä lähtökohdista on aihetta pitää kiinni riippumatta siitä, miten toiminnan organisointi ratkaistaan.

3. Työurat ja työn tarjonta

Syksyn 2014 eläkeratkaisu on yksi rakennepoliittisen ohjelman suurimmista ja taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävimmistä uudistuksista. Hallitus asetti ratkaisulle etukäteen tiukat tavoitteet, jotka työmarkkinajärjestöjen neuvottelema sopimus myös täyttää.

Uudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset tulee antaa eduskunnalle vuoden 2015 aikana. Uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.

Työuria on pidennetty alkupäästä esimerkiksi toimin, jotka parantavat koulutuksen läpäisyä ja nopeuttavat siirtymistä työelämään.

4. Rakenteellinen työttömyys

Työttömyys- ja muun ansioturvan kannustavuuden lisääminen sekä työvoimahallinnon ja -palvelujen tehostaminen ovat edenneet suunnitellusti. Ne luovat edellytyksiä rakenteellisen työttömyyden alenemiselle. Taantuman pitkittyminen on kuitenkin haitannut tavoitteen saavuttamista.

Toimia on lukuisia. Työttömyysturvassa ja asumistuessa on otettu käyttöön suojaosuus. Palkkatukea on uudistettu tukemaan erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Velvollisuutta ottaa työtä vastaan on laajennettu. Kuntien roolia pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa on lisätty. Työtarjouksia työttömille on lisätty ja sanktioita tarjouksesta kieltäytymisestä on pantu toimeen johdonmukaisesti. Tehtyjen työtarjousten määrä on kasvanut vuoden 2014 aikana selvästi verrattuna loppuvuoteen 2013.

5. Koko talouden tuotantopotentiaali

Talouden tuotantopotentiaalin nousulle asetettu tavoite on kunnianhimoinen ja sitä on vaikea edistää hallinnollisin päätöksin. Edellytyksiä toki voi ja pitää pyrkiä vahvistamaan.

Hallitus on edesauttanut maltillisten työmarkkina- ja palkkaratkaisujen syntymistä, mikä on vahvistanut talouden tuotantopotentiaalia. Tähän kannattaa pyrkiä myös tulevina vuosina kilpailukyvyn palauttamiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Valtion ja metropolialueen kuntien tonttitarjontaa koskeva sopimus edistää toteutuessaan infran rakentamista, asuntotuotantoa ja sitä kautta talouden tuotantopotentiaalin kasvua.

Digitalisaatio on monien sektoreiden keskeinen kasvutekijä, jota on edistettävä suunnitelmallisesti. Kansallinen palveluväylä edistää digitalisaatiota ja on etenemässä suunnitellusti.

Arvoisa herra puhemies,

Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on korjata julkisen talouden kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön arvio julkisen talouden kestävyysvajeesta syksyllä 2013 oli 4,7 % suhteessa BKT:hen. Viime syksynä luku oli noin 4 %. Käytännössä tämä tarkoittaa noin kahdeksaa miljardia euroa.

Seuraava arvio tulee VM:n Taloudellisessa katsauksessa huhtikuussa 2015. Ohjelman mahdollisia suotuisia vaikutuksia talouden kasvuun, työllisyyteen ja julkiseen talouteen on voitu ottaa kestävyysarviossa huomioon vain joiltakin osin. Toteutuessaan esimerkiksi eläkeratkaisu voi pienentää kestävyysvajetta noin 1 prosenttiyksiköllä.

Arviot talouden kasvusta ja julkisesta alijäämästä ovat heikentyneet syksyn 2014 jälkeen. Tämä puolestaan kasvattaa kestävyysvajetta.

Osa ohjelman toimista voi parantaa valtion ja kuntien taloutta jo lähivuosina. Monet ohjelmassa tavoitellut vaikutukset kasvuun, työllisyyteen, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja julkiseen talouteen toteutuvat ajan myötä. Mitä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tulevalla vaalikaudella edelleen tehdä?

Esimerkiksi kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen miljardilla eurolla on mahdollista sosiaali- ja terveyspalveluiden budjettikehysjärjestelmän avulla. Kuntien rakenteellinen alijäämä eli krooninen velkaantuminen voidaan purkaa mitoittamalla kuntatalouden rahoituskehys ja kuntatalousohjelma siten, että kuntatalous tasapainottuu. Tämän varmistaa uudistettu alijäämän kattamisvelvoite.

Julkisen palvelutuotannon tuottavuus voi parantua, jos julkisten sote-menojen kustannusten kasvu mitoitetaan uudessa sote-budjettikehyksessä tuottavuustavoitteen mukaiseksi. Tavoiteltu 0,5 prosentin tuottavuuden vuosikasvu on sisällytettävä kuntatalouden rahoituskehykseen. Sama tavoite on asetettava menokehyksessä myös valtionhallintoon.

Työurien pidentäminen edellyttää esimerkiksi eläkeuudistusta koskevien hallituksen esitysten antamista eduskunnalle ensi vaalikaudella.

Talouden tuotantopotentiaalia voidaan vahvistaa toteuttamalla digitalisointia ja kansallista ICT-palveluväylähanketta suunnitellusti, jatkamalla tonttitarjonnan lisäämistä pääkaupunkiseudulla, keventämällä sääntelyä sekä sopimalla erittäin maltillisista palkankorotuksista useaksi vuodeksi.

Nämä toimet eivät kuitenkaan yksin riitä kattamaan koko kestävyysvajetta. Uudistuksia palveluiden tehostamiseksi, työllisyyden lisäämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi on pakko jatkaa.

Arvoisa puhemies,

Tänään tiedämme, että rakenteiden uudistamiseen olisi pitänyt ryhtyä jo monta vaalikautta sitten. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Vajaat kaksi vuotta on ollut liian lyhyt aika kaikkien näin isojen muutosten läpisaattamiseen.

Lainsäädäntömme, ohjauskeinomme ja toimintatapamme on rakennettu hyvinvointivaltion kasvattamiseen. 1990-luku kehysmenettelyineen toi mukanaan menojen säästämisen ja leikkaamisen toimintatavat. Sen sijaan rakenteiden joustavaan muuttamiseen lainsäädäntömme ja ohjauskeinomme taipuvat heikosti, jos lainkaan.

Tämän olemme nähneet tällä vaalikaudella. Valtiontaloutta on sopeutettu karkeasti kuudella miljardilla eurolla, mikä on hallitukselta suuri saavutus. Sen sijaan rakenteellisten uudistusten läpivieminen on monissa kohdin osoittautunut vaikeaksi. Sopeutusten tie ei koskaan lopu, ellei rakenteita kyetä uudistamaan.

Halusin tuoda tämän kokonaisuuden pääministerin ilmoituksena eduskunnan suureen saliin keskusteltavaksi siksi, että saaduista kokemuksista täytyy ottaa kaikki oppi irti. On oltava valmius katsoa vaikutuksia vaalikautta pidemmällä aikavälillä.

Tulevaisuudessa meidän on uskallettava keskittyä muutamiin, suomalaisten tulevaisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta tärkeimpien uudistusten tekemiseen. Näiden muutosten tekemiseen on varattava riittävästi aikaa. Vaikutusarviot on tehtävä kunnolla. Kokonaisuutta on vahvemmin hallittava yli hallinnonalojen.

Nykyinen hallitus on kahden vuoden ajan murtanut jäätä rakenneuudistusten tekemiselle. Tältä pohjalta seuraavilla hallituksilla on helpompi päästä eteenpäin. Tällä tiellä meidän on yhdessä jatkettava.