Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Tasavallan presidentin esittely 29.12.2016

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 29.12.2016 14.20
Tiedote 578/2016

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset

MUUTOS VALTIONEUVOSTOSSA

Tasavallan presidentti vapautti 29.12.2016 pyynnöstä filosofian tohtori, kansanedustaja Olli Ilmari Rehnin valtioneuvoston jäsenyydestä ja elinkeinoministerin tehtävästä. Samalla presidentti nimitti ja määräsi hallintotieteiden kandidaatti, kansanedustaja Mika Tapani Lintilän valtioneuvoston jäseneksi ja elinkeinoministeriksi. (VNK valtiosihteeri Paula Lehtomäki 0295 16001)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2016 seuraavat lait:

Laki Pohjoismaiden projektivientirahastosta annetun lain kumoamisesta, laki tuloverolain 20 §:n muuttamisesta, laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki valmiuslain 14 §:n muuttamisesta ja laki Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain nimikkeen ja 1 §:n muuttamisesta (HE 164/2016 vp). Vuonna 2013 Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti lakkauttaa Pohjoismaiden projektivientirahaston itsenäisenä instituutiona ja perustaa Nordic Project Trust Fund -nimisen rahaston Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön alaisuuteen vuodesta 2014 lukien. Tämän johdosta laki Pohjoismaiden projektivientirahastosta kumotaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

Laki kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp). Kuntalakiin lisätään säännökset poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä. Valtiovarainministeriö voi asettaa kuntaa kuultuaan kunnan hallintoa selvittämään selvityshenkilön tai selvitysryhmän laissa määritetyillä edellytyksillä. Selvityshenkilön tai selvitysryhmän tulee tehdä ehdotus tarvittaviksi toimenpiteiksi kunnan hallinnon saattamiseksi lainmukaiseksi. Kunnanvaltuuston tulee käsitellä ehdotus. Valtiovarainministeriöllä on oikeus selvittelymenettelyn jälkeen pidättää kunnan luottamushenkilö luottamustehtävistään, jos kunta ei ole päätöstä tehnyt. Kuntalakiin myös lisätään säännökset, jotka turvaavat kunnan puhevallan käytön ja toiminnan jatkuvuuden myös laajoissa esteellisyystilanteissa. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (VM hallitusneuvos Eeva Mäenpää 0295 530 266)

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 140/2016 vp). Vuoden 2017 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 72,37 euroa asukasta kohden. Vuosina 2016-2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2016 indeksikorotusta vastaava määrä on 6,32 euroa asukasta kohden. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 63,99 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin, 2,77 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen, 0,31 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi, 4,07 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi ja 0,11 euroa asukasta kohden kiinteistöverotuksen kehittämisen rahoittamiseksi. Kuntien valtionosuus on vuoden 2017 alusta 25,23 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus on 74,77 prosenttia. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (VM lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki 0295 530 414)

Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ja laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta (HE 137/2016 vp). Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan. Lain nimi muutetaan laiksi virvoitusjuomaverosta. Virvoitusjuomaverosta samoin kuin juomapakkausverosta vapautetaan maitoa korvaavat maustamattomat kasvipohjaiset juomat sekä jääpalat. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen 0295 530 372)

Vuoden 2017 tuloveroasteikkolaki ja laki tuloverolain muuttamisesta (HE 135/2016 vp). Vuoden 2017 tuloveroasteikkolaki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotetaan noin 1,1 prosentilla. Lisäksi alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin.  Tuloverolakia muutetaan siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosenttia samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Tulonhankkimisvähennystä korotetaan. Sekä kunnallisverotuksen että valtionverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan ja eläketulon lisäveroa alennetaan. Kotitalousvähennyksen korvausprosentteja korotetaan. Lisäksi tuloverolakia täsmennetään siten, että työtapaturma- ja ammattitautilaissa, maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa ja urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa tarkoitettu haittaraha säädetään verovapaaksi vakuutuskorvaukseksi. Lisäksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukainen vastaanottoraha ja käyttöraha säädetään verovapaaksi etuudeksi. Työnantajan entiselle työntekijälleen kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen järjestämä terveydenhuolto säädetään myös verovapaaksi tuloksi. Vapaaehtoisiin lisäeläkejärjestelyihin liittyviä vanhuuseläkeikiä tarkistetaan vuoden 2017 alusta voimaan tulevien työeläkelain muutosten johdosta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM neuvotteleva virkamies Timo Annala 0295 530 318)

