Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
Vastaus välikysymykseen koulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 7.4.2016 11.01
Välikysymysvastaus

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Kiitän oppositiota tämän välikysymyksen esittämisestä.

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Kansallisrunoilijamme kirjoitti Maamme-laulun sanoihin köyhästä maasta. 2000-luvun alussa, kun talous kohisi ja vienti veti, ajatus köyhästä Suomesta oli vieras. Noiden hyvien vuosien mentyä olemme kahdeksassa vuodessa kaksinkertaistaneet velkataakkamme. Olemme jääneet talouskasvussa Kreikan kanssa Euroopassa perää pitelemään. Niukkuus on palannut yhteiskuntamme keskeiseksi elementiksi, vaikka sadan vuoden takaiseen köyhyyteen sitä ei verrata voikaan.

Suomi on edelleen useilla mittareilla yksi parhaita maita elää. Tärkein lähes sadan vuoden aikana kertynyt pääomamme on korviemme välissä. Korkea osaaminen pitää pienen kansakuntamme maailmassa pinnalla.

Jokainen suomalainen tietää, että Suomen talous ei ole terveellä pohjalla. Nyt asia on havaittu myös maamme ulkopuolella. Olemme saaneet luottoluokittajilta ja Euroopan komissiolta viimeisen varoituksen siitä, että välttämättömiä päätöksiä ja uudistuksia ei voi enää perua tai lykätä, vaikka se tuntuisi helpommalta tieltä ja toisi poliittista suosiota.

Tämä hallitus on päättänyt kääntää Suomen suunnan, vaikka se herättäisi vastustusta ja vaikka se edellyttää todella vaikeita päätöksiä. Neljän miljardin euron säästöjä ei tehdä ilkeydestä, ei piittaamattomuudesta, ei kiusallaan.

Leikkauksia tehdään siksi, koska rahaa on nyt vähemmän, koska talous ei kasva ja koska meillä on liikaa velkaa. Tämä on ainut syy siihen, että olemme säästäneet lähes kaikkialta - myös koulutuksesta.

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen viesti hallituksen kehysriihessä oli, että mitä enemmän velkaantumisen pysäyttämistä ja talouden sopeuttamista lykätään, sitä enemmän nuoret sukupolvet kärsivät. Nuo nyt kipeältä tuntuvat päätökset, jotka tasapainottavat Suomen talouden ja uudistavat tätä maata, ovat erityisesti nuorten etu.

Hallitus on eilen kehysriihessään täydentänyt hallitusohjelman säästöjä siltä osin kuin neljän miljardin euron tavoitteesta ollaan jäljessä, eli 370 miljoonan euron edestä. Tämä säästötavoitteen vaje johtui kahdesta tekijästä: Indeksisäästöt eivät ole toteutuneet alhaisen inflaation vuoksi ja toiseksi hallitusohjelman kuntiin kohdistuneet säästöt eivät ole toteutumassa täysimääräisinä.

Nämä uudet säästöt eivät kohdistu koulutukseen tai tutkimukseen.

Koulutusta ja tutkimusta suojeltiin uusilta leikkauksilta, mikä ei poista vanhoja, mutta antaa meille työrauhan keskittyä koulutusjärjestelmämme uudistamiseen.

Arvoisa puhemies!

Kun katsomme koulutusjärjestelmäämme, takana on hukattuja vuosia. Edellisen hallituksen aikana oppimistulokset lähtivät PISA-mittauksissa laskuun. Silti koulutuksen laatua, oppimistuloksia ja tulevaisuuden yleissivistystä vahvistavat uudistukset jätettiin tekemättä tai ne jätettiin vajaiksi.

Lukion uudistaminen jäi puolitiehen, korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen harhaili vailla suuntaa, tiedepolitiikkaan ei osoitettu kiinnostusta. Edellisen hallituksen opetusministerit valmistelivat koulutusleikkauksia enemmän kuin tämä hallitus. Mukana olivat kaikki välikysymyksen allekirjoittajapuolueet, jotka nyt esiintyvät kuin eivät niitä aikoja muistaisikaan.

Hallituksen tekemistä säästöistä on liikkunut monenlaisia - osin virheellisiä - lukuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kaikki leikkaukset alentavat valtion talousarviossa määrärahan tasoa vuoteen 2019 mennessä noin 6 %. Leikkausten jälkeenkin käytämme Suomessa julkista rahaa koulutukseen ja tutkimukseen kaikkiaan noin 16 miljardia euroa vuodessa.

Kun taloutemme kasvoi, saatoimme kehittää koulutusjärjestelmäämme menoja lisäämällä. Nyt kun talous ei käytännössä kasva ja menomme ylittävät tulomme, meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, mitä noilla 16 miljardilla eurolla tehdään ja mitä niillä saadaan. Suomen on pystyttävä yhtä aikaa sekä talouden tasapainottamiseen että koulutuksen uudistamiseen.

Hallitusohjelmassa esittämämme visio on, että Suomi on maa, jossa tekee koko ajan mieli oppia uutta. Haluamme, että Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

Ovatko hallituksen puheet ja teot ristiriidassa? Eivät ole. Koulutuksen laatua ei nimittäin mitata yksin sillä, kuinka paljon käytämme rahaa. Koulutus ja tutkimus ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Vaikka meillä ei ole käytettävissä yhtä paljon rahaa kuin ennen, käyttämällä nuo rahat entistä viisaammin ja tekemällä asioita uudella tavalla, osaamisemme kasvaa jatkossakin. Maa, joka on selvinnyt erittäin kovista paikoista, selviää tästäkin.

Arvoisa puhemies!

"Jos koulut keksittäisiin nyt, sanoisiko joku, että parhaiten oppii, kun opettaja laitetaan lapsiryhmän kanssa luokkaan tietyksi ajaksi ja vedetään ovi kiinni?" kysyi OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher äskettäin.

Maailman paraskin koulutusjärjestelmä on uudistusten edessä myös siksi, että maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen. Miten opetamme lapset ja nuoret hallitsemaan teknologiaa, jota ei ole vielä keksitty, ja miten koulutamme heidät työtehtäviin, joita ei ole vielä olemassa? Osaamistarpeet ovat muuttuneet, mutta onneksi tiedämme oppimisesta enemmän kuin koskaan.

Hallitus uudistaa koulutusjärjestelmää sen kaikilla askelilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Läpileikkaavia teemoja koulutuksen uudistuksissa ovat pedagogiikan vahvistaminen, laadukas opettajankoulutus sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisointi.

Varhaiskasvatuksessa käynnistämme kehittämisohjelman, ja Opetushallitus laatii varhaiskasvatuksen perusteet, jotka onnistuessaan voivat olla hyvin merkittävä varhaiskasvatusta kehittävä laatutekijä. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä lisätään.

Suomalainen peruskoulu on kansainvälinen menestystarina ja monen koulutusjärjestelmäänsä rakentavan maan esikuva. Hallitus käyttää 121 miljoonaa euroa peruskoulun toimintakulttuurin uudistamiseen. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, lisätä yksilöllistä oppimista ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Emme keskity uusiin laitteisiin ja välineisiin vaan sisältöön ja oppimiseen.

Peruskouluissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat ensi syksynä. Ne korostavat ilmiöpohjaista oppimista, laaja-alaista oppimista ja tiedon soveltamista, luovuutta ja oppimaan oppimisen taitoja. Lapsia ja nuoria opetetaan aktiivisesti ajattelemaan, ei vain passiivisesti omaksumaan.

Kulttuurin kärkihankkeilla lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuurin, erityisesti harrastustoimintana koulujen tiloissa. Jokaisen koululaisen päivään tuodaan tunti liikuntaa laajentamalla Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi.

Arvoisa puhemies!

Lukion kehittäminen ei saa jäädä paikalleen. Uusi lukio -ohjelmassa luodaan edelläkävijöiden kehittämisverkosto, johon lukiot voivat hakea mukaan kokeilemaan uusia oppimisratkaisuja. Lukioita kannustetaan tiivistämään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Valinnaisempaa lukion tuntijakoa kokeillaan asiantuntijoiden viime hallituskaudella esittämän mallin pohjalta.

Hallitus on käynnistänyt ammatillisen koulutuksen reformin. Rakenneuudistuksella vastataan myös 190 miljoonan euron säästöön. Uudistamme koko koulutuksen rakenteet, toimintatavat ja tutkinnot. Oppilaitokset saavat enemmän mahdollisuuksia ja ketteryyttä vastata joustavasti työelämän koulutustarpeisiin.

Lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen kynnystä alennetaan, ja otamme käyttöön uuden koulutussopimuksen joustavaksi ja houkuttelevaksi tavaksi suorittaa tutkinto tekemällä oppien. 
Suomalaisen koulutuksen sydämessä ovat korkeasti koulutetut, osaavat, arvostetut ja motivoituneet opettajat - maailman parhaat opettajat. Olen asettanut opettajakoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Hallitus on varannut 50 miljoonaa euroa opettajien osaamisen vahvistamiseen hallituskauden aikana.

Uuden teknologian hallitseminen on tärkeää, mutta niin ovat perinteiset oppimateriaalit eli kirjatkin. Samoin kirjastot! Hallitus päätti eilen osana julkisen talouden suunnitelmaa, että kirjailijoille maksettavia lainauskorvauksia korotetaan. Kirjailijoiden luova työ on erittäin tärkeä osa sivistystämme ja kulttuuriamme ja antaa tärkeän pohja oppimiselle.

Arvoisa puhemies!

Hallitus pitää erittäin tärkeänä yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua. Haluamme, että Suomi on maa, jossa jokainen lapsi ja nuori saa taustastaan riippumatta hyvät lähtökohdat ja parhaat mahdollisuudet kouluttautua ja vaikuttaa oman elämänsä suuntaan.

Tärkeimmät asiat koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisessa ovat koulutuksen maksuttomuus ja saavutettavuus. Varallisuus, kotipaikka tai perheen tausta eivät saa koskaan muodostua esteeksi eteenpäin ponnistelulle ja opiskelulle. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle taataan toisen asteen koulutuspaikka. Jokaisesta koulutusmuodosta säilyy polku jatko-opintoihin.

Koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pienet, mutta merkkejä on ilmassa, että erot ovat kasvussa. Koulujen eriytymisen ehkäisemiseksi hallitus tukee 20 miljoonalla eurolla opettajien ja koulunkäyntiavustavien palkkaamista haastavien alueiden kouluille.

Arvoisa puhemies!

Maamme taloustilanteen heikkouden vuoksi säästöjä joudutaan tekemään myös opintotuesta. Tämä on osoitus siitä, kuinka huonosti taloudellamme menee.

Hallitus pitää kiinni kehyskauden opintotuen säästöstä. Emme voi enää lykätä vaikeita ratkaisuja eteenpäin kuten aikaisemmat hallitukset ovat tehneet. Hallitus kohtuullisti selvitysmies Roope Uusitalon esityksiä opintotuen ehtojen kiristämisestä siten, että leikkauksen pitkän aikavälin vaikutukset ovat noin 122 miljoonaa euroa.

Opintorahan määrä korkea-asteella yhtenäistetään toisen asteen kanssa 250 euroon kuussa. Tämä on selkeä leikkaus opintorahaan. Samalla kuitenkin opintolainan valtiontakauksen määrä nostetaan 650 euroon kuukaudessa. Tällöin opintotuen kokonaissumma kasvaa 160 eurolla. Tuen enimmäismäärä Suomessa opiskelevilla on 1100 euroa kuukaudessa. Vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta luovutaan 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Etsimme lisäksi keinoja, miten opintolainahyvitystä voidaan parantaa ja muuttaa sitä entistä kannustavammaksi. Opiskelijoiden tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Takaisinperinnän korko puolitetaan. Hallitus valmistelee esityksen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin.

Arvoisa puhemies!

Haluan erikseen todeta, että suomalaisen koulutuksen vahvuus on sen tasa-arvoisuus. Jokaisella lapsella on mahdollisuus opiskella riippumatta perheen varallisuudesta. Koulutuksen tasa-arvoisista mahdollisuuksista tämä hallitus ei ole valmis tinkimään pisaraakaan.

Opintotuen uudistamisen mallissa eniten huomiota on herättänyt se, että opintolainan osuus kasvaa. Pyysin selvitysmiehenä toiminutta koulutustaloustieteen professori Roope Uusitaloa tutkimaan erityisen huolellisesti, miten lainan osuuden kasvattaminen vaikuttaisi tasa-arvoisiin opiskelumahdollisuuksiin. Selvityksessä ei löytynyt näyttöä siitä, että opintotukimallin muuttaminen uhkaisi koulutuksen tasa-arvoa.

Kansainvälisessä vertailussa opintolainaan perustuva opintotukijärjestelmä ei ole heikentänyt tasa-arvoa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa opintolaina on opintojen tukemisen keskeisin osa. Todisteita ei löytynyt myöskään siitä, että opintolainan käyttöä vähentäisi vanhempien matalampi koulutustaso tai perheen pienemmät tulot. Professori Uusitalo ei löytänyt myöskään suomalaisesta kehityksestä tällaisia merkkejä.

Hallitus teki eilen kehysriihessä päätöksen toteuttaa vuosina 2017 - 2018 yhteensä noin 105 miljoonan euron sijoituksen korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen, ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Tulen pitämään huolta siitä, että tällä lisäpanostuksella parannetaan opiskelijoiden opinnoissa etenemistä, nostetaan osaamistasoamme ja edistetään lahjakkaimpien nuorten tutkijoiden alkuun pääsyä.

