Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa tilapäisesti olla toimimattomia linkkejä, häiriöitä ja puutteita.
Keski-Suomi kulkee kohti kukoistavaa kotihoitoa
Keski-Suomessa ikääntyneiden palvelurakenne on melko raskas, sillä tehostetun palveluasumisen piirissä on enemmän ikäihmisiä kuin muualla maassa. Tilanteen muuttamiseksi on kehitettävä erityisesti kotihoitoa, mutta myös ennaltaehkäiseviä palveluja. Näihin asioihin pureutuu Keski-Suomen Kukoistava kotihoito -hanke.
"Parissa vuosikymmenessä ikäihmisten määrä kasvaa, kun samaan aikaan työikäisen väestön määrä pienenee. Nyt pitää varautua tulevaan, sillä jatkossa ikääntyneiden palveluja ei voi rakentaa nykyisen mallin ympärille, toteaa Kukoistava kotihoito -hankkeen hankejohtaja Eeva-Liisa Saarman.
"Kehitämme kaikkia kotihoidon osa-alueita, mutta keskeisellä sijalla on myös kotikuntoutuksen kehittäminen. Siinä maakunta on ottanut vasta ensiaskeleita. Kun meillä tehostetun palveluasumisen piirissä on reilu kymmenen prosenttia, niin vastaavasti Etelä-Karjalan sote-alueella enää seitsemän prosenttia ja esimerkiksi Göteborgissa Ruotsissa viisi prosenttia ikäihmisistä on ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Siihen on päästy ennaltaehkäisevillä palveluilla ja nimenomaan kuntoutuksella."
"Ei siis pidä olla huolissaan siitä, että väki ikääntyy, vaan siitä, missä kunnossa se ikääntyy. Siihen pystyy vaikuttamaan, mutta se tarkoittaa tavoitteellista ponnistelua", painottaa Saarman.
Kotihoidon kehittämisessä on Keski-Suomessa otettu avuksi käytettävissä oleva tieto nykytilanteesta. Kunnista kerätyn aineiston mukaan välitöntä asiakastyötä työajasta on keskimäärin 45 prosenttia eli kahdeksan tunnin päivästä noin kolme tuntia. Toivetila olisi noin viisi tuntia. Matkojen osuus päivästä on viitisentoista prosenttia.
Ruuhkahuippuja tasaamalla kiire vähenee
 |
| Keski-Suomen I&O-muutosagentti Tuija Koivisto (vas.) ja hankejohtaja Eeva-Liisa Saarman ovat tyytyväisiä siihen, miten hyvin Kukoistava kotihoito -hanke on lähtenyt liikkeelle. Kuva: Elina Salmi. |
Kotihoidossa näyttäisikin olevan vapaata resurssia, ja yksi kehittämisen kohde on, miten nuo resurssit saataisiin paremmin käyttöön. Ruuhkahuippuja tasaamalla sekä toimintaa tehostamalla ja järkeistämällä siihen on mahdollista päästä niin, että juoksemiselta ja kiireen tunnulta vältytään. Jyväskylässä siihen on jo päästy.
"Pahin ruuhka on luonnollisesti aamuisin, kun jokaisen asiakkaan luona yritetään käydä kello seitsemän ja yhdeksän välillä. Jos aamulla hoidettaisiin vain ne asiakkaat, joilla on jokin tarkasti tiettyyn aikaan sidottu lääke ja muiden kanssa neuvoteltaisiin käynnille toinen ajankohta, niin asiakkaille pystyttäisiin antamaan enemmän ja kiireettömämpää aikaa", vakuuttaa Saarman.
Saarmanin mukaan työajan tehokkaampaa käyttöä saattaisi auttaa sekin, että työntekijöiden asiakaslistat laadittaisiin mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, esimerkiksi edellisenä iltana tai vasta saman päivän aamuna. Osa työntekijöistä voisi olla liikkuvia työntekijöitä, jotka paikkaavat mahdollisia sairaus- tai muita lomia.
Koko maakunnassa yksi yhteinen kotihoito
Keski-Suomessa on nyt kahdeksantoista eri kotihoito-organisaatiota. Jatkossa pyritään siihen, että niitä olisi vain yksi, jolloin maakuntalaiset olisivat yhdenvertaisemmassa asemassa. Siihen suuntaan on jo otettu suuria harppauksia, ja kunnat ovat alkaneet pohtia yhteistyön mahdollisuuksia. Ympärivuorokautinen kotihoito puuttuu vielä muutamasta kunnasta, ja esimerkiksi sen järjestäminen useamman kunnan voimin voisi olla hyvinkin järkevää. Myös liikkuvat työntekijät voisivat olla yhteisiä.
Kotihoidon eri osa-alueiden ja kuntoutustoiminnan ohella kehitystyön kohteena on myös akuuttitilanteiden hoito ja mahdollisen sairaalajakson jälkeiseen kotiutukseen liittyvät asiat.
"Meillä on myös työn alla kotihoidon palvelulupaus. Olemme tehneet paljon työtä sen pohjaksi. Meillä oli avoin kysely netissä siitä, mitä hyvä kotihoito maakuntalaisten mielestä on, ja siihen tuli melkein viisisataa vastausta. Kysyimme myös kotihoidon henkilöstön ja asiakkaiden mielipidettä ja Muistiyhdistyksen jäsentilaisuuksissa on aiheesta keskusteltu. Tältä pohjalta palvelulupausta työstetään koko hankkeen ajan ja lopullisesti sen määrittelee aikanaan valittava maakuntavaltuusto", lisää Keski-Suomen I&O-muutosagentti Tuija Koivisto.
HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTTAJAT
Hankkeen päätavoitteena on varmistaa, että Keski-Suomen maakunnan kaikissa kunnissa on asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas kotihoito, joka toimii 24/7.
Hankkeessa kehitetään kaikkia kotihoidon peruselementtejä. Erityisiä painopisteitä ovat muun muassa kotihoidon prosessien, toiminnanohjauksen ja johtamisen kehittäminen sekä tehostetun palveluasumisen vähentäminen toimivan ympärivuorokautisen kotihoidon avulla. Toimiva kotihoito tarkoittaa sitä, että palvelut on räätälöity asiakkaan tarpeisiin, tarvittava erityisosaaminen on saatavilla, kuntoutuksesta on huolehdittu
ja valtaosa akuuttitilanteista hoituu asiakkaan kotona. Yhtenä tavoitteena on, että henkilökunta ja asiakkaat osallistuvat kehitystyöhön.
Hankkeessa on mukana Keski-Suomen kuntien lisäksi muun muassa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen Pelastuslaitos, Keski-Suomen Muistiyhdistys, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja NHG Oy eli Nordic Healthcare Group.
Hankejohtajana toimii Eeva-Liisa Saarman. Keski-Suomen I&O-muutosagentti on Tuija Koivisto.
Teksti: Elina Salmi
Tämä artikkeli on vapaasti eri medioiden jatkokäytettävissä ja hyödynnettävissä. Muistakaa mainita lähde (stm.fi) ja kirjoittaja.
*
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa eli I&O on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hankkeessa uudistetaan koti- ja omaishoidon sisältöjä, rakennetta ja toimintamalleja.
Lue lisää uudistuksesta:
Lue myös edelliset koti- ja omaishoidon uudistusta koskevat artikkelit: