Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa olla toimimattomia linkkejä, tilapäisiä häiriöitä ja puutteita.
Suomi digivertailuiden kärkijoukoissa – menestyksen avaimet
Suomi menestyy kansainvälisissä digitalisaatio- ja kyberturvallisuusvertailuissa loistavasti. Uusimpana esimerkkinä ovat digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI 2018) ja Viron kyberturvallisuusindeksi, jotka sijoittavat Suomen kärkikolmikkoon. Mikä tämän menestyksen taustalla on ja miten menestystä tulisi vaalia?
Kansainvälisiä vertailuja on monen tyyppisiä, osa vertailee teknistä tietoturvallisuutta ja osassa otetaan huomioon myös lainsäädännön tilanne. Mutta mitä merkitystä näillä kansainvälisillä vertailuilla ja indekseillä on? Ne osoittavat, että olemme onnistuneet tekemään asioita hyvin. Tuloksia analysoimalla voidaan myös tunnistaa alueita, joilla on vielä kehitettävää.
Uudenlainen tapa arvioida kyberturvallisuutta
Kaikki tunnistavat mittaamisen hankaluuden, riippumatta mitä ollaan mittaamassa. Kyberturvallisuus ei ole poikkeus. Viro on rakentanut uudenlaisen kattavan kyberturvallisuusindeksin (http://ncsi.ega.ee/), joka perustuu lähes 50 mittariin 12 osa-alueella. Vertailussa on mukana 97 maata. Sen sijaan, että valtio osoittaisi kyvykkyytensä pelkällä ”rasti ruutuun” -mallilla, Viron toteuttamassa mallissa jokainen vastaus pitää pystyä perustelemaan ja osoittamaan julkisista lähteistä, esimerkiksi lainsäädännön tai muiden viranomaisten julkaisemien asiakirjojen avulla. Indeksi myös päivittyy jatkuvasti.
Suomi koosti alkuvuoden aikana vastauksen kyberturvallisuusindeksiin. Nyt tulokset on julkaistu ja Suomi sijoittuu tässä indeksissä hienosti kolmanneksi Slovenian ja Saksan jälkeen. Miten tämä on mahdollista, mikä on meidän voimavara? Katsotaan muutama esimerkki.
#luottamus on kaiken toiminnan mahdollistaja
Suomi on maailman johtavia maita digitalisaation edellytysten luojana, uuden teknologian kehittäjänä sekä sen hyödyntäjänä. Tämä edellyttää osapuolien välistä luottamusta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä toimivaa lainsäädäntöä. Hyvä esimerkki tästä on Harvard Business Review helmikuussa julkaisema vertailu 42 maasta koskien digitaalisen luottamuksen syntymistä. Tässä tutkimuksessa Suomen vahvuuksia ovat erityisesti luottamuksen rakentamiseen liittyvät vakaat mahdollisuudet (sijalla 4) sekä se, millaisena käyttäjät kokevat luottamuksen digitaaliseen toimintaympäristöön (jaettu 5. sija). Rakennetaan luottamusta siis myös jatkossa!
#yhteistyö luo menestystä
Suomalaisen menestymisen kaava on yksinkertainen; sen taustalla on laaja-alainen, sektorirajat ylittävä yhteistyö ja henkilöstön korkea osaaminen. Tieto on valtaa, mutta vain kun sitä jaetaan, koska silloin eri tahot pystyvät sitä rikastamaan ja jalostamaan.
Yhteistyöstä ja tiedon jakamisesta, uusien toimintamallien kehittämisestä hyvä esimerkki on valtiovarainministeriön julkaisema uudenlainen kokeilu, videoblogit, jonka aiheena on ”Ajankohtaista digiturvallisuudesta”. Ajankohtaiskatsaukset toteutetaan yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimiston, Turvallisuuskomitean, Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen kanssa. Yksinään tällaista ei pysty kukaan tekemään, mutta yhdessä kaikki onnistuu. Oletko muuten tutustunut YouTubessa olevaan soittolistaan? Videoblogeja löytyy niin henkilöstölle kuin johdolle.
#hyvää kannattaa parantaa
Se, että Suomi sijoittuu korkealle esimerkiksi kyberturvallisuudessa, ei takaa sitä, ettei meidän palveluissa tai toiminnassa tapahdu erilaisia tieto- tai kyberturvallisuuspoikkeamia. Ottamalla laajasti uutta teknologiaa käyttöön, altistamme samalla itsemme ensimmäisinä digitaaliseen toimintaympäristöön kohdistuville uhkille. Toisaalta, meillä jos kenellä on myös edellytykset niistä selviytymiseen, mutta kehitetään edelleen tietojen jakamista ja omaa osaamista - #yhdessä.
Valtiovarainministeriö mittaa digitaalista turvallisuutta myös julkisen hallinnon sisällä. Tavoitteena on tunnistaa kehittämisalueita ja kohdistaa niihin toimenpiteitä. Tällä hetkellä valmistelussa on julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämisohjelma. Ohjelman painopistealueita tulevat olemaan johtaminen ja riskien hallinta, osaaminen sekä turvalliset palvelut. Ohjelman toimeenpano käynnistyy syksyllä 2018. Tätäkin työtä tehdään #yhdessä.
Aku Hilve
Tietohallintoneuvos, valtiovarainministeriö
@hilve
Kimmo Rousku
VAHTI-pääsihteeri Väestörekisterikeskus
@kimmorousku