Valtioneuvoston yleisistunto 30.11.2017

Valtioneuvoston viestintäosasto 30.11.2017 13.39
Tiedote 559/2017

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 30.11.2017 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 181/2017 vp) eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuoden 2014 alusta voimaan tulleen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä siten, että tietojen poistaminen poliisiasiain tietojärjestelmästä olisi toteutettava lainmuutoksessa edellytetyllä tavalla 1.1.2020 mennessä. Ehdotetulla muutoksella jatkettaisiin alkuperäisessä voimaantulosäännöksessä säädettyä neljän vuoden siirtymäaikaa kahdella vuodella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018. (SM lainsäädäntöjohtaja Katriina Laitinen 0295 488 559)

Hallituksen esitys (HE 182/2017 vp) eduskunnalle laeiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain sekä eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan lakien voimassaoloa jatkettaisiin vuodella maakunta- ja sote-uudistuksen suunnitellun voimaantulon siirryttyä vuoteen 2020. Samalla ehdotetaan, että kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettuun lakiin tehtäisiin eräitä sisällöllisiä muutoksia. Kunnan tai kuntayhtymän tehdessä sopimuksen yksityisen yrityksen tai yhteisön kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, olisi sopimuksessa oltava irtisanomislauseke, jos sopimuksen arvo on yli kolmekymmentä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuisista käyttömenoista ja sopimus on voimassa pitempään kuin vuoden 2020 loppuun. Lisäksi ehdotetaan, että kunta tai kuntayhtymä saisi tehdä arvonlisäverottomilta kustannuksiltaan yli viiden miljoonan euron rakennusinvestoinnin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin vain, jos investointi on sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön. Periaatetta sovellettaisiin myös sellaiseen vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena toteutettavaan investointiin, jonka sopimusehtojen mukaan hanke on rinnastettavissa kunnan tai kuntayhtymän omistukseen tehtävään investointiin. (STM hallitusneuvos Pirjo Kainulainen 0295 163 092)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 183/2017 vp) eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laki täyttäisi polttomoottoreiden tyyppihyväksyntää koskevat ajantasaiset Euroopan unionin lainsäädännön vaatimukset. EU-asetuksen toimeenpanoa täydennetään kansallisesti säätämällä tyyppihyväksyntäviranomaiseksi ja markkinavalvontaviranomaiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto ja sen toimivallasta näissä tehtävissä sekä säätämällä asetusta koskevat rikkomussäännökset. EU-asetuksessa säädetään nykyistä tiukemmat typenoksidien, hiilivetyjen, hiukkasten ja hiilimonoksidin päästöraja-arvot sekä kokonaan uutena vaatimuksena pienhiukkasten enimmäismääristä tietyille moottoreille. EU-asetuksessa säädetyt ympäristönsuojeluvaatimukset ovat sisämarkkinoiden toimivuuden vuoksi täysharmonisoituja, eikä niistä voi säätää tai poiketa kansallisesti. (YM hallitusneuvos Oili Rahnasto 0295 250 244)

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 30.11.2017 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja valtioneuvoston asetus tutkintavankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Muutokset koskevat lähinnä käyttörahan, toimintarahan ja palkan rahamääriä ja sitä, milloin kutakin etuutta maksetaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (OM hallitussihteeri Juho Martikainen 0295 150 520)

Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Opetushallituksesta annetun lain muuttamisella (371/2017) liitetään 1.1.2018 lukien ylioppilastutkintolautakunnan kanslia Opetushallituksen erillisyksiköiksi. Asetuksen muutoksella sovitetaan yhteen säädökset ylioppilastutkintolautakunnan ja sen kanslian järjestäytymisen osalta uuteen erillisyksikön asemaan. Samalla keskitetään erillisyksikön henkilöstöstä ja kelpoisuusvaatimuksista säätäminen Opetushallituksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen. Päätösvalta lautakunnan puheenjohtajiston ja jäsenten palkkioista siirretään Opetushallitukselle. Lisäksi säädetään neljäksi vuodeksi kerrallaan tehtävästä ylioppilastutkinnon kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmasta. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. Ylioppilastutkinnon kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna 2019. (OKM lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi 0295 330 234)