Arvoisa puhemies!

Korkeakoulumme ovat suomalaisen osaamisen ja sivistyksen kannalta keskeisimmät instituutiot. Yliopistojen tehtäväksi on lakiin kirjattu "kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa". Se on ylevä ja arvokas tehtävä! Toinen elementti ovat ammattikorkeakoulut, joiden tehtävänä on ammatillisten asiantuntijoiden koulutus.

Sivistys, koulutus ja tiede ovat arvoja sinänsä. Korkeakoulujen keskeisin vaikutus on se, että niistä valmistuu sivistyneitä kansalaisia, jotka toimivat eri tehtävissä ja näin antavat osaamisensa yhteiskunnan käyttöön eri muodoissa.

Tällä hallituskaudella korkeakoulujen ja tieteen määrärahojen taso opetus- ja kulttuuriministeriön kehyksessä laskee 3,2 miljardista eurosta 3,1 miljardiin euroon. Se on noin kolmen prosentin vähennys. Ymmärrän vähentyvien määrärahojen aiheuttaman huolen korkeakoulu- ja tiedeyhteisössämme. Määrärahojen leikkaus ei ole merkki arvostuksen vähentymisestä – ainut syy säästöihin on, että rahat eivät riitä.

Kun resurssit ovat niukemmat, meidän on tehtävä asiat paremmin. Tämä pätee myös korkeakouluissa. On uudistettava toimintatapoja ja keskityttävä olennaiseen. Hallitus edellyttää korkeakouluilta osaamisen kokoamista ja päällekkäisten koulutusvastuiden tarkastelua. Korkeakoulujen on profiloiduttava, tiivistettävä yhteistyötä ja selkiytettävä työnjakoa.

Monin paikoin kehitys voimien yhdistämiseksi kulkee jo eteenpäin. Tampereella kaksi yliopistoa on yhdistymässä ja ammattikorkeakoulu tulossa samaan kokonaisuuteen yhdeksi konserniksi, Lappeenrannassa suunnitelmat ovat hyvässä vauhdissa, Lappiin nimitin juuri selvitysmiehen, Aalto-yliopisto keskittää toimintonsa yhdelle kampukselle.

Toinen korkeakoulujen vaikuttavuuden muoto on uusien ideoiden, tuotteiden, innovaatioiden synnyttäminen. On tärkeä muistaa, että yhden kaupallistettavan innovaation taustalla on usein kymmenien vuosien puurtaminen perustutkimuksen parissa.

Erityisesti haluan mainita tiedepolitiikan osalta nuorten tutkijoiden tukemisen, johon on varattu Suomen Akatemiaan 30 miljoonan euron kärkihankerahoitus. Sen ensimmäinen hakuaika on parhaillaan käynnissä.

Arvoisa puhemies!

Koulutuksen rahoja ei ole leikattu siksi, että hallitus ei arvostaisi sitä korvaamattoman arvokasta työtä, jota tehdään kaikissa suomalaisissa oppilaitoksissa kaikilla tasoilla. Koulutuksesta on jouduttu säästämään, koska rahaa on vähemmän.

Leikkaukset koulutusjärjestelmäämme voisivat olla uhka, jos tavoitteena olisi säilyttää vanhaa. Sen sijaan jos uskallamme tehdä asioita toisella tavalla - paremmalla, vaikuttavammalla tavalla -, voimme olla tulevina vuosina vahvempia kuin ennen.

Jos koulutuksen sektorilla käyttelisimme tylsää juustohöylää, saattaisimme hyvinkin tehdä vahinkoa suomalaiselle osaamiselle. Mutta näin emme toimi. Kaikki hallituksen koulutustoimet on suunniteltu siten, että niissä mennään aina rakenteiden ja uudistusten kautta, sisällöt ja pedagogiikka edellä, kaikin voimin sivistyksen ja osaamisen ytimestä kiinni pitäen.

Tämä hallitus on valinnut uudistusten tien. Näin voimme turvata kaikkein tärkeimmän: koulutuksen laadun ja suomalaisten korkean osaamistason myös tulevaisuudessa.

Vaikka olemme vaikeassa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa, vaikka resurssit ovat niukemmat, ja vaikka oppositio vaatii kerta toisensa jälkeen päätöksistä lipsumista, tämä hallitus ja minä opetusministerinä teemme joka päivä parhaamme, että suomalainen koulutusjärjestelmä kehittyy ja uudistuu.

 
Sivun alkuun