Ylijohtaja Leena Mörttinen
Asiakas seilaa informaatiomyrskyn aalloilla

Valtiovarainministeriö 17.5.2018 9.45
Kolumni
Asiakas seilaa informaatiomyrskyn aalloilla

Harva meistä surffaa verkkopankissa aikansa kuluksi. Emme yleensä ajattele pankkeja data-alustoina, vaikka itseasiassa ne ovat maailman vanhimpia informaatioalustoja. Pankkien tarjoamien maksu- ja lainanantopalvelujen kautta kerätään ja käsitellään valtavia tietomääriä. Pankkien bisneksessä raha on dataa, ja prosessit, joilla rahaa ja dataa luodaan, ovat toisistaan erottamattomat.

Pankkien perinteinen bisnesmalli on joutunut täydellisen myrskyn kouriin. Yhtäällä poikkeuksellinen keskuspankkipolitiikka heikentää niiden kykyä ansaita taseellaan, sillä matalat korot nakertavat korkokatetta. Toisaalla bisnestä alkavat syödä myös tehokkaat uudet informaatioalustat, joiden rasitteena ei ole isoa tasetta.

Yksinoikeus rahan liikkeisiin on katoamassa

Facebookin, Amazonin, Tencentin, Baidun, kiinalaisen Alibaban tytäryhtiö Ant Financialin ja Googlen kaltaiset toimijat (yritykset tunnetaan lyhenteellä FATBAG) hyödyntävät ihmisten tarvetta etsiä tietoa, olla toisiinsa yhteydessä, jakaa mielihyvää ja -pahaa toisilleen tai surfata verkkokaupoissa.

Kaikesta tästä syntyy dataa, jonka alustat ottavat talteen ilman, että koko prosessin aikana yksikään eurosentti kulkee pankkien taseen kautta. Kun lopulta päädymme ostamaan jotain, pankki voi kyllä hoitaa maksun eteenpäin tililtämme, mutta samalla tiedon saa myös maksutiedon välittäjä.

Harva itkee pankkien bisneksen kutistumista ehkä siksi, etteivät ymmärrä pankkien yhteiskunnalle tarjoaman palvelukirjon laajuutta. Varoituksen sana murroksessa on siis paikallaan. Kilpailulla datasta voi olla korkeat epäsuorat kustannukset. Kun kilpailu parhaan sosioekonomisen taustan ja tätä kautta parhaan datan omaavista asiakkaista kiristyy, yhteiskunnan kannalta haasteeksi voi muodostua heikommasta datasta kärsivien palveluiden kallistuminen.

Järjestelmän vakaudelle tulee uusia haasteita

Muuttunut rahoitusjärjestelmä voi tuoda mukanaan myös uusia järjestelmän vakaushaasteita. Kun virtuaalinen informaatiomaailma hallitsee aina vain suurempaa osaa elämästämme, meidän on syytä varautua uusiin merkittäviin turvallisuusuhkiin. Rahoitusjärjestelmä on tulevaisuudessakin tärkeä infrastruktuuri, jonka kyberturvallisuudesta on huolehdittava. Myös yksityisyyden ja identiteetin suoja on turvattava.

Pankkien vahvuus on perinteisesti ollut pankkisalaisuuden suojaamisessa. Tämä voi olla yksi merkittävä kilpailuetu pankeille myös tulevaisuudessa – ainakin niin kauan kuin lohkoketjuteknologian käyttö transaktioiden ja sopimusten uskottavuuden vahvistamisessa pysyy marginaalisena.

Kyse ei ole vain rahoituspalveluistamme vaan kaikesta datastamme

Pankkien bisnesmallin muutos olisi ihan oman kolumninsa arvoinen asia. Lyhyesti voidaan summata, että nopeat muutokset pankkien suurissa taseissa ovat epätodennäköisiä. Ison taseen supistaminen nopeasti tarkoittaa yleensä myös suuria tappioita.

Eri asiakasryhmille tarjottava tuotevalikoima sen sijaan voi muuttua. Myös oma käytöksemme muuttaa pankkien toimintamalleja, ja näin vastuu muutoksesta siirtyy osittain meille. Muutos tulee arkeemme vaivihkaa. Teemme jatkuvasti valintoja siitä, mitä palveluntarjoajaa kulloinkin käytämme ja millaisen kuvan ulos virtaava informaatio meistä palveluntarjoajille piirtää.

Datalla on arvoa meille kaikille

Uusi EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuun 2018 lopussa ja tämä vaikuttaa osaltaan markkinoiden kehitykseen. Kun kilpailu datasta kiristyy, viranomaisten on pyrittävä varmistamaan että ”informaation markkinat” kehittyvät tehokkaiksi myös yksilöiden näkökulmasta.

Määrittelemättä on vielä, onko datakilpailussa kyseessä uusi työnteon muoto vai katsotaanko se varallisuudeksi*. Yksilön oikeuksista huolehtiminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa datan jalostamisen bisnesmallit ovat kehittymässä henkilön koko elinkaaren ajalta tietoa kerääviksi. Uudenlaisten dataan liittyvien monopolivoimien selättäminen vaatii haastavien kilpailu- ja datahallinnointikysymysten ratkaisua globaalisti.

Maata näkyvissä!

Olemme astuneet uudelle informaation mantereelle, jonka pelisäännöt ovat vielä auki. Historia on opettanut, ettei uuden mantereen valloitus välttämättä etene siististi ja hallitusti.

Ennen kuin terveiden informaatiomarkkinoiden säännöt on määritelty, jokaisen meistä on oltava hereillä. Meidän täytyy kysyä itseltämme, mitä tietoa jaamme ja kuka jakamaamme tietoa hyödyntää. Olen aina pitänyt talouslukutaitoa välttämättömänä. Nyt ajattelen, että siitä on tullut vielä muutamaa kertaluokkaa vaativampi taito.

* Katso esimerkiksi Ibarra, Goff, Hernández, Lanier ja Weyl: ”Should We Treat Data as Labor?”, May 2018, American Economic Association Papers & Proceedings, Vol. 1, No. 1.

Rahoitusmarkkinat