Laki hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 13 §:n muuttamisesta ja laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta (HE 142/2016 vp ja HE 203/2016 vp). Verotusmenettelystä annetun lain siirtohinnoitteludokumentointia koskevia säännöksiä muutetaan. Lisäksi lakiin lisätään siinä määritellyille yrityksille velvollisuus antaa Verohallinnolle verotuksen maakohtainen raportti. Laissa säädetään myös verotuksen maakohtaisen raportin veronkorotuksesta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 0295 530 289)

Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 4 b §:n muuttamisesta (HE 201/2016 vp). Finanssivalvontaa edustaa yhteisen valvontamekanismin valvontaelimessä Finanssivalvonnan johtokunnan nimeämä edustaja. Johtokunnan jäsenten lukumäärä voidaan laajentaa kuudeksi. Valvontamaksua koskevaan sääntelyyn lisätään uudet maksuluokat Euroopan talousalueella toimiluvan saaneen luottolaitoksen Suomessa toimivalle merkittävälle sivuliikkeelle sekä tällaisen luottolaitoksen erittäin merkittävälle sivuliikkeelle. Lisäksi perusmaksuja korotetaan seitsemällä prosentilla ja suhteellisten maksujen kertoimia alennetaan viidellä prosentilla. Säännöksiä rikkomuksista ilmoittamisesta Finanssivalvonnalle lisätään sekä säännöksiä asiakasriskien, muiden riskikeskittymien ja keskinäisten liiketoimien raportoinnista selvennetään ja raportointitaakkaa vähennetään. Arvopaperimarkkinalain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältövaatimusta koskeva säännös yhdenmukaistetaan vastaamaan asiaa sääntelevän direktiivin sanamuotoa. Lisäksi vastuun rajoitusta koskeva säännös tietojen antamisesta Finanssivalvonnalle kumotaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM neuvotteleva virkamies Miki Kuusinen 0295 530 339)

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 177/2016 vp). Lomarahojen väliaikaista alentamista vastaava vaikutus otetaan huomioon laskettaessa vuosien 2017-2019 lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusta. Työnantajamaksujen alentamisen laskennallinen vaikutus rahoitukseen otetaan huomioon osana rahoituslain mukaista arvioitua kustannustason muutosta. Maahanmuuttajille suunnattua ammatillista koulutusta voidaan vuonna 2017 rahoittaa valtionavustuksin. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa koskevan nykyisen säännöksen voimassaoloa jatketaan. Perusopetukseen valmistavan opetuksen ja muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen rahoitus kytketään nykyistä tarkemmin toteutuneen opetuksen määrään. Lisäksi uudistetaan eräitä perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen rahoitusta koskevia säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)

Laki yleisistä kirjastoista ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 238/2016 vp). Laki yleisistä kirjastoista korvaa kirjastolain. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yleisiä kirjastoja koskevasta valtakunnallisesta kirjastopolitiikasta ja sen kehittämisestä. Kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Yleinen kirjasto on perus- ja lähipalvelu. Yleisellä kirjastolla voi laissa säädettyjen tehtävien lisäksi olla valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä. Valtakunnallisella ja alueellisella kehittämistehtävällä korvataan organisaatiomalliin perustuva keskus- ja maakuntakirjastojärjestelmä. Keskus- ja maakuntakirjastotoiminta ei sinänsä lakkaa, vaan se määritellään uudelleen palvelutehtävästä käsin. Laissa säädetään yleisen kirjaston käyttäjän velvollisuuksista sekä lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta. Käyttösääntöjä koskeva säännös uudistetaan. Yleisen kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistetaan siten, että asiantuntijatehtävissä toimivalta edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)

Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista, laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta, laki kilpailulain 39 §:n muuttamisesta ja laki Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 119/2016 vp). Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla. Lakiin sisältyvät muun muassa säännökset oikeudenhaltijoiden ja jäsenten oikeuksista ja päätösvallasta sekä heidän etujensa valvonnasta yhteishallinnointiorganisaatiossa, tekijänoikeuskorvausten ja oikeuksien hallinnoinnista, yhteishallinnointiorganisaation suhteesta käyttäjiin, yhteishallinnoinnissa noudatettavasta avoimuudesta ja tiedonantovelvollisuudesta sekä sävellysteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavasta lisensioinnista. Lakiin perustuvat riita-asiat käsiteltäisiin pääasiallisesti markkinaoikeudessa. Direktiivin mukaisena valvovana viranomaisena toimii Patentti- ja rekisterihallitus. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (OKM hallitusneuvos Merja Leinonen 0295 330 191)

Laki perusopetuslain 29 §:n muuttamisesta, laki lukiolain muuttamisesta, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a §:n muuttamisesta, laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 206/2016 vp). Määräaikaisesta oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa voi päättää koulutuksen järjestäjän niin päättäessä myös rehtori. Suunnitelmasta, joka koskee oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamista kiusaamiselta ja häirinnältä säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia kevennetään poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kanssa päällekkäistä sääntelyä. Lisäksi kunnalle ja koulutuksen järjestäjälle annetaan laajempaa harkintavaltaa toimintaa koskevien suunnitelmien laatimisen ja ryhmien perustamisen osalta ja kuraattorin kelpoisuusehtoa muutetaan siten, että kelpoinen kuraattorin tehtävään on henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä. Aikuisille tarkoitetun lukion oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärä yhdenmukaistetaan lukiokoulutuksessa poistamalla velvollisuus järjestää lukiossa taito- ja taideaineet sekä terveystieto niille aikuisten oppimäärän mukaan opiskeleville, jotka ovat aloittaneet lukio-opinnot alle 18-vuotiaana. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta tulee kuitenkin voimaan 1.1.2018. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee perusopetuksen kurinpitoa selkeyttävät ja vaikuttavuutta lisäävät toimet kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä. Ministeriön on syytä harkita muun muassa jälki-istunnon suorittamista osana oppivelvollisuutta sekä perusopetuksen rehtorin oikeutta erottaa oppilas lyhyeksi määräajaksi. (OKM hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi 0295 330 408)

Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista ja laki varhaiskasvatuslain 13 §:n muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta ja laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 205/2016 vp). Laissa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetään kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä maksuista. Maksu määräytyy perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Myös maksun määräämisen perusteen olevat tulot säilyvät ennallaan. Toisesta lapsesta maksu on 90 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksu porrastetaan siten, että jos varhaiskasvatus kestää keskimäärin korkeintaan 20 tuntia viikoittain, on maksu 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Varhaiskasvatuksen kestäessä keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Varhaiskasvatuksen kestäessä enemmän kuin 20 tuntia, mutta alle 35 tuntia viikoittain, voi kunta periä maksun, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan. Maksutonta varhaiskasvatusta koskeva sääntely säilyy ennallaan. Pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden asiakasmaksut pienenevät jonkin verran, koska maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja korotetaan. Tämä parantaa etenkin yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut sidotaan opetustoimen hintaindeksiin. Maksujen määräämisen perusteena olevat tulorajat seuraavat edelleen yleistä ansiotasoindeksiä. Lait tulevat voimaan 1.3.2017. (OKM hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi 0295 330 408)

Laki perusopetuslain 1 ja 46 §:n muuttamisesta ja laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 178/2016 vp). Oppivelvollisuusiän ylittäneille tarkoitetun perusopetuksen rakennetta koskevaa perusopetuslain sääntelyä muutetaan. Työvoimakoulutuksena järjestettävä luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy vuonna 2018 osaksi oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta niiden opiskelijoiden osalta, joilla ei ole peruskoulun oppimäärän mukaista osaamista. Luku- ja kirjoitustaidon koulutus, nykyinen muiden kuin oppivelvollisten perusopetus ja perusopetukseen valmistava opetus siltä osin kuin sitä on järjestetty oppivelvollisuusiän ylittäneille, yhdistyvät oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseksi. Opetus rakentuu kahdesta vaiheesta, joille säädetään valtioneuvoston asetuksessa tuntijaot. Luku- ja kirjoitustaidon opetus kytketään osaksi perusopetuksen alkuvaihetta sitä tarvitseville. Laissa säädetään lisäksi opintojen henkilökohtaistamisesta ja todetun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä vahvistetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman merkitystä opintojen kulun ja keston kannalta. Laissa säädetään myös mahdollisuudesta sisällyttää perusopetuksen opintoihin työ-elämään tutustumista ja valinnaisia ammatillisia opintoja. Peruspalveluiden valtionosuuslakia muutetaan siten, että oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta aiheutuvia käyttökustannuksia ei oteta huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa eikä valtionosuusprosentin määrittelyssä. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus on kokonaan valtion rahoittamaa. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi 0295 330 408)

Laki Liikenneturvasta annetun lain muuttamisesta ja laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta (HE 240/2016 vp). Liikenneturvasta annettuun lakiin tehdään Liikenneturvan rahoitus- ja ohjausmallia koskevat muutokset. Lisäksi laissa otetaan huomioon perustuslaista aiheutuvat lakitekniset muutostarpeet. Lisäksi säädetään laki tie- ja maastoliikenteen onnettomuustutkinnasta, johon sisällytetään liikenneturvallisuusmaksulaista johtuvien rahoitus- ja ohjausmallia koskevien muutosten lisäksi perustuslain edellyttämät lakitekniset muutokset. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (LVM lainsäädäntöjohtaja Silja Ruokola 0295 342 367)

Laki julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain muuttamisesta, laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 b §:n muuttamisesta ja laki valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 243/2016 vp). Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen enimmäisvaltuutta korotetaan 13 miljardista eurosta 22 miljardiin euroon ja korontasausvaltuutta 13 miljardista eurosta 22 miljardiin euroon. Lakiin otetaan säännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan säännöksiä niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä luottomuotoista vienninrahoitusta ja korontasausta koskeva toiminta edistää Suomen taloudellista kehitystä. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia muutetaan siten, että Finnveran Oyj:n varainhankinnan joustavoittamiseksi ja kohtuullisten lainaehtojen varmistamiseksi valtion talousarviosta voidaan myöntää pääasiallisesti lyhytaikaista lainaa sellaisessa rahoitusmarkkinoiden toiminnan tilanteessa, jossa Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan varoja kohtuullisilla ehdoilla. Valtion luottolimiitin määräksi säädetään kolme miljardia euroa. Lisäksi muutetaan valtion vientitakuista annettua lakia siten, että Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettu vastuu nostetaan 19 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon. Samalla korotetaan erityisriskinoton vientitakuiden takausvastuuta 3,5 miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM hallitusneuvos Kari Parkkonen 0295 064 938)

Laki kirjanpitolain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 7 luvun muuttamisesta, laki osakeyhtiölain 6 luvun 16 a §:n muuttamisesta ja laki osuuskuntalain 6 luvun 16 a §:n muuttamisesta (HE 208/2016 vp). Laeilla pannaan täytäntöön eduskunnan tilintarkastuslain hyväksymisen yhteydessä antama lausuma toimintakertomuksen poistamista oikean ja riittävän kuvan vaatimuksesta. Lisäksi pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi koskien tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamista. Kirjanpitolakiin lisätään säännökset muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista. Arvopaperimarkkinalakiin lisätään direktiivin monimuotoisuusosion täytäntöön panoa varten valtuutussäännös. Lisäksi osakeyhtiö- ja osuuskuntalakiin tehdään teknisiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 31.12.2016. (TEM neuvotteleva virkamies Mika Björklund 0295 063 586)

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laki työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta ja 1 luvun 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 209/2016 vp). Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutetaan siten, että valtion ansiopäivärahan perusosan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoittamiseen osoittamia määrärahoja käytetään palkkatuen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Palkkatuen ja starttirahan rahoitusta koskeva muutos on määräaikaisesti voimassa vuoden 2018 loppuun. Lakeihin sisältyy myös palkkatuen ja starttirahan määrää ja enimmäiskestoa koskevia muutoksia. Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennetaan kokeiluluonteisesti siten, että työkokeilua on mahdollista käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Työnhakijan haastattelu järjestetään ja työllistymissuunnitelmaa tarkistetaan aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Koulutusta vailla olevilla alle 25-vuotiailla nuorilla on oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta samoin edellytyksin kuin muillakin työnhakijoilla. Työnhakijan omaehtoista opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella 48 kuukauden ajan, jos opintojen tavoitteena on perusopetuksen oppimäärän suorittaminen. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että työnhakijalla on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jos hänen päätoiminen työllistymisensä yritystoiminnassa kestää enintään kaksi viikkoa. Työmarkkinatukena maksettava matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistetään yhdeksi tukimuodoksi, liikkuvuusavustukseksi. Työsopimuslaissa säädetään siitä, että työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä lomautetuille, osa-aikaisille ja takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille on mahdollista tietyissä rajatuissa tilanteissa poiketa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Kirsti Haapa-aho 0295 049 082)

