FI SV

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Kuntien taloudessa liikkumavaraa ja sopeutusmahdollisuuksia maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen

Valtioneuvoston viestintäosasto 9.1.2018 9.42
Tiedote 8/2018
Selvitys: Kuntien taloudessa liikkumavaraa ja sopeutusmahdollisuuksia maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen

Tänään 9. tammikuuta julkistetun selvityksen perusteella sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntiin jäävien tehtävien yksikkökustannuksissa on suuria eroja. Kunnat ovat usein myös laajentaneet omin päätöksin jäljelle jäävien tehtävien palvelutasoa ja saatavuutta. Selvityksen perusteella voidaan olettaa, että kunnilla on uudistuksen jälkeen varsin suuri teoreettinen taloudellinen sopeutusvara. Uudistuksen myötä kuntien taloudesta poistuu myös sote-tehtäviin liittyvä merkittävä kasvupaine, mikä helpottaa kuntien rahoitustarpeen ennakointia.

Selvitystyön tavoitteena oli arvioida maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa kuntiin jäävää 13-14 mrd. euron palvelukokonaisuutta sopeuttamisen näkökulmasta.

Selvityksessä arvioitiin kuntien palveluiden yksikkökustannusten määrällisiä eroja sekä sitä, mistä yksikkökustannusten erot syntyvät. Selvityksen perusteella kuntiin jäävien palveluiden yksikkökustannuksissa on suuria eroja. Jos tavoitekustannukseksi asetetaan järjestyksessä sadanneksi pienimmillä yksikkökustannuksilla kunnissa toteutetut palvelut, on kuntien yhteenlaskettu teoreettinen sopeutusvara lähes 3 mrd. euroa (548 euroa/asukas).

Selvitystyön yhtenä tavoitteena oli myös saada käsitys siitä, kuinka paljon kunnat laajentavat jäljelle jäävien tehtävien palvelutasoa yli lakisääteisen vähimmäistason ja kuinka ne aikovat jatkossa kasvattaa tai supistaa tehtävien resursointia. Selvityksen mukaan koko maan tasolla laajennusten kustannus on nykyisin yli 600 milj. euroa (112 euroa/asukas). Kunnat arvioivat laajentavan joidenkin tehtävien resurssointia myös uudistuksen jälkeen. Selvitys tehtiin kunnille kohdennetulla kyselyllä.

Kun tarkastellaan lueteltuja sopeutusmahdollisuuksia, voidaan olettaa, että kunnilla on uudistuksen jälkeen – toki myös ennen uudistusta –suuri teoreettinen sopeutusvara. Tämän varan käyttäminen kaventanee palveluiden laajuutta, mutta ei välttämättä laatua. Palveluita sopeuttava kunta pystyy helpommin rahoittamaan palvelunsa veroprosenttia kasvattamatta. Toisaalta kokemusperäisesti voidaan sanoa, että edullisenkin yksikkökustannuksen kunnassa palvelun järjestämistä voidaan tehostaa. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä kuntien taloudesta poistuu joka tapauksessa sote-tehtäviin liittyvä merkittävä kasvupaine ja kuntien rahoitustarpeen ennakointi helpottuu.

Selvityksessä tarkasteltiin myös sitä, millaisissa kunnissa sopeutusvara on suuri ja pieni. Tätä tarkasteltiin yksikkökustannuksittain erityisesti valtionosuusperusteilla, mutta myös muilla relevantiksi katsotuilla taustamuuttujilla. Taustamuuttujien riippuvuudet olivat melko pieniä. Yksikkökustannusten vertailua heikentää kuntien erilaiset tavat kirjata palveluiden menoja ja tuloja – näin erityisesti sisäisissä vuokrissa. 

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Kuntien talouden liikkumavara ja sopeutuspotentiaali maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen -selvitys

Lisätietoja: HT, Eero Laesterä, Perlacon Oy, 0400 735 772, eero.laestera@perlacon.fi