Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto ja Tampereen yliopisto tiedottavat
Kunta turvaa kansalaisten arjen tulevaisuudessakin
Kansalaisten arjen sujuvuuden ja lähiympäristöön vaikuttamisen näkökulmasta kunta on tulevaisuudessakin keskeisin osa julkista hallintoa. Kunnat ovat kuitenkin monella tapaa käännekohdassa. Näin todetaan tänään 21. maaliskuuta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle luovutetussa Tulevaisuuden kunta -kirjassa. Tampereen yliopiston, Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteistyönä toteutettu teos on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta 2017.
Kirja käsittelee monitieteellisesti kuntien menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta, koostuen sekä tieteellisistä artikkeleista että käytännön puheenvuoroista. Mittavaan teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 57 tutkijaa ja kunta-alan käytännön kehittäjää, joiden yhteistyön tulos tarjoaa tutkimukseen ja kokemukseen perustuvaa tietoa tulevaisuuden kunnan kehittämisen ja suunnittelun pohjaksi.
”Suomalainen kunta on ollut monella tapaa menestystarina. Tietoon pohjautuva uudistaminen takaa sen, että suomalaisen kunnan menestystarina jatkuu myös tulevaisuudessa. Uudistamisen tueksi tarvitaan myös tutkittua tietoa, jota tänään julkaistu kirja meille nyt tarjoaa”, toteaa kunta- ja uudistusministeri Vehviläinen.
Muutokset haastavat uudistumaan
Sote- ja maakuntauudistus sekä monet kuntien toimintaympäristön muutokset haastavat kunnat uudistumaan. Muutoksessa ovat niin kuntien tehtävät, rooli kuin asemakin. Näistä, erityisesti kuntien tehtäväkentän voimakkaista muutoksista huolimatta, myös tulevaisuuden kunnalla on vastuuta monista kansalaisten kannalta tärkeistä peruspalveluista. Kuntien tulevissa tehtävissä korostuvat koulutus, sivistys, ennaltaehkäisevä hyvinvointityö sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Näiden lisäksi kunnan yhteisö- ja demokratiarooli korostuu.
”Kirjassa korostetaan, ettei tulevaisuus ole vain trendien jatkumo tai ylitsekäyvien toimintaympäristömuutosten tuottama väistämätön kehityskulku”, sanoo Kuntaliiton kehitys- ja tutkimusjohtaja Kaija Majoinen.
”Kuntien tulevaisuus ei ole valmiina missään, vaan se on rakennettava. Uudistumiskyvyn ohella strategiset valinnat ovat edellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä tapahtuvalle tulevaisuuden rakentamistyölle. Kyse on siitä, että kuntien on löydettävä roolinsa ja perustehtävänsä uudelleen. Tässä määrittelyssä ne voivat valita erilaisista painotuksista ja profiloitua paikallisten vahvuuksiensa ja kuntalaisten tahdon mukaisesti”, näkee kirjan toimituskuntaan kuuluva professori Arto Haveri.
”Strategiset valinnat ovat tärkeitä, sillä kaikkea ei voi kehittää yhtä aikaa. Juuri erilaistuminen voi olla kuntien tulevaisuuden kilpailustrategioista tärkein. On mahdollista, että kuntien erot kasvavat niiden hyödyntäessä maantieteeseen, elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyviä erityispiirteitään”, lisää Haveri.
Kuntien itsehallinto on kuntalaisten itsehallintoa
Meneillään olevien muutosten ja murrosten aikana myös osallisuus, avoin viestintä sekä kumppanuus korostuvat. Kunnallinen itsehallinto on pohjimmiltaan kuntalaisten itsehallintoa ja niin kunnilla kuin kuntademokratialla on keskeinen rooli koko demokraattisen yhteiskuntamme näkökulmasta. Tulevaisuuden kunnan toiminnan ja olemassaolon oikeutuksen näkökulmasta yhä oleellisempaa on se, kokevatko kuntalaiset osallisuutta, näkevätkö he kunnan tai kaupungin ”omanaan” ja onko heillä kokemus vaikuttamisen mahdollisuudesta osana omaa yhteisöään.
”Tulevaisuudessakin kunta turvaa sujuvan arjen ja viihtyisän asuinympäristön, mutta se on myös entistä tärkeämpi asukastoiminnan alusta, joka mahdollistaa ja kannustaa eri toimijoita kumppanuuteen. On tärkeää muistaa, että kuntalaisten osallistuminen ja aktiivisuus on sekin edellytys kunnan uudistumiselle ja elinvoimalle. Osallisuus on myös syrjäytymiskehityksen vahva vastavoima”, korostaa Kaija Majoinen.
Liite: Tulevaisuuden kunta on saatavilla maksuttomana e-kirjana sekä tilattavissa Kuntaliiton kirjakaupasta.
Pdf-julkaisu
Painettu julkaisu
Lisätietoja:
Ministeri Vehviläisen erityisavustaja Sami Miettinen, [email protected], p. 046 923 4695
Johtava asiantuntija Inga Nyholm, [email protected], p. 040 760 5524
Professori Arto Haveri, [email protected], p. 050 322 1402
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen, [email protected], p. 0500 811 239
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, [email protected], p. 050 337 5634