Valtioneuvoston asetus Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Opetushallituksesta annetun lain muuttamisella (371/2017) ja Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain muuttamisella (372/2017) liitetään 1.1.2018 lukien Kansallisen koulutuksen arviointikeskus ja ylioppilastutkintolautakunnan kanslia Opetushallituksen erillisyksiköiksi. Asetuksen muutoksella keskitetään erillisyksikön henkilöstöstä ja kelpoisuusvaatimuksista säätäminen Opetushallituksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen. Lisäksi päätösvalta eri toimikuntien ja jaostojen palkkioista siirretään Opetushallitukselle. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (OKM lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi 0295 330 234)

Valtioneuvoston asetus Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Opetushallituksesta annetun lain muuttamisella (371/2017) ja Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain muuttamisella (372/2017) liitetään 1.1.2018 lukien Kansallisen koulutuksen arviointikeskus ja ylioppilastutkintolautakunnan kanslia Opetushallituksen erillisyksiköiksi. Asetuksen muutoksella säädetään edellä mainittujen erillisyksikköjen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (OKM lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi 0295 330 234)

Valtioneuvoston asetus kansainvälisistä pääliikenneväylistä tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (AGR) liitteen I muutoksesta. Muutos ja asetus tulevat voimaan 5.12.2017. (LVM ylitarkastaja Eeva Ovaska 0295 342 354)

Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista. Asetuksella alennetaan sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kertoimien lukuarvoja säilyttäen niiden keskinäiset suhteet ennallaan. Fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden kertoimien lukuarvot säilytetään nykyisinä. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (YM rakennusneuvos Pekka Kalliomäki 0295 250 114)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen eräiden säännösten kumoamisesta. Koska maankäyttö- ja rakennusasetuksen 51 ja 52 §:issä säädetyistä asuinrakennuksista ja työtiloista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 117 j §:ssä ja 54 §:ssä säädetyistä kokoontumistiloista maankäyttö- ja rakennuslain 117 k §:ssä, kyseessä olevat pykälät kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksesta. Asetus tulee voimaan 6.12.2017. (YM lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi 0295 250 177)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 30.11.2017 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä sisäministeriön neuvotteleva virkamies Mika Koponen ja ylitarkastaja Suvianna Pato-Oja valtioneuvoston esittelijöiksi. (SM hallitusneuvos Johanna Hakala 0295 488 452)

Päätös hyväksyä Sako Oy:lle ja Image Soft Oy:lle myönnettyjä vientilupia koskevat muutokset. Sako Oy:lle Uzbekistaniin 22.6.2016 myönnetyn luvan osalta hyväksytään voimassaoloajan pidennys. Image Soft Oy:lle Vietnamiin 9.3.2017 myönnetyn luvan osalta hyväksytään tuotteiden vastaanottajan muuttaminen. (PLM erityisasiantuntija Riikka Pitkänen 0295 140 421)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2017 kolmanneksi lisätalousarvioksi (HE 142 /2017 vp) pöytäkirjaan. Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuoden 2017 kolmatta lisätalousarviota sovelletaan 1.12.2017 alkaen. (VM osastopäällikkö Hannu Mäkinen 0295 530 330)

Päätös asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa annetun valtioneuvoston määräyksen muuttamisesta. Päätökseen lisätään uusi kohta, jonka mukaan raha-asiainvaliokunnassa käsitellään kuntien ja kuntayhtyminen eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain (548/2016) 4 §:n mukaiset poikkeuslupa-asiat. Kyse on kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveysministeriöltä hakemasta poikkeusluvasta sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointiin, jonka arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa (lain 4.2 §). Kyse voi olla myös lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena toteutettavaan rakennukseen kohdistuvasta investoinnista. Mainittujen poikkeuslupa-asioiden käsittely raha-asiainvaliokunnassa on perusteltua poikkeuslupien periaatteellisen merkittävyyden vuoksi. Päätös tulee voimaan 1.12.2017. (VM budjettineuvos Niko Ijäs 0295 530 170)

