Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Digitalisaatio-yksikön päällikkö Maria Nikkilä:
Sähköinen asiointi – onko ihan pakko?

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 20.3.2017 10.20
Kolumni

Hallitus linjasi syyskuun strategiaistunnossaan, että Suomessa julkishallinto lähettää kansalaisille viestit vain sähköisessä muodossa vuodesta 2018 alkaen. Samassa yhteydessä päätettiin määrittää tiekartta palveluista, joita ryhdytään tarjoamaan ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Tämä tekisi Suomesta toisen maan maailmassa, jossa olisi siirrytty ensisijaisesti sähköiseen asiointiin.

Tanskasta mallia onnistuneeseen sähköiseen asiointiin

Tanskassa julkishallinnon viestit ryhdyttiin välittämään yrityksille sähköisesti vuonna 2013 ja kansalaisille vuotta myöhemmin. Tällä hetkellä 89 % tanskalaisista saa viestinsä sähköisessä muodossa, ja palvelun asiakastyytyväisyys on yli 80 % käyttäjistä. Ne, jotka eivät palveluita pysty käyttämään, saavat apua, mutta asiointi tapahtuu joka tapauksessa sähköisessä muodossa.

Merkittävää Tanskan sähköisen asioinnin esimerkissä on palveluiden korkea käyttöaste ja asiakastyytyväisyys. Kolmas tärkeä asia on niiden kustannustehokkuus: verrattuna perinteiseen käyntiasiointiin, sähköinen asiointi on kertakustannukseltaan noin kymmenen euroa edullisempi tapa asioida. Tanskalaiset arvioivat saavuttaneensa sähköisellä postilaatikolla noin sadan miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Parempaa, avoimempaa ja tasa-arvoisempaa palvelua

Siirtyminen uudenlaiseen palvelujen tuottamisen ja käyttämisen malliin tarkoittaa käytännössä niiden ensisijaisuutta ja käyttövelvoitetta. Tämän kansankielinen nimi on pakko. Uskon, että tässä kohtaa pakko on meidän mahdollisuutemme.

Kansalaisina ja yrittäjinä voimme saada uudenlaista ja erilaista palvelua, joka on parempaa kuin nykyinen. Sähköinen palvelu on aina avoinna, se ei ole sidottu virka-aikoihin. Sähköinen palvelu on aidosti tasa-arvoinen, se on saatavissa niin ruuhka-Suomessa kuin korpimetsässäkin. Sähköinen palvelu mahdollistaa sen, että käyttäjänä minut tunnistetaan luotettavasti ja tietoni haetaan valmiiksi – palvelu on turvallisempaa ja nopeampaa kuin käyntiasioinnissa.

Sähköinen palvelu ei käy kaikkiin palveluihin, mutta käyttämällä sitä niihin joihin se sopii, säästämme rahaa. Sillä rahalla voi tuottaa niitä palveluita, joiden sähköistäminen ei ole mahdollista tai järkevää.

Sähköisten palveluiden saavutettavuus taataan lailla

Sähköiset palvelut kehittyvät lähivuosina paremmin saavutettaviksi myös niille, joilla on vaikeuksia palveluiden hyödyntämisessä. EU:n saavutettavuusdirektiivin kansallisen lainsäädännön valmistelu on parhaillaan käynnissä, ja kaikki julkishallinnon organisaatioita velvoittava lainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2019 alussa. Käytännössä sähköiset palvelut ja verkkosivut tulee tuottaa sellaisessa muodossa, että niitä pystyvät käyttämään myös henkilöt, joilla on esimerkiksi näkövamma.

Sähköisestä asioinnista ei tule kaikille pakollista. Ne, jotka eivät omista tietokonetta tai joilla ei ole verkkoyhteyttä, voivat jatkossakin hakea lupaa poiketa sähköisen asioinnin velvoittavuudesta.

Sen sijaan me, jotka hieman epäilemme, olemme laiskoja opettelemaan uutta tai muuten vain pidämme kirjepostista – kyllä, meidän on pakko. Niiden henkilöiden palveluiden turvaamiseksi, joilla on oikea ja perusteltu syy hakea poikkeusta.

Maria Nikkilä

Digitalisaatio-yksikön päällikkö
@VM_MariaNikkila

Hallintopolitiikka Julkisen hallinnon ICT
 
Sivun alkuun