Tasavallan presidentin esittely 20.5.2016

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.5.2016 seuraavat lait:

Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta ja laki pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta (HE 4/2016 vp). Rikoslain menettämisseuraamuksia koskevaan lukuun tehdään muutoksia, joilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa. Muutokset laajentavat mahdollisuutta tuomita rikoksesta peräisin oleva omaisuus valtiolle menetetyksi. Pakkokeinolakiin tehdään täsmennyksiä liittyen datan menetetyksi tuomitsemiseen sekä vakuustakavarikkoa ja takavarikkoa koskevaan sääntelyyn. Lait tulevat voimaan 1.9.2016. (OM lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio 0295 150 500)
Tiedote

Laki vaalilain muuttamisesta (HE 16/2016 vp). Vaalilakiin lisätään säännös vaaliviranomaisten velvollisuudesta toimia puolueettomasti sekä vaaliviranomaisten esteellisyyden arviointia selkeyttäviä säännöksiä. Vaalilain vaalipiirejä koskeva sääntely muutetaan vastaamaan vuoden 2016 alussa voimaan tulleita kuntajaon muutoksia. Laki tulee voimaan 1.6.2016. (OM neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen 0295 150 560)

Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä, laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta, laki kiinteistörekisterilain 2 §:n muuttamisesta, laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta, laki kiinteistöjen kauppahintarekisteristä annetun lain 2 ja 5 §:n muuttamisesta, laki kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki rajakuntien tilusjärjestelylain kumoamisesta ja laki eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain kumoamisesta (HE 102/2015 vp). Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä säädetään. Lain tavoitteena on parantaa kiinteistötietojärjestelmän selvyyttä ja luotettavuutta maan omistuksen osoittajana saattamalla omistukseltaan epäselvät erilliset vesijätöt lainhuudatus- ja kiinnityskelpoisiksi yksiköiksi. Lain nojalla erilliset vesijätöt voidaan muodostaa tiloiksi tai liittää muuhun rekisteriyksikköön erillisenä kiinteistötoimituksena tapahtuvan omistusoikeuksien selvittämisen yhteydessä. Toimitusinsinöörin kelpoisuusvaatimuksia koskevia säännöksiä muutetaan siten, että laista poistetaan toimitusinsinöörin alan tutkintoon sidottu toimivaltuus tehdä erilajisia kiinteistötoimituksia. Samalla muutetaan kiinteistörekisterilakia, kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annettua lakia, kiinteistöjen kauppahintarekisterilakia ja kiinteistötoimitusmaksulakia. Muutokset ovat osin teknisiä ja johtuvat muun lainsäädännön muutoksista ja toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Lisäksi rajakuntien tilusjärjestelystä annettu laki ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annettu laki kumotaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (MMM lainsäädäntöneuvos Leo Olkkonen 0295 162 300)

Laki pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta (HE 38/2016 vp). Pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annettu laki kumotaan. Lain säännöksille ei enää ole tarvetta asunnon turvaamisen tai valtion maahankintojen kannalta. Laki tulee voimaan 1.6.2016. (MMM hallitussihteeri Jarno Virta 0295 162 105)

Laki ajokorttilain muuttamisesta (HE 131/2015 vp). Lain muutokset koskevat ajokortin kaksoiskappaleita, jotka annetaan aiempien säännösten nojalla myönnettyjen 70 ikävuoteen voimassa olevien ajokorttien perusteella. Kaksoiskappaletta voidaan joutua hakemaan esimerkiksi ajokortin varastamisen vuoksi. Kaksoiskappale annetaan ajokorttilaissa säädetyksi määräajaksi. Samaa menettelyä sovelletaan annettaessa korvaava ajokortti esimerkiksi nimenmuutoksen vuoksi. Aiempien säännösten mukaisten pitkäaikaisten ajokorttien kaksoiskappaleiden ja muiden korvaavien ajokorttien voimassaoloajat käytännössä lyhenevät. Laki tulee voimaan 1.11.2016. (LVM hallitusneuvos Eija Maunu 0295 342 571)