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun muuttamisesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki valtion virkamieslain 5 a §:n muuttamisesta ja laki valmiuslain 99 §:n muuttamisesta (HE 210/2016 vp). Työttömien velvollisuutta hakea ja ottaa vastaan tarjottua työtä työttömyysetuuden menettämisen uhalla tiukennetaan muuttamalla työttömyysturvalakia. Lisäksi työttömällä on pääsääntöisesti velvollisuus osallistua hänelle tarjottuihin työttömyysturvalaissa määriteltyihin työllistymistä edistäviin palveluihin ja niihin verrattaviin palveluihin silloinkin, kun osallistumisesta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa. Kotoutujilla on velvollisuus osallistua alkukartoitukseen ja opiskella kotoutumiskoulutuksessa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä. Muut kuin työttömyysturvalakia koskevat muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Timo Meling 0295 049 084)

Laki työsopimuslain muuttamisesta, laki merityösopimuslain muuttamisesta ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n ja 13 luvun 6 §:n muuttamisesta (HE 105/2016 vp). Lain mukaan pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Lisäksi koeajan enimmäispituutta pidennetään kuuteen kuukauteen, ja työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Laissa säädetään myös työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoajan lyhentämisestä neljään kuukauteen. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Lisäksi tehdään eräitä teknisluonteisia korjauksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner 0295 049 001)

Laki työsopimuslain 7 ja 13 luvun muuttamisesta, laki merityösopimuslain 8 ja 13 luvun muuttamisesta, laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta, laki valtion virkamieslain muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 16 §:n muuttamisesta, laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 a §:n muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta, laki työterveyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 13 luvun 1 ja 4 §:n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:n muuttamisesta ja laki tuloverolain muuttamisesta (HE 211/2016 vp). Työnantajalle säädetään velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Työnantajalla on oikeus saada mainitulta ajalta sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Velvollisuudet koskevat työnantajia, joiden palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 työntekijää. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on työskennellyt työnantajan palveluksessa vähintään viiden vuoden ajan. Kunnille ja valtiolle säädetään vastaavat velvollisuudet virkamiesten ja viranhaltijoiden osalta. Työnantajan kustantamaa työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta ei pidetä työntekijän veronalaisena etuna, eikä valmennus tai koulutus pääsääntöisesti vaikuta myöskään työttömäksi jääneen oikeuteen saada työttömyysetuutta. Yhteistoimintalain soveltamisalaa laajennetaan ulkomaisten yhteisöjen sivuliikkeisiin, joissa työskentelevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (TEM vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner 0295 049 001)

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, laki rikosrekisterilain muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta, laki kilpailulain 30 a §:n muuttamisesta, laki eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 7 ja 21 §:n muuttamisesta, laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 116 §:n kumoamisesta, laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta, laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki joukkoliikennelain muuttamisesta, laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain muuttamisesta, laki Hansel Oy –nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta, laki kuntalain muuttamisesta, laki maatalouden rakennetuista annetun lain 20 ja 40 a §:n muuttamisesta ja laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 108/2016 vp). Laissa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista säädetään julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samassa yhteydessä säädetään vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Rikosrekisterilakia muutetaan siten, että ehdokkaan tai tarjoajan johto- tai vastuuhenkilöä koskeva ote rikosrekisteristä voidaan luovuttaa hankintayksikölle käytettäväksi sen arvioimiseksi, koskeeko ehdokasta tai tarjoajaa laissa tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa julkisyhteisöjen omistuksessa tai määräysvallassa olevien sidosyksiköiden mahdollisuudet täyttää velvoitteensa hankintalainsäädännön tavoitteiden mukaisella tavalla. 2) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa sääntelyn vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa valmistelemaan lainsäädännön muutoksia, joilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. 3) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin, pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä. 4) Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännössä vammaisten ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisen inhimillisellä ja asiakaslähtöisellä tavalla. (TEM vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola 0295 047 018)

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta ja laki yrittäjän eläkelain 152 §:n muuttamisesta (HE 114/2016 vp). Työsuojeluviranomaisen oikeutta saada salassa pidettävää tietoa viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laajennetaan, kun työsuojeluviranomainen suorittaa harmaan talouden torjuntaan liittyviä valvontatehtäviään. Vastaavasti laajennetaan työsuojeluviranomaisen oikeutta luovuttaa salassa pidettävää tietoa. Lisäksi työsuojeluviranomaisten keskinäinen salassa pidettävän tiedon vaihto tulee mahdolliseksi kaikissa valvontatehtävissä. Työsuojeluviranomainen saa myös oikeuden saada Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Samalla tehdään myös muita muutoksia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin. Lailla annetaan useammalle taholle oikeus tehdä muistutus, jos työsuojelutarkastuksessa ei ole toimittu kyseisen lain mukaisesti. Lisäksi työsuojelutarkastaja voi antaa työnantajalle kehotuksen nykyistä useammissa asioissa. Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2017. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja laki yrittäjän eläkelain 152 §:n muuttamisesta tulevat voimaan 1.5.2017. (STM osastopäällikkö Leo Suomaa 0295 163 449)

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta ja laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp). Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää sekä erikoissairaanhoidon työnjakoa ja osaamisen kokoamista tiettyihin yksiköihin muutetaan. Lisäksi muutetaan ensihoitopalvelua koskevia säännöksiä. Myös sosiaalipäivystyksestä ja sosiaalipalvelujen kokoamisesta alueellisesti muiden palvelujen yhteyteen sekä sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyöstä säädetään.  Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että erikoissairaanhoidon työnjaon uudistusta seurataan tiiviisti. Jos osoittautuu, että joillakin alueilla aiheutuu toiminnallisia ongelmia tai potilasturvallisuus heikkenee tai tavoiteltua kustannustehokkuutta ei saavuteta, hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa toteutuvatko terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentissa tarkoitetut kielelliset oikeudet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyspalveluissa siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi ja ryhtyy tarvittaessa seurannan edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan presidentin lausuma; Julkisuudessa on käyty voimakasta keskustelua lakiehdotuksesta. On esitetty, että vahvistettavana nyt oleva eduskunnan hyväksymä laki ei ottaisi huomioon kielellisiä oikeuksia ja olisi siten perustuslain vastainen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunut (PeVL63/2016), että HE 224/2016 vp täyttää perustuslain vaatimukset edellytyksellä, että ”…kielellisten oikeuksien käytännön toteutuminen tulee turvata vähintään asettamalla Seinäjoen keskussairaalalle nimenomainen lakisääteinen velvoite huolehtia siitä, että Vaasasta Seinäjoelle siirtyvät ruotsinkieliset voivat käytännössä käyttää omaa kieltään”. Tämä valiokunnan kanta on ollut täysin yksimielinen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on edellä mainitun perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta lisännyt (StVM 43/2016 vp) terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentin kuuluvaksi: ”Väestön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä." Valiokunnan asettama velvollisuus vastaa perustuslain vaatimuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole terveydenhuoltolain sanotussa 50 §:n 3 momentissa tarkoin kuvannut, miten kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä järjestetään. Selvää on, että lain säännöksen soveltamisen tulee vastata perustuslain vaatimuksia. Oikeus käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, on perustuslain turvaama oikeus. Erityinen merkitys sillä on sairaalle. Kielellisen oikeuden takaaminen on laillisuus - ei tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Eduskunnan säätämä laki, joka toistaa perustuslain vaatimuksen, sisältää siis ehdottoman velvollisuuden turvata kielelliset oikeudet. Lain soveltamisesta on tarkoitus säätää asetuksilla, jolloin sekä asetusten antaja että niiden täytäntöönpanijat ovat virkavastuussa siitä, että kielelliset oikeudet käytännössä myös toteutuvat. Tässä tapauksessa se käsitykseni mukaan merkitsee, että päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä. (STM hallitusneuvos Anne Koskela 0295 163 384)

Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä ja laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 225/2016 vp). Lakia sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta sovelletaan maanpuolustusvelvollisuutta suorittaviin varusmiehiin, reserviläisiin, siviilipalvelusmiehiin, vapaaehtoista asepalvelusta suorittaviin naisiin, sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa oleviin sekä eräisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintoihin osallistuviin henkilöihin. Lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä sovelletaan henkilöihin, jotka osallistuvat sotilaalliseen tai siviilikriisinhallintaan taikka Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan. Korvausedellytyksissä otetaan paremmin huomioon palvelusaikaiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotetaan ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa. Kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistetään ja korvausedellytykset noudattavat samoja periaatteita kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Laissa huomioidaan ne kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet, jotka tulee ottaa huomioon korvausharkinnassa. Kriisinhallintaa koskevaan turvaan sisällytetään erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Kriisinhallintatehtävästä palaavalle säädetään myös oikeus erityiseen psyykkiseen ja psykososiaaliseen tukeen. Muilta osin etuudet määräytyvät pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti. Samoin toimeenpanossa ja muutoksenhaussa noudatetaan pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain toimivuutta ja antaa siitä eduskunnalle selvityksen ja mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamisen tarpeista vuoden 2018 loppuun mennessä. (STM hallitusneuvos Mika Mänttäri 0295 163 125)

Laki sairausvakuutuslain 11 luvun 4 a §:n muuttamisesta, laki työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:n muuttamisesta ja laki maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 74 ja 77 §:n muuttamisesta (HE 214/2016 vp). Sairausvakuutuslain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä työttömyysturvalain päivärahaetuuksien laskentaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, etteivät kilpailukykysopimuksessa sovitut työtekijän työeläkevakuutusmaksun, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun korotukset vaikuta päivärahaetuuksien määrään. Huolimatta mainittujen työtekijämaksujen korotuksista, sairausvakuutuslain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä työttömyysturvalain mukaisten päivärahojen tasot säilyvät ennallaan. Lisäksi tarkistetaan maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain vahinkotapahtuman ilmoittamista koskevia säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (STM hallitusneuvos Mika Mänttäri 0295 163 125)

Laki perustulokokeilusta, laki tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki ennakkoperintälain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 215/2016 vp). Perustulokokeilu toteutetaan vuosina 2017 ja 2018. Kokeiluun valituille Kansaneläkelaitos maksaa kokeilun aikana perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Perustulo on saajalleen verovapaata tuloa, eivätkä sen määrää vähennä perustulon saajan muut tulot. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (STM hallitusneuvos Esko Salo 0295 163 422)

Eläketukilaki ja laki tuloverolain 63 b §:n muuttamisesta (HE 226/2016 vp). Ennen 1.9.1956 syntyneet pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat olleet lähes yhtäjaksoisesti viisi vuotta työttöminä 1.9.2010 ja 31.8.2016 välisenä aikana, saavat 1.6.2017 työmarkkinatuen sijasta oikeuden eläketukeen. Eläketuki vastaa määrältään takuueläkettä. Eläketukea maksetaan vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tai 65 vuoden iän täyttämiseen saakka. Eläketuen saajalla on oikeus kansaneläkelain mukaiseen lapsikorotukseen, eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa säädettyyn asumistukeen sekä vammaisetuuksista annetun lain mukaiseen eläkettä saavan hoitotukeen. Tuloverolakia muutetaan siten, että verotuksessa eläketukeen sovelletaan eläkettä koskevia säännöksiä.  Lait tulevat voimaan 1.6.2017. (STM neuvotteleva virkamies Pasi Pajula 0295 163 479)

Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta (HE 231/2016 vp). Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin niin, että opiskelijoiden oikeus asumistukeen ratkaistaan yleisestä asumistuesta annetun lain perusteella. Ulkomailla vuokralla asuvat opiskelijat sekä Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat jäävät asumislisän piiriin. Lakiin tehdään järjestelmien yhdistämisestä johtuvia muutoksia. Yleisen asumistuen myöntämisessä huomioon otettavia tuloja muutetaan siten, että opintotuen opintoraha otetaan tulona huomioon. Ruokakunnalle maksettavaa asumistukea sekä tuensaajan ja hakijan ilmoitusvelvollisuutta koskevista säännöksistä poistetaan opiskelijoita koskevat erityissäännökset. Lisäksi yleisen asumistuen tarkistamis- ja lakkauttamisperusteita täsmennetään. Laki tulee voimaan 1.8.2017. Lain 10 § ja 51 §:n 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan jo 1.1.2017. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon seurataan, ja sen perusteella arvioidaan mahdolliset lainsäädännön uudistamistarpeet, esimerkiksi opintorahan huoltajakorotus. 2) Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy toimenpiteisiin yhteisasunnossa asuvien aseman arvioimiseksi asumistukijärjestelmässä ja selvittää ruokakuntakäsitteen mahdollisen uudistamistarpeen.  (STM neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 0295 163 434)

Laki tupakkalain muuttamisesta (HE 219/2016 vp). Laissa säädetyt savuttomien tupakkatuotteiden myynnin ja maahantuonnin kiellot rajataan koskemaan purutupakkaa, nenänuuskaa ja suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa. Mahdollisiin muihin savuttomiin tupakkatuotteisiin ei laissa kohdistu erityisiä rajoituksia. Valtakunnallista tupakkalain valvontaohjelmaa koskevaa sääntelyä kevennetään siten, että tupakkalaissa ei enää säädettä valvontaohjelman pakollisesta sisällöstä. Lakiin tehdään myös eräitä muita muutoksia, jotka ovat luonteeltaan pääosin teknisiä. Laki tulee voimaan 1.1.2017. (STM lakimies Laura Terho 0295 163 550)

Tasavallan presidentti hyväksyi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön turvallisuutta koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan ja vahvisti lain Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön turvallisuutta koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 92/2016 vp). Pöytäkirjalla pyritään suojaamaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön turvallisuutta entistä paremmin eri operaatioissa laajentamalla yleissopimuksen soveltamisala kattamaan myös muissa kuin rauhanturvaoperaatioissa toimiva Yhdistyneiden Kansakuntien henkilöstö. Pöytäkirjalla laajennetaan yleissopimuksen soveltamisala kattamaan humanitaarista, poliittista tai kehitysapua toimittavien operaatioiden henkilöstö, joka toimii rauhanrakentamistarkoituksessa, sekä humanitaarista hätäapua toimittavien operaatioiden henkilöstö. Näissä operaatioissa toimiva henkilöstö on voinut kuulua yleissopimuksen mukaisesti sen soveltamisalaan ainoastaan turvallisuusneuvoston tai yleiskokouksen nimenomaisella selityksellä siitä, että operaation henkilöstöön kohdistuu poikkeuksellinen turvallisuusriski. Pöytäkirja poistaa tämän edellytyksen selityksestä sen osapuolilta. Valinnaisen pöytäkirjan muiden määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 29.12.2016 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 17 armonanomusasiaa. (OM neuvotteleva virkamies Eva Tams 0295 150 556)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 29.12.2016 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Laura Kansikas-Debraise Kairossa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.2.2017 lukien. (UM lähetystöneuvos Anu-Eerika Viljanen 0295 351 462)

Bangkokin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Satu Suikkari-Klevenin sivuakkreditointi Kambodžaan. (UM lähetystöneuvos Anu-Eerika Viljanen 0295 351 462)

Everstiluutnantti Jukka Esa Taneli Honkasen suomalaisen kriisinhallintajoukon (SKJI) komentajaksi Irakissa OIR-operaatiossa annetun määräyksen peruuttaminen 14.2.2017 lukien ja everstiluutnantti Petri Kalevi Rantasen määrääminen tähän tehtävään 14.2.2017 lukien. (PLM neuvotteleva virkamies Aila Helenius 0295 140 432)

Everstiluutnantti Vesa Antero Vainion suomalaisen kriisinhallintajoukon (SKJL) komentajaksi Libanonissa (Deputy Commander Irish-Finnish Battalion, UNIFIL) annetun määräyksen peruuttaminen 21.2.2017 lukien ja everstiluutnantti Harri Kalevi Uusitalon määrääminen tähän tehtävään 21.2.2017 lukien. (PLM neuvotteleva virkamies Aila Helenius 0295 140 432)

 
Sivun alkuun