Päätös yliopistoille osoitettavasta valtion vastinrahoituksesta suhteessa niiden keräämiin yksityisiin rahalahjoituksiin. Päätöksellä vahvistetaan se yliopistojen 1.11.2014-30.6.2017 keräämien yksityisten rahalahjoitusten määrä, joka täyttää valtion vastinrahalle asetetut ehdot ja oikeuttaa valtion vastinrahoitukseen. Lisäksi päätetään julkisoikeudellisten yliopistojen peruspääomaan ja säätiöyliopistojen pysyvästi säilytettävään säätiöpääomaan kohdennettavan yliopistokohtaisen vastinrahoituksen määrä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valtuutetaan tekemään yliopistokohtaiset valtion vastinrahoituspäätökset. (OKM ylijohtaja Tapio Kosunen 0295 330 440)
Tiedote

Päätös hyväksyä Suomen Diakoniaopisto - SDO Oy:n hakemus järjestää perusopetusta 130:lle oppivelvollisuusiän ylittäneelle opiskelijalle Helsingissä 1.1.2018 alkaen. Hakemus hylätään siltä osin kuin se koskee perusopetuksen järjestämistä oppivelvollisuusiän ylittäneille Oulussa. Lisäksi hyväksytään Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr:n hakemus perusopetuslain 7 §:n nojalla myönnetyn oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen järjestämistä koskevan luvan peruuttamisesta 1.1.2018 lukien. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr:n järjestämä perusopetus siirtyy Suomen Diakoniaopisto - SDO Oy:lle. (OKM opetusneuvos Annika Bussman 0295 330 407)

Päätös asettaa potilasvahinkolautakunta toimikaudeksi 1.1.2018-31.12.2020. Kokoonpano: puheenjohtaja: oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Juhani Kaivola potilasvahinkolautakunta; varapuheenjohtajat: valiokuntaneuvos Päivi Salo eduskunta ja varatuomari, esittelijäneuvos Marja-Liisa Judström korkein hallinto-oikeus; jäsenet: ylilääkäri Jussi Haapala Päijät-Hämeen keskussairaala, professori Ari Harjula Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, laatupäällikkö Katja Tähkä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, ylilääkäri Annamaija Sutela Malmin sairaala, Helsingin kaupunki, oikeustieteen kandidaatti, yksikönpäällikkö Jaana Laine Maatalousyrittäjien eläkelaitos; varajäsenet: dosentti, erikoishammaslääkäri Jari Ahlberg Helsingin yliopisto, johtava ylilääkäri Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa, oikeustieteen maisteri, jaostopäällikkö Kaisa Laine FINE, terveyspalveluiden johtaja Kaisa Nissinen-Paatsamala Salon terveyskeskus, dosentti, osastonylilääkäri Sari Atula Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala, kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehy ry, puheenjohtaja Nina Hahtela Suomen Sairaanhoitajaliitto ry, dosentti, kardiologian ylilääkäri Vesa Virtanen Tampereen yliopistollinen sairaala, professori, erikoislääkäri, osastonylilääkäri Heikki Saha Tampereen yliopistollinen sairaala, Munuaiskeskus, dosentti, ylilääkäri Pentti Kallio Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Lasten ja nuorten sairaala, Aava Orto-Lääkärit, oikeustieteen maisteri, esittelijä Jesse Kivirinta kuluttajariitalautakunta, varatuomari Suvi Miettunen liikennevahinkolautakunta, oikeustieteen kandidaatti, neuvotteleva virkamies Riitta Kokko-Herrala sosiaali- ja terveysministeriö, dosentti, ylilääkäri Jyrki Kössi Päijät-Hämeen keskussairaala, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, dosentti, osastonylilääkäri Kimmo Taari Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin yliopisto ja oikeustieteen maisteri, hallitussihteeri Hanna Tossavainen sosiaali- ja terveysministeriö. (STM hallitussihteeri Milla Mustamäki 0295 163 457)

Päätös määrätä ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sami Rinne valtioneuvoston esittelijäksi. (YM erityisasiantuntija Tuija Ahonen 0295 250 186)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 30.11.2017 seuraavat nimitysasiat:

Hallitusneuvos, oikeustieteen kandidaatti Virpi Korhonen oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.1.2018-31.12.2022. (OM osastopäällikkö Sami Manninen 0295 150 318)

Oikeustieteen kandidaatti Mia Nykopp Liikenteen turvallisuusviraston pääjohtajan virkaan 1.1.2018-31.12.2018. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 0295 342 389)
Tiedote

Valtioneuvosto myönsi ympäristöneuvos Petri Ahlrothille virkavapautta ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen virasta 1.1.2018-31.12.2021. (YM erityisasiantuntija Tuija Ahonen 0295 250 186)

Ympäristöneuvos, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Esko Hyvärinen ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2018-31.12.2021, kuitenkin enintään viran vakituisen haltijan Petri Ahlrothin virkavapauden ajaksi. (YM erityisasiantuntija Tuija Ahonen 0295 250 186)

VALTIONEUVOSTON RATKAISUEHDOTUKSET TASAVALLAN PRESIDENTILLE

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti vahvistaisi seuraavat lait:

Laki valtioneuvostosta annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta (HE 131/2017 vp). Lakia muutetaan siten, että ulkoasiainministeriön nimi muutetaan ulkoministeriöksi. Nimen muutos koskee vain ministeriön suomenkielistä nimeä. Lain mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta toimivallasta silloin, kun vastaavaan virkaan nimittäminen on säädetty valtioneuvoston ratkaistavaksi. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VNK lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro 0295 160 170)

Laki ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain muuttamisesta (HE 126/2017 vp). Lakiin tehdään korvausjärjestelmän kehittämiseksi tarpeellisia muutoksia ja samalla poistetaan päällekkäistä sääntelyä. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (UM lakimies Eeva Winter 0295 350 739)

Laki talous- ja velkaneuvonnasta (HE 102/2017 vp). Lain mukaan talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen siirretään aluehallintovirastoilta ja kunnilta oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtäväksi. Palvelua tuottavat oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä oikeusaputoimistot. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit voivat myös hankkia talous- ja velkaneuvonnan palveluja ostopalveluina. Palvelun yleinen ohjaus ja valvonta siirretään Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävään ja sisältöön ei tehdä muutoksia. Laki tulee voimaan 1.1.2019. (OM hallitusneuvos Maaria Rubanin 0295 150 140)
Tiedote

Laki rikoslain muuttamisesta, laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta, laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 37 §:n muuttamisesta, laki vankeuslain muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki rikosrekisterilain 2 §:n muuttamisesta, laki valvotusta koevapaudesta annetun lain 13 ja 32 §:n muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja laki rikosvahinkolain 14 §:n muuttamisesta (HE 268/2016 vp). Rikoslakiin otetaan säännökset yhdistelmärangaistuksesta ja säädetään laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta. Kysymys on uudenlaisesta rangaistuksesta, joka koostuu ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä vuoden mittaisesta valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus korvaa vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaan vankilassa. Yhdistelmärangaistukseen tuomitulla ei ole mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauttamiseen tai valvottuun koevapauteen. Yhdistelmärangaistus voidaan tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistuksen tuomitsemisen edellytykset ovat samat kuin koko rangaistusajan tuomitsemisen edellytykset. Voimassa oleva järjestelmä pysyy valvonta-aikaa lukuun ottamatta lähes nykyisellään. Valvonta-aika on osa yhdistelmärangaistusta koskevaa tuomiota eikä se edellytä syytetyn suostumusta. Valvonta-aika on yksi vuosi. Valvonta-ajan keskeisimmät lakisääteiset velvollisuudet ovat asunnossa pysyminen määrättyinä aikoina, päihteettömyys valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvissä tapaamisissa, toimintaan osallistuminen ja valvontaan sitoutuminen. Tuomittua valvotaan muun muassa sähköisen valvonnan välinein. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (OM hallitusneuvos Paulina Tallroth 0295 150 146)
Tiedote

Laki väestölaskentalain kumoamisesta (HE 89/2017 vp). Laissa tarkoitettuja väestölaskentoja ja niihin liittyviä asunto- ja kiinteistölaskentoja ei ole suoritettu väestölaskentalaissa tarkoitetulla tavalla enää vuoden 1980 väestölaskennan jälkeen ja näiltä osin laki kumotaan vanhentuneena. Lain nojalla aiemmin suoritettujen väestölaskentojen yhteydessä kertyneisiin aineistoihin sovelletaan kuitenkin edelleen väestölaskentalain säännöksiä aineistojen käsittelijöiden salassapitovelvollisuudesta sekä syntyneiden aineistojen käytöstä ja käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Säännökset ovat jo yksinomaan säädöksen säätämisajankohdasta johtuen tulkinnallisesti epäselviä ja vaikeasti suhteutettavissa muuhun voimassaolevaan tilastotarkoituksiin kerättäviä aineistoja, asiakirjojen julkisuutta ja henkilötietojen suojaa koskeviin säädöksiin. Lain säännökset asettavat kyseisen lain nojalla kerätyt aineistot poikkeukselliseen asemaan suhteessa muihin väestötilastointitarkoituksiin kerättyihin aineistoihin nähden, mistä syystä laki on tarkoituksenmukaista kumota kokonaisuudessaan. Laki tulee voimaan 15.12.2017. (VM hallitusneuvos Ilkka Turunen 0295 530 097)

Laki yleisradioverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 108/2017 vp). Henkilön yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että veroa maksetaan 2,5 prosenttia laissa tarkoitettujen tulojen 14 000 euroa ylittävästä osasta. Samalla enimmäismäärää korotetaan 143 eurosta 163 euroon. Muutos vapauttaa yleisradioverosta noin 390 000 pienituloisinta yleisradioveroa maksavaa verovelvollista. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Timo Annala 0295 530 318)

Laki tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta (HE 110/2017 vp). Savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan keskimäärin 21 prosenttia. Korotukset toteutetaan kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään vuoden 2018 alusta, toinen heinäkuun 2018 alusta, kolmas vuoden 2019 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2019 alusta. Korotukset ovat pääsääntöisesti senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa. Korotusten seurauksena savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan keskimäärin 18 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen kokonaisuudessaan keskimäärin 19 prosenttia. Lisäksi sikareiden verorakennetta muutetaan muiden tupakkatuotteiden verorakennetta vastaavaksi. Sikareista kannetaan arvoveron lisäksi yksikköveroa, ja myös sikareille säädetään vähimmäisvero. Halvimpien sikareiden hinnat yli kaksinkertaistuvat laskennallisesti, kun taas kalliimpien sikareiden osalta hintamuutos on vain muutaman prosentin. Laissa määritellään lisäksi, mitä sikareilla ja pikkusikareilla tarkoitetaan. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Pia Kivimies 0295 530 183)

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain muuttamisesta, laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain muuttamisesta, laki korkotulon lähdeverosta annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta, laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain 6 §:n muuttamisesta ja laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta (HE 137/2017 vp). Luottolaitostoiminnasta annettua lakia muutetaan lisäämällä siihen säännökset rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävästä yhdestä viiteen prosentin suuruisesta lisäpääomavaatimuksesta. Muutos perustuu Euroopan unionin luottolaitoksia koskevaan direktiiviin sisältyvään kansalliseen sääntelyoptioon. Finanssivalvonnan johtokunnan päätöksellä käyttöönotettavalla lisäpääomavaatimuksella katetaan pitkäaikaisten ja suhdanteista riippumattomien rahoitusjärjestelmää tai kokonaistaloutta uhkaavien tekijöiden muodostamaa riskiä. Lisäpääomavaatimuksia koskevia säännöksiä sovelletaan myös sijoituspalveluyrityksiin. Viimeksi mainittuihin viiteen lakiin tehtävät muutokset ovat teknisluonteisia. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Miki Kuusinen 0295 530 339)

Laki painelaitelain muuttamisesta (HE 88/2017 vp). Painelaitelakiin otetaan uusi säännös puolustusvoimien painelaiterekisteristä painelaitelain valvontaviranomaisten työnjaon selkeyttämiseksi. Lisäksi säädetään paineen määritelmästä sekä täsmennetään säännöksiä koskien painelaitteiden merkintöjen ja ohjeiden kielivaatimuksia ja painelaitteen määräaikaistarkastusten siirtämisajankohtaa. Lisäksi täsmennetään turvallisuusvaatimuksia sellaisten painelaitteiden yhdistämisessä, jonka vaatimustenmukaisuutta ei ole osoitettu sekä vaatimuksia koskien kuljetettavan painelaitteen ja kuljetettavan painelaitteen kaltaisen painelaitteen täyttöä ja täyttöpaikkaa. Lisäksi tarkennetaan siirtymäsäännöstä. Muutoksilla varmistetaan painelaitteita koskevan Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (TEM vanhempi hallitussihteeri Pauliina Kanerva 0295 060 160)

Laki Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta (HE 78/2017 vp). Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä muutetaan siten, että stipendi voidaan myöntää kaikille ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisen tutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka täyttävät muut stipendin myöntämisen edellytykset. Lisäksi stipendin maksamisesta korotettuna ensimmäisestä ammatillisesta tutkinnosta luovutaan ja stipendin myöntämisen edellytyksenä oleva yläikäraja nostetaan 68 vuoteen. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Pekka Paaermaa 0295 163 180)

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laki jätelain muuttamisesta (HE 84/2017 vp). Ympäristönsuojelulakia ja jätelakia muutetaan siten, että valvontaviranomaisten oikeutta periä kustannuksia vastaavasti maksuja suorittamistaan valvontatoimenpiteistä laajennetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (YM hallitusneuvos Oili Rahnasto 0295 250 244)

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 85/2017 vp). Lain rakennusta, kerrosalaa ja rakennuksen edellytyksiä asemakaava-alueella koskevia säännöksiä muutetaan. Lakiin lisätään myös asuin-, majoitus- ja työtiloja sekä kokoontumistiloja koskevat säännökset sekä valtuutus antaa ympäristöministeriön asetuksella tarkempia säännöksiä niistä. Lakiin lisätään säännökset, joiden mukaan rakennukseen tehtävään laajennukseen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen sovelletaan, mitä uuden rakennuksen rakentamisesta säädetään, ellei olennaisissa teknisissä vaatimuksissa muuta säädetä. Rakennuksen kerrosalaa koskevaa pykälää muutetaan siten, että rakennusoikeuden saa ylittää väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran samoin kuin siltä osin, kun huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus ylittää 200 millimetriä. Rakennusluvan edellytyksiä koskevaan pykälään tehdään lakiteknisiä muutoksia. Laki tulee voimaan 6.12.2017. (YM lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi 0295 250 177)

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti hyväksyisi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban tasavallan välisen sopimuksen poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä ja vahvistaisi lain poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban tasavallan välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 75/2017 vp). Sopimus on laaja-alainen yhteistyösopimus, joka sisältää määrittelyt poliittisen, taloudellisen ja sektorikohtaisen yhteistyön ja vuoropuhelun muodoista. Sopimuksessa sovitaan yhteistyöstä muun muassa kaupan, talouden, kestävän kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien aloilla. Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Kyseessä on ensimmäinen EU:n ja Kuuban välinen sopimus. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (UM ulkoasiainneuvos Ari Mäki 0295 350 595)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti antaisi seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen Punaisesta Rististä. Säännöt uudistetaan kokonaan. Sääntöuudistus sisältää sisällöllisiä täsmennyksiä toimintoihin ja sääntöjen rakennetta selkeytetään. Asetus tulee voimaan 1.1.2018 siirtymäsäännöksin. (SM hallitusneuvos Johanna Hakala 0295 488 452)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen osallistumisen päättäminen EUFOR Althea -operaatiossa. Suomi on osallistunut Bosnia ja Hertsegovinassa toimivaan EU:n EUFOR Althea -kriisinhallintaoperaatioon vuodesta 2004. Kansallisen mandaatin kattovahvuus on 200 sotilasta. Viime vuosina Suomen joukon vahvuus on ollut alle kymmenen sotilasta. Tarkoituksena on päättää Suomen osallistuminen EUFOR Althea -operaatiossa 31.3.2018 mennessä. (UM ulkoasiainneuvos Mikko Kinnunen 0295 351 820)

Suurlähettiläs Mika Koskisen tai hänen estyneenä ollessaan hallinnollinen avustaja Kari Potin valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen puolesta Suomen tasavallan ja Perun tasavallan välinen sopimus diplomaattisten edustustojen tai konsuliedustustojen diplomaattisen henkilökunnan, konsuliedustuston henkilökunnan tai hallinnollisen tai teknillisen henkilökunnan perheenjäsenten ansiotyöstä. Perhe- ja puolisosopimuksilla sallitaan diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston henkilöstön perheenjäsenen työskentely vastaanottajavaltiossa ilman, että henkilö menettää diplomaattistatuksensa ja vapautuksen vastaanottajavaltion lainkäyttövallasta diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 4/1970) asettamissa rajoissa. Perhe- ja puolisosopimusten tekeminen on tehokas tapa edistää puolisoiden työllistymismahdollisuuksia asemamaassa ja tukea heidän työuraansa. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Mikko Hautalan Suomen Moskovan suurlähetystöstä valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Venäjän Federaation tasavallan välillä tieliikenteestä tehdyn sopimuksen muutokset. Sopimusmuutoksen sisältönä on sallia Venäjällä sallitun 44 tonnin kokonaispainon hyväksyminen Suomessa ilman venäläiselle ajoneuvolle myönnettävää poikkeuslupaa, joka nyt tarvitaan muissa kuin satamasta tai satamiin tapahtuvissa konttikuljetuksissa. Venäjä hyväksyy omalla alueellaan 44 tonnin kokonaispainon 6-akselisille ajoneuvoille. Sopimus on suunniteltu allekirjoitettavaksi Suomen ja Venäjän talouskomission liikennetyöryhmän kokouksessa Helsingissä 13. ja 14.12.2017. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 0295 342 503)

Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksyminen. Sopimuksen tavoitteena on maisemien suojelun, hoidon ja suunnittelun edistäminen sekä eurooppalaisen yhteistyön järjestäminen maisema-asioissa. Muutoksella mahdollistetaan muiden kuin Euroopan valtioiden liittyminen yleissopimukseen. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevan vuoden 1999 pöytäkirjan muutosten hyväksyminen. Keskeisimmät muutokset ovat ilmaan pääsevien epäpuhtauksien päästöjen vähentämisvelvoitteiden ja niitä tukevien päästöraja-arvojen ajantasaistaminen vuodesta 2020 alkaen. Vähentämisvelvoitteet koskevat jatkossa myös hiukkasia. Tavoitteena on myös mustan hiilen päästöjen vähentäminen osana ilmastomuutoksen torjuntaa. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

MUUTA

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat asiat:

Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2016 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunta on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti toimittanut vuoden 2016 tasoituksen ja 13.9.2017 tehnyt Ahvenanmaan maakunnalle tulevaa lopullista tasoitusmäärää koskevan päätöksen. Päätöksen mukaan vuoden 2016 lopullinen tasoitusmäärä on 222 920 481,91 euroa. Koska Ahvenanmaan maakunta on saanut ennakkona yhteensä 220 758 000,00 euroa, valtion on maksettava maakunnalle 2 162 481,91 euroa. (VM valtiosihteeri Martti Hetemäki 0295 530 292)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat nimitysasiat:

Bernin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Timo Rajakankaan sivuakkreditointi Liechtensteiniin ja Tokion suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Jukka Siukosaaren sivuakkreditointi Marshallinsaarille. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)

Määräaikainen oikeusneuvos, esittelijäneuvos, oikeustieteen tohtori, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Anne Johanna Nenonen, määräaikainen oikeusneuvos, hallinto-oikeustuomari, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Antti Nestori Pekkala, määräaikainen oikeusneuvos, valiokuntaneuvos, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen kandidaatti, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Jaakko Ilmari Autio, määräaikainen oikeusneuvos, johtava hallintovirkamies, oikeustieteen tohtori, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen kandidaatti, LLM, varatuomari Pekka Sakari Aalto 1.1.–31.12.2018 sekä määräaikainen oikeusneuvos, hallinto-oikeustuomari, oikeustieteen kandidaatti, LLM, varatuomari Maarit Leila Elina Lindroos, määräaikainen oikeusneuvos, esittelijäneuvos, oikeustieteen tohtori, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen kandidaatti Kirsti Anneli Kurki-Suonio ja professori, oikeustieteen tohtori, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen maisteri Toomas Kaarel Kotkas 1.1.-31.8.2018 korkeimman hallinto-oikeuden määräaikaisiin oikeusneuvosten virkasuhteisiin. (OM kansliapäällikkö Asko Välimaa 0295 150 248)