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 96/2015 vp). Laissa säädetään muun muassa toimenpiteistä erityishuollossa olevan kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistamiseksi, erityishuollossa käytettävistä rajoitustoimenpiteistä sekä rajoitustoimenpiteiden jälkiselvittelystä ja kirjaamisesta. Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämisen edellytykset määritellään neutraalilla tavalla. Laki tulee voimaan 10.6.2016. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin lainsäädännön vaikutuksia kehitysvammaisten oikeuksien toteutumiseen ja jatkaa itsemääräämisoikeutta koskevan sääntelyn kehittämistä. (STM hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila 0295 163 406)
Tiedote

Laki ympäristönsuojelulain 21 ja 209 §:n muuttamisesta (HE 10/2016 vp). Vesien laadun tutkimiseen liittyvästä kansallisesta hyväksymismenettelystä luovutaan. Suomen ympäristökeskukselle osoitettu tehtävä poistetaan ympäristönsuojelulaista. Samoin poistetaan hyväksymismenettelyä koskeva säännös. Laki tulee voimaan 1.9.2016. (YM hallitussihteeri Erja Werdi 0295 250 312)

Laki asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n ja 7 §:n muuttamisesta (HE 151/2015 vp). Asuntosäästöpalkkiolakia muutetaan siten, että 15 vuotta täyttänyt voi ryhtyä asuntosäästötallettajaksi, jos asuntosäästösopimuksessa sovitaan, että talletukset koostuvat niistä varoista, joita alaikäinen voi itse vallita eli jotka on ansaittu omalla työllä. Ikärajan alentamisen vuoksi myös lisäkoron maksuaikaa koskevaa säännöstä muutetaan. Muutos mahdollistaa sen, että 15 vuotta täyttänyt nuori ja pankki voivat sopia, että lisäkoron maksuaika alkaa joko tallettamisen aloittamisajankohtana tai silloin kun asuntosäästötallettaja täyttää 18 vuotta. Laki tulee voimaan 1.7.2016. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 0295 250 228)
Tiedote

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen ja Argentiinan, Suomen ja Brasilian, Suomen ja Etelä-Afrikan, Suomen ja Israelin, Suomen ja Serbian sekä Suomen ja Vietnamin välillä tehdyt diplomaattisen edustuston, konsuliedustuston tai kansainvälisissä järjestöissä toimivan edustuston työntekijän perheenjäsenen ansiotyön tekemisestä tehdyt sopimukset sekä vahvisti lain diplomaattisissa ja konsuliedustustoissa sekä kansainvälisten järjestöjen edustustoissa työskentelevän diplomaattisen, konsuli-, hallinnollisen ja teknillisen henkilökunnan perheenjäsenten vapaasta ansiotyön tekemisestä Argentiinan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain diplomaattisen, konsuli-, sotilas-, hallinnollisen ja teknillisen henkilökunnan perheenjäsenten ansiotyön tekemisestä Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain diplomaattisen tai konsuliedustuston jäsenen perheenjäsenten ansiotyöstä Israelin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain diplomaattisissa edustustoissa ja konsuliedustustoissa tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivissa edustustoissa työskentelevien työntekijöiden perheenjäsenen ansiotyön tekemisestä Serbian kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain diplomaattisten tai konsuliedustustojen tai kansainvälisissä järjestöissä toimivien pysyvien edustustojen jäsenten perheenjäsenten ansiotyöstä Vietnamin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 135/2015 vp). Perhe- ja puolisosopimusten tavoitteena on mahdollistaa diplomaattisen edustuston, konsuliedustuston sekä kansainvälisessä järjestössä toimivan edustuston henkilöstön perheenjäsenten työnteko kyseisissä maissa ilman, että heidän tarvitsee luopua diplomaattistatuksestaan niissä tapauksissa, jossa diplomaattistatuksesta luopuminen vastaanottajavaltion noudattaman käytännön mukaan muutoin olisi työskentelyn edellytyksenä. Vastaavasti Suomi takaa sopimuksissa työnteon edellytykset kyseisten maiden vastaavassa asemassa oleville puolisoille ja perheenjäsenille Suomessa. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

Tasavallan presidentti hyväksyi Uzbekistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain Uzbekistanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 45/2016 vp). Uzbekistanin kanssa Helsingissä 8.3.2016 tehdyllä pöytäkirjalla muutetaan maan kanssa vuonna 1998 tehdyn verosopimuksen tiedonvaihtomääräyksiä ja lisätään sopimukseen virka-apua verojen perinnässä koskeva määräys. Pöytäkirja laajentaa sopimusvaltioiden oikeutta saada toisiltaan verotustietoja ja mahdollistaa verojen perimisen toisesta sopimusvaltiosta asettaen sopimusvaltioille samalla vastaavat avunantovelvoitteet. Pöytäkirja perustuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

Tasavallan presidentti hyväksyi biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän geenivarojen saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan sekä vahvisti lain biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta (HE 126/2015 vp). Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä geenivarojen saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehty Nagoyan pöytäkirja hyväksyttiin yleissopimuksen osapuolikokouksessa Nagoyassa 29.10.2010.  Pöytäkirjan tarkoituksena on luoda yhtenäinen kansainvälinen sääntelyperusta geenivarojen ja niihin liittyvän alkuperäiskansojen perinteisen tiedon saatavuudelle sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen jakamiselle. Pöytäkirjan määräykset eivät koske ihmisen geenivaroja. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (YM hallitussihteeri Eerika Melkas 0295 250 170)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.5.2016 seuraavat kansainväliset asiat:

Valtiosihteeri Samuli Virtasen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n (Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö) talouskumppanuussopimusvaltioiden välinen talouskumppanuussopimus. (UM lähetystöneuvos Jukka Pesola 0295 351 029)

Ulkoasiainministeri Timo Soinin tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Itä-Afrikan yhteisön (EAC) kumppanuusvaltioiden välinen talouskumppanuussopimus. (UM lähetystöneuvos Jukka Pesola 0295 351 029)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen II-1 ja II-2 lukuun ja liitteen lisäykseen tehdyt muutokset sekä yleissopimukseen liittyvän IGF-säännöstön  ja  yleissopimukseen liittyvään IMSBC-säännöstöön tehdyt muutokset. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO, International Maritime Organization) meriturvallisuuskomitea (MSC) hyväksyi 95. istunnossaan useita (MSC.391(95), MSC.393(95), MSC.394(95) ja MSC.395(95)) päätöslauselmia, joilla muutetaan ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS-yleissopimus, SopS 11/1981) liitteen II-1 ja II-2 lukua ja liitteen lisäystä sekä mainittuun yleissopimukseen liittyvää kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskevaa kansainvälistä IMSBC-säännöstöä (International Maritime Solid Bulk Cargoes Code). Lisäksi päätöslauselmalla MSC.392(95) saatetaan voimaan kaasukäyttöisten alusten IGF-säännöstö (International Code of Safety for Ships using Gases or other Low-flashpoint Fuels). Kaikki muutokset ovat teknisiä ja yleiseltä merkitykseltään vähäisiä. (LVM hallitusneuvos Katja Viertävä 0295 16001)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 20.5.2016 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti myönsi akateemikon arvonimen kirjailija Hannu Mäkelälle. (OKM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 0295 330 108)
Tiedote

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.5.2016 seuraavat nimitysasiat:

Lissabonin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Outi Holopaisen edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2016. (UM henkilöstöjohtaja Vesa Lehtonen 0295 351 439)

Abu Dhabin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Riitta Swanin sivuakkreditointi Bahrainiin ja Qatariin sekä Mexicon suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Roy Erikssonin sivuakkreditointi Guatemalaan. (UM henkilöstöjohtaja Vesa Lehtonen 0295 351 439)