Sosiaali- ja terveysministeri Pikko Mattilan puhe äitienpäiväjuhlassa

Arvoisa Tasavallan Presidentti ja Rouva Haukio, Arvoisat Äidit, Ärade Mödrar, Hyvät juhlavieraat

On suuri kunnia olla täällä tänään juhlapuhujana. Haluan ensimmäiseksi toivottaa teille kaikille oikein hyvää äitienpäivää.

Det är en stor ära för mig att vara här idag. Jag vill alldeles först önska er alla en riktigt god morsdag.

Äitienpäivää juhlitaan tänään Suomessa 99. kerran. Äitienpäivä on tietysti paitsi äitien merkkipäivä, myös keväinen juhlahetki kaikille muillekin, erityisesti lapsille. Perinne, josta on syytä pitää kiinni.

Olen itse kolmen pojan äiti, joten päivä on tärkeä siltäkin kannalta. Kun meitä äitejä nykyisin paljon kategorisoidaan, voin kertoa, että olen ollut kotiäiti, työssäkäyvä äiti ja opiskeleva äiti. Jokainen näistä äitiyden malleista on pitänyt sisällään omat hyvät puolensa ja omat murheensa. Kaikkeen on sopeuduttu.

Äidit ovat moniammattilaisia: naisia, hoivaajia, lääkäreitä, taikureita, kokkeja, salapoliiseja, projektinjohtajia, tuomareita, autokuskeja ja diplomaatteja. Sanottaisiinko vaikka niin, että oppisopimuskoulutettuja tai toimiinsa itse oppineita. Yksi palvelu on äideillä aina auki - äidin syli. Lapset viipyvät siinä vain hetken, mutta sydämissämme aina.

Arvoisat kuulijat,

Kuluva vuosi on myös 100-vuotiaan Suomen juhlavuosi. Tämä maa on rakennettu yhdessä ja arvostan suuresti aiempien sukupolvien työtä ja uhrauksia tämän kansakunnan rakentamisessa. Mutta koska nyt on äitien kunniapäivä, kohdistan sanani heille: en usko, että tätä maata olisi rakennettu, ja sittemmin vielä jälleenrakennettu, ilman äitien panosta. Äitien tehtävänä oli uusien sukupolvien kasvattaminen ja kaiken sen äidin työhön liittyvän rinnalla oli tehtävä paljon myös muuta. Etenkin sota jätti arvet perheisiin ja äitien tehtävä oli niitä hoitaa. Sisua ja tahdonvoimaa sekä loputonta pyyteettömyyttä on kuulunut maamme äitien luonteeseen. Työn tuloksista saamme kaikki tänäänkin nauttia.

Juhlavuoden teema on yhdessä. Se viittaa toki historiaan, mutta myös tulevaisuuteen. Se on mielestäni oikein osuva sana kuvaamaan meitä suomalaisia ja Suomea. Vaikka luonteeltamme olemmekin toisinaan omista asioista huolta pitäviä, olemme aina tehneet työtä yhteisen päämäärän, yhteisen isänmaan eteen. Yhteiskuntaakaan ei olisi, jos emme ylläpitäisi ja kehittäisi sitä jatkuvasti yhdessä, erilaisuutta kunnioittaen, mutta silti jakaen ja rinnakkain eläen.

Yhteistä voisi painottaa vielä enemmän. Olen havainnut, että pitkään vallalla olevan yksilöllisyyden tilalle on noussut taas paljon merkkejä yhteisöllisyyden noususta, voisiko sanoa jopa uudesta aallosta. Toivon, että etenkin äidit, nykyiset ja tulevat, voisivat hyötyä tästä vielä enemmän. Yhdessä on äitien voimavara. Se on kokemusten jakoa, arjen ja juhlan jakamista, ystävyyttä, ymmärtämistä. Aina ei tarvitse jaksaa yksin, en usko, että ketään on tarkoitettukaan jaksamaan yksin. Yhdessä on myös läsnäoloa.

I år fyller Finland 100 år. Temat för jubileumsåret är tillsammans. Tillsammans är historia och framtid, en styrka som bör värnas. Tillsammans är grunden för människan och folket. Tillsammans är mödrarnas kraft och trygghet för våra barn.

Olemme kuitenkin vakavan paikan edessä niiden lasten ja nuorten kohdalla, joille nämä ajatukset ja päämäärät eivät tällä hetkellä toteudu. Puheissa heitä kutsutaan NEET-nuoriksi, nuoriksi, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työn ulkopuolelle, nuorista, joiden joukossa on paljon syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia. Hallitus on laittanut käyntiin monta toimenpidettä tämän kehityksen katkaisemiseksi ja ohjannut siihen resursseja. Näiden nuorten auttaminen, pikaisesti, on erittäin tärkeää. Yhdessä odottaa myös heitä, mutta he tarvitsevat juuri nyt tukea ja apua päästääkseen takaisin kiinni työn ja koulun syrjään, pois syrjäytymisen polulta.

Arvoisa juhlayleisö,

Muistelen tänään myös omaa äitiäni. Olen menettänyt hänet jo kolme vuosikymmentä sitten, mutta kannan lämpimiä muistoja mukanani. Olen kuuron yksinhuoltajaäidin tytär. Viittomakielen olen oppinut jo lapsena. Olen sanonut aiemmin haastattelussa, että edustan sitä, mitä pohjoismainen hyvinvointimalli parhaimmillaan tuottaa. Äitini oli nainen, joka toivoi lapsilleen parempaa, kuten kaikki äidit. Mutta uskotte, että tie ei ollut aina helppo kulkea etenkään niinä aikoina. Arvostan suuresti sitä, mitä äitini teki ja miten minut kasvatti.

Olen äidiltäni saanut eväät elämään, mutta myös vahvan tunteen siitä, mitä kannattaa puolustaa ja minkä edestä tehdä töitä. Toivon, että nyt tekemämme työ sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi varmistaisi jatkossakin tässä yhteiskunnassa kaikille pääsyn terveydenhoitoon ja tukea ja apua silloin kun sitä tarvitaan. Pidän myös suuressa arvossa suomalaista koulutusjärjestelmää. Olen saanut kaikista näistä itse nauttia ja toivon siirtäväni niitä seuraavillekin sukupolville.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio nojaa koulutukseen ja kattavaan sosiaaliturvaan. Talouden haasteiden edessä niidenkin osalta tulee vastaan paljon vaikeita kysymyksiä, valintojakin. Niitä on ratkaistava ja tehtävä yhdessä, mutta niiden peruspilareita ei saa lähteä huojuttamaan. Uskon tulevaisuuteen ja olemme jo onneksi saaneet merkkejä taloustilanteen kohentumisesta.

Eräs tärkeä asia tässä laajassa maassa on alueellinen tasa-arvo. Tänäänkin täällä on äitejä ympäri Suomen ja toivon niin olevan jatkossakin. Tämä edellyttää, että ihmisillä ja perheillä on mahdollisuus asua jatkossakin kotiseuduillaan, vaikka niitä syrjäseuduiksikin kutsuttaisiin. Tämä asia on lähellä sydäntäni, olenhan itsekin pohjoisesta lähtöisin ja siellä edelleen asun.

Olