Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Nuorten tupakointi vähenee entisestään, alkoholinkäytön väheneminen on pysähtynyt

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 28.6.2017 9.32
Tiedote 94/2017

Suomalaiset nuoret polttavat savukkeita entistä harvemmin, mutta 18-vuotiaiden poikien nuuskaaminen on lisääntynyt edelleen. Alkoholin käytön ja humalajuomisen pitkään jatkunut väheneminen on pysähtynyt. Alle 13-vuotiaiden arkeen tupakka ja alkoholi eivät poikkeuksia lukuun ottamatta kuulu. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Nuorten terveystapatutkimuksesta 2017.

Joka kymmenes nuori tupakoi

Suomalaisista 16–18-vuotiaista tytöistä ja pojista polttaa päivittäin savukkeita joka kymmenes (10 %). Vuosituhannen alussa osuus oli vielä 31 %. Nuuskan kokeilut ja käyttö ovat lisääntyneet vuosituhannen alusta kaikissa ikäryhmissä, mutta viimeisen kahden vuoden aikana vain 18-vuotiaiden poikien nuuskan käyttö on edelleen noussut. Kun nuuska otetaan mukaan, päivittäin tupakkatuotteita käyttää 16–18-vuotiaista pojista 15 % ja tytöistä 10,3 %.

Lähes puolet nuorista on nähnyt tupakkatuotteita esillä kaupoissa, noin kolmannes huoltoasemilla ja joka seitsemäs kioskeissa. Kaupoissa ja huoltoasemilla tupakkatuotteita nähneiden osuudet olivat selvästi nousseet vuoteen 2015 verrattuna, kioskeissa taas laskeneet. Tupakkatuotteiden esilläpitokiellon ja tiukentuneen ikärajavalvonnan ohjeistuksen myötä alaikäisten tupakkaostot kioskeista, kaupoista ja huoltoasemilta vähenivät vuosien 2011 ja 2015 välillä, mutta eivät enää kahden viime vuoden aikana.

Yhä useammat nuoret kasvavat kodeissa, joissa ei enää sauhutella. Kodin sisätiloissa tai perheen autossa ei tupakointia juurikaan sallita, mutta parvekkeella osa kodeista sallii polttamisen. Myöskään sähkösavukkeita ei nuorten käsityksen mukaan juurikaan saa käyttää sisätiloissa. Vanhempien tupakointi vähenee edelleen. Yli kahdella kolmasosalla nuorista äiti ei ole tupakoinut nuoren elinaikana ja hieman yli puolella nuorista isä ei ole tupakoinut. Noin joka 20. isä kuitenkin käyttää nuuskaa. Kaiken kaikkiaan nuorten altistuminen tupakansavulle yli tunnin ajan päivässä on harvinaista.

Oppilaitosten lakisääteisten tupakointikieltojen toimeenpanossa on yhä suuria eroja koulutyypin mukaan. Peruskoulussa opiskelevista vastaajista lähes kaikki (97 %) pitivät tupakointia omassa koulussa kokonaan kiellettynä, kun lukiolaisista näin ajatteli 56 % ja ammattiin opiskelevista 28 %.

Valtaosa jo 12-vuotiaista tietää, mitä sähkösavukkeet ovat, mutta kokeilut eivät enää ole lisääntyneet. Sähkösavukkeita käyttää päivittäin 14–18-vuotiaista noin 1 %. Sähkösavukkeen kokeilijoista ja käyttäjistä noin puolet käyttää sähkösavukkeissa nikotiinipitoisia nesteitä. Sähkösavukkeet kuuluvat nykyään tupakkalain piiriin.

Alkoholin käytön ja humalajuomisen väheneminen on pysähtynyt

Raittiiden nuorten osuus lisääntyi ja alkoholin käyttö ja humalajuominen vähenivät vuosituhannen alusta vuoteen 2015 asti. Kahden viime vuoden aikana raittiuden lisääntyminen pysähtyi, samoin alkoholin käytön ja humalajuomisen väheneminen.

Alkoholimainoksia nähneiden nuorten osuus väheni vuosien 2013 ja 2015 välillä, kun alkoholimainontaa rajoittava alkoholilain muutos tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Vaikutus näyttää kuitenkin jääneen lyhytaikaiseksi, sillä vuosien 2011 (73 %) ja 2017 (71 %) välillä ei ole eroa. Nuoret näkevät mainoksia aikaisempaa vähemmän aikakaus- ja sanomalehdissä sekä televisiossa. Sen sijaan alkoholin mainonta verkossa on yhä näkyvämpää, ja se on korvannut aiemmat mainoskanavat.

Alaikäiset eivät enää osta juomia Alkosta toisin kuin vielä 80- ja 90-lukujen taitteessa. Todennäköisesti selityksenä on tiukentunut myynnin valvonta. Jotkut alaikäiset ovat onnistuneet itse ostamaan alkoholia kaupasta. Alaikäiset hankkivat juomansa pääasiassa siten, että joku muu ostaa ne heille. Tavallisimmin kaveri tai tuttu hankkii ne heille kaupasta. Alkoholin välittäminen on laissa kielletty.

Nuorten rahapelaaminen mahdollisesti lisääntymässä

Rahapelejä pelanneiden alaikäisten nuorten osuudet laskivat selvästi vuoden 2011 jälkeen. Rahapelien 18 vuoden ikäraja oli tullut voimaan vuonna 2010 ja rahapeliautomaateilla pelaamisen ikärajoitus vuonna 2011. Kahden viime vuoden aikana lasku on kuitenkin pysähtynyt ja tulokset viittaavat rahapeliautomaateilla pelaamisen lisääntymiseen. Rahapelihaittoja, kuten riitaa vanhempien kanssa tai koulusta pinnaamista, ilmoittaa kuitenkin vain harva nuori.

Nuorten terveystapatutkimukseen vastasi 4058 iältään 12–18-vuotiasta nuorta. Tampereen yliopiston tekemä ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimus on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 1977 lähtien.

Lisätietoja

professori Arja Rimpelä, Tampereen yliopisto, p. 050 569 8285, arja.rimpela(at)uta.fi
asiantuntija Hanna Ollila, THL, p. 029 524 8617, hanna.ollila(at)thl.fi (tupakointi)
yliopistonlehtori Anu Katainen p. 050 571 0055 anu.katainen(at)uta.fi (alkoholi)
tutkimuspäällikkö Susanna Raisamo, THL, p. 040 5773 413, susanna.raisamo(at)thl.fi (rahapelaaminen)
neuvotteleva virkamies Meri Paavola, STM, p.02951 63343, etunimi.sukunimi(at)stm.fi

 
Sivun alkuun