FI SV

Pohjois-Savon perheille avoimia kohtaamispaikkoja ja omat työntekijät

Opetus- ja kulttuuriministeriöSosiaali- ja terveysministeriö 17.1.2018 15.36
Uutinen
Pohjois-Savon perheille avoimia kohtaamispaikkoja ja omat työntekijät

Pohjois-Savossa perhekeskuksen muodostaa eri toimijoiden verkosto, jossa kaikki työskentelevät samojen periaatteiden mukaisesti - perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kun Perheentalo avattiin Kuopion keskustassa sijaitsevan kauppakeskus Apajan pohjakerrokseen helmikuussa 2017, ovet alkoivat käydä tiuhaan tahtiin: ensimmäisen puolen vuoden aikana kirjattiin lähes 6000 kävijää!

Perheentalo on avoin perheiden kohtaamispaikka, joka on Pelastakaa Lapset ry:n, Savon Vammaisasuntosäätiön ja Vammaisten Lasten ja nuorten säätiön kaksivuotinen hanke. Projektikoordinaattorin Johanna Marttisen mukaan kävijöitä on nykyisin noin 40-90 päivässä ja noin 1500 kuukaudessa.

Paikka on avoinna tiistaista perjantaihin klo 9-14 ja lisäksi torstai-iltaisin kello 19:ään. Kävijät ovat pääasiassa pieniä lapsia kotona hoitavia vanhempia, mutta myös vuorotyössä käyviä ja opiskelevia vanhempia lapsineen.

”Noin kahdeksan prosenttia kävijöistä on isiä, ja lapset tulevat tänne myös isovanhempiensa kanssa”, Marttinen lisää.

Perheentalossa aikuiset voivat jutella keskenään lasten leikkiessä. Aina on tarjolla kahvia ja teetä ja lisäksi on pieni keittiö, jossa voi lämmittää omia eväitä. Päivittäin on myös järjestettyä ohjelmaa, johon ei kuitenkaan ole pakko osallistua: tiistaisin on eri yhdistysten pitämä perhekahvila ja keskiviikkoisin asiantuntijavierailuja. Niihin vanhemmat voivat osallistua ilman lapsia, sillä Perheentalossa käyvät lähihoitajaopiskelijat hoitavat heitä silloin. Torstaisin pidetään nalleneuvolaa, jossa lapset harjoittelevat opiskelijoiden kanssa neuvolassa tai lääkärissä käyntiä. Perjantait ovat kulttuuripäiviä, jolloin tehdään muun muassa taidetta tai kuunnellaan satuja. Satuhetket ovat tukiviitottuja.

Ohjaajilta saa tarvittaessa myös yksilöllistä tukea ja palveluohjausta esimerkiksi päivähoitopaikan hakemiseen.

Kaikki Perheentaloon tulevat aikuiset ja lapset huomioidaan ja otetaan lämpimästi vastaan. Jos kävijä ei halua seuraa, hänen annetaan olla rauhassa.

”Mutta eräs maahanmuuttajaäiti sanoi, että tänne on ihana tulla, kun täällä saa puhua ihmisten kanssa. Hänen heikolla suomen kielen taidollaan kun on hankala saada kontaktia kehenkään”, Johanna Marttinen kertoo.

Perhekeskus perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi

Perheentalon tiloja saavat iltaisin käyttää maksutta kaupungissa toimivat vertaistukiryhmät ja yhdistykset, joiden toiminta on suunnattu lapsille tai perheille. Perheiltä saadun palautteen mukaan tällaisia säännöllisesti päivittäin auki olevia kohtaamispaikkoja tarvitaan kipeästi.

”Perheet toivovat lisäksi, että kohtaamispaikat olisivat auki myös iltaisin ja viikonloppuisin”, Johanna Marttinen lisää.

Perheentalo on hyvä esimerkki perheille tarjottavasta arkea vahvistavasta tuesta. Pohjois-Savon LAPE-hankkeen muutosagentin Minna Rytkösen mukaan YHDESSÄ!-ohjelmassa on tarkoitus suunnitella Pelastakaa Lapset ry:n ja MLL:n kanssa Perheentalon kaltaisten avointen kohtaamispaikkojen laajentamista myös muualle maakuntaan.

”Tarvitaan sellaisia kohtaamispaikkoja, jossa vanhemmat saavat vertaistukea ja jonne tarvittaessa voisivat jalkautua vaikka neuvolan työntekijä tai sosiaalityöntekijä”, Rytkönen kaavailee.

Perheentalo on myös yksi toimija perhekeskustoimintamallissa, joka on Pohjois-Savon LAPE-hankkeen kehittämisen yhtenä painopistealueena. Rytkösen mukaan perhekeskus tulee olemaan erilaisten toimijoiden – ammatti-ihmisten ja yhteisöjen – verkosto, jossa kaikki toimivat samojen periaatteiden mukaisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Palvelut yhdeltä luukulta

YHDESSÄ!-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtajan Mari Antikaisen mukaan perhekeskustoimintamallissa on tarkoitus rakentaa myös uudenlaista toimintakulttuuria siten, että kullekin perheelle osoitetaan julkisista palveluista oma työntekijä, ja perheet saisivat kaikki tarvitsemansa palvelut ikään kuin yhdeltä luukulta.

Oma työntekijä kutsuu tarvittaessa perheen avuksi myös muita asiantuntijoita, ja lisäksi perheen tukiverkostoa voidaan täydentää lähipiiristä perheen toivomuksen mukaan.  Omana työntekijänä voisi toimia esimerkiksi neuvolan tai koulun terveydenhoitaja. Hänen tehtävänään olisi kutsua koolle ja koordinoida monitoimijaisen verkoston yhteistyötä.

”Tällainen uusi toimintakulttuuri edellyttää myös sitä, että viranomaiset eivät ohjaa ylhäältä päin perheelle annettavaa apua, vaan perhettä kuunnellaan aidosti, keskustellaan tarpeista ja vasta sen perusteella aletaan koota tukiverkostoa”, Antikainen painottaa.

Perhekeskustoimintamallin ydinajatuksena on Antikaisen mukaan osallistumiskeskeisyys ja asukaslähtöisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa äidit ja isät saavat ehdottaa, millaisia toimijoita ja palvelumuotoja he toivovat asuinalueelleen.

Perheet aktiivisiksi toimijoiksi

Pohjois-Savon LAPE-hankkeessa tehdään työtä lapsen etu edellä, vakuuttavat Minna Rytkönen (vas.), Mari Antikainen ja Minna Tihinen.

YHDESSÄ!-ohjelman muutospäällikkö Minna Tihinen kertoo, että Pohjois-Savon alueella on jo nyt paljon erilaisia hyviksi todettuja, perheitä palvelevia toimintamuotoja, mutta ne eivät toimi kaikissa kunnissa samalla tavoin.

Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla esimerkiksi sosiaalitoimi, terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja koulut tekevät jo nyt joustavasti yhteistyötä, kun henkilökuntaa ei ole paljon. Nyt pitäisi vielä kehittää arkiympäristöjen yhteistoimintamuotoja, jotta aina, kun joku aikuinen huomaa huolta aiheuttavan tilanteen, siihen tartuttaisiin. Myöskään opettaja ei saisi kokea jäävänsä yksin selvittämään hankalia tilanteita.

”Meillä on valmiina toimivia yhteistoimintarakenteita, mutta haasteena on vielä se, kuinka saadaan perheet niihin mukaan aktiivisiksi toimijoiksi”, Tihinen lisää.

Minna Rytkösen mukaan perhekeskustoimintamalli tarkoittaa ennen kaikkea sellaista yhdessä tekemistä, että perheen huoli kuuluu kaikille verkoston työntekijöille ja toimijoille. Perheen on saatava kokea tulevansa kuulluksi ja autetuiksi.

”Jokainen verkostossa toimija tunnistaa silloin oman vastuunsa perheen asioihin tarttumisesta ja on valmis kuuntelemaan perhettä sekä pitämään huolta yhteisestä lapsesta!

Teksti ja kaksi alinta kuvaa: Iita Kettunen


YHDESSÄ!-hanke pähkinänkuoressa

Pohjois-Savon lapsi- ja perhepalveluiden LAPE-hankkeessa on kaksi kehittämisaluetta: perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto sekä erityistason ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen.

Perhekeskustoimintamallissa on keskeistä perheiden kuuleminen ja niiden tarpeista lähtevä tukeminen ja auttaminen kehittämällä mm. perheiden oma työntekijä -mallia. Pelastakaa lapset ry:n Perheentalo-toimintamalli levitetään myös muualle Pohjois-Savon alueelle.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehittää erityisesti perhekeskustoimintamallissa kohtaamispaikkoja, joissa on tarkoitus vahvistaa asukasosallisuutta, lapsivaikutusten arviointia sekä vanhemmuutta ja parisuhdetta lasten kasvun ja kehityksen tukemiseksi. YHDESSÄ!-hankkeessa Ensi- ja turvakotien liitto luo puolestaan maakunnallisen matalan kynnyksen toimintamallin eroauttamiseen.

YHDESSÄ!-hankkeen toteuttajina ovat Pohjois-Savon kuntien lisäksi muun muassa Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto, alueen sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset, järjestöt, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat, koulu, varhaiskasvatus ja nuorisotyö sekä kokemusasiantuntijoita.

Lue lisää Pohjois-Savon sote-uudistuksesta sekä lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmasta LAPEsta.