Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Juha Sipilä Farmari-näyttelyn Biotalous ja vastuullisuus –seminaarissa
Suomen biotalousstrategia ja vastuullisuus

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 15.6.2017 10.55
Puhe

(muutosvarauksin)

Kestävään kehitykseen kuuluu oleellisena osana ylisukupolvisuus. Monet nyt näyttelyssä kirmaavat lapset näkevät seuraavan vuosisadan.

He kohtaavat elämänkaarensa aikana maailman, jossa ruuan tuotanto, vesivarannot, ilmasto ja monet muut elämän perustekijät ovat tyystin toisenlaisessa asennossa kuin nyt.

Ensi vuosisadan alkaessa meitä on täällä maapallolla huomattavasti nykyistä enemmän.

Ilmaston lämpeneminen muuttaa ruoantuotannon reunaehtoja. Vedenpinnan kohoaminen ja aavikoituminen uhkaavat aiheuttaa valtavia ongelmia.

Ongelmien seuraukset tulisivat näkymään kaikkialla, ei vain siellä, missä ympäristölliset muutokset ovat kaikkein voimakkaimpia. Osa muutoksista konkretisoituu jo nyt poliittisina ja myös aseellisina konflikteina ja niiden aiheuttamina muuttoliikkeinä.

Hyvinvoivilla alueilla tilanne näyttää toiselta. Kuluttajien toiveet ja vaatimukset muuttavat kysyntää halvasta ruuasta laadukkaaseen. Halutaan parasta ja onneksi usein paikallista.

Kasvaneen hyvinvoinnin myötä vaatimukset ekologisen jalanjäljen pienentämistä ovat kasvamaan päin. Onneksi näin.

Hyvät kuulijat,

Itselleni on selvää, että näihin haasteisiin on haettava yhteisiä ratkaisuja. Ajattelen vahvasti niin, että ilman kehittynyttä kiertotaloutta ihmiskunta ei kykene ratkaisemaan tulevaisuuden resurssitarpeita rauhanomaisesti, yhdessä sopien, kaikkien oikeutetut tarpeet huomioiden.

Kiertotalous laittaa meidät pohtimaan kuinka tuotannon sivuvirrat ja jätteet voidaan hyödyntää niin, että materiaali- ja energiakierrot saadaan osaksi arkipäiväämme.

Tarvitsemme tähän paitsi kiertotaloudessa mahdollisuuksia näkeviä yrityksiä ja yrittäjiä, myös enemmän tutkimusta ja tuotekehitystä.

Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitsemme myös biotalouden puolelle. Uusia tuotteita voidaan odottaa etenkin lignoselluloosasta ja kuiduista. Muovia ja puuvillaa voidaan korvata huomattavasti ympäristöystävällisemmillä tuotteilla. Puusta voidaan tehdä kaikkea mitä öljystäkin.

Myös biotaloutta tulee toteuttaa kiertotalouden hengessä.

Energiaksi tulee jatkossakin hyödyntää ne jakeet, joille ei ole muuta käyttöä. Suomi ei lähde siitä, että metsiä kasvatettaisiin ja hakattaisiin nimenomaan energiatarpeisiin. Tavoite on mahdollisimman järeä puu, josta saadaan korkean jalostusarvon tuotteita. Puurakentaminen on tavoitteista yksi tärkeimmistä.

Esimerkiksi sahanpurut, kuoret ja oksat muut jakeet, joille ei tällaista käyttöä löydy, on järkevää hyödyntää uusiutuvana energiana.

Arvoisat kuulijat,

Onko Suomen kierto- ja biotalousstrategia toteutettavissa kestävästi. Etenkin metsiemme ympäristö- ja ilmastokestävyydestä on käyty vilkasta keskustelua.

Mitkä sitten ovat metsiemme ilmastovaikutukset?

Lyhyesti sanottuna Suomen metsät viilentävät ilmastoa. Kasvaessaan metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia.

Suomessa kasvu on ollut jo pitkään suurempaa kuin metsien käyttö ja puuston luontainen poistuma. Suomen metsien hiilivarasto siis suurenee joka vuosi. Tämä viilentää ilmastoa.

Olemme kuitenkin nyt tilanteessa, jossa Suomeen kaavaillaan useita puun käyttöä lisääviä hankkeita. Romuttavatko uudet hankkeet metsiemme ilmastovaikutukset?

Eivät. Suomen metsät viilentävät ilmakehää jatkossakin. Hiilivarasto tulee jatkossakin kasvamaan, emme siis pura tätä kertynyttä hiilivarastoa.

Hiilivaraston vuosittainen kertymisvauhti tulee metsien käytön lisääntymisen myötä hidastumaan nykytilanteeseen nähden, mutta kasvaa siis edelleen. Tämä on se perusta ja ohjaava punainen lanka metsien kestävälle käytölle. Metsiemme kestävän käytön raja on tarkkaan määritelty, sitä noudattaen, metsämme kasvavat ja hiilivarasto lisääntyy.

Meidän on huolehdittava myös eurooppalaisella tasolla, että biotaloutemme perusta ja metsiemme kestävä käyttö ymmärretään, eikä sille säädetä ylimääräisiä esteitä. Tästä esimerkkinä mm. metsien hiilinieluihin liittyvä LULUCF-lainsäädäntö tai biomassan kestävyyskriteerit. Tältä osin meidän on pidettävä tiukasti huoli kansallisista eduistamme.

Entä monimuotoisuus, onko metsäluontomme monimuotoisuus uhattuna?

Ministeri Tiilikainen halusi tätä asiaa erikseen selvittää tutkijoilta. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen viime vuonna tekemä yhteisselvityksen myös korkeammilla hakkuutavoitteilla voidaan metsäluonnon monimuotoisuus turvata, mutta se vaatii lisätoimia nykykäytäntöön verrattuna.

Tämä viesti lisätoimista on otettu tosissaan vastaan ja selvityksen edellyttämä työ on tiiviisti käynnissä.

Metsäluonnon suojelun eli ns. METSO-ohjelman rahoitusta nostettiin puolivälitarkastelussa. Ministeri Tiilikainen etsii talousmetsien puolelle nykyistä parempia käytäntöjä. Monimuotoisuuden kannalta meillä on tarve jättää nykyistä enemmän hakkuiden yhteydessä eläviä jättöpuita ja kaadettuja lahopuita.

Muita toimia metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat mm. :

  • Hossan uusi kansallispuisto
  • Soidensuojelua täydenntäminen 30 000 hehtaarilla valtion maita
  • Yksityismailla METSO-ohjelma jatkuu, yli 60 % v. 2025 tavoitteesta täyttynyt
  • Luontolahjani 100-vuotiaalle -suojelukampanja
  • YM valmistelee säädöksiä, joilla perustetaan lähivuosina n. 670 000 ha luonnonsuojelualueiksi valtion omistamia ja jo aiemmin suojeluun varattuja alueita
  • Natura-verkostoon ja ns. vanhoihin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluneiden yksityismaiden suojelu lähes valmis, yhteensä n. 346 000 ha.

Hyvät kuulijat,

Haluan lopuksi onnitella maatalouden neuvontatyötä tekeviä kunnioitettavasta, 220 vuoden etapista.

On paljon teidän ja edeltäjienne ansiota, että maastamme on tullut hyvinvoiva valtio, jossa ruoan riittävyyden asemesta voimme kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, sen eettiseen, materiaaliseen ja energiataloudelliseen puoleen.

Onnittelen vielä myös MTK:ta, joka satavuotisen taipaleensa aikana on huolehtinut sekä valistuksesta, talonpojan talouden puolustamisesta ja henkisestä kestävyydestä. Teette kaikki tärkeää ja arvostuksen ansaitsevaa työtä jolle toivotan menestystä ja jaksamista.

 
Sivun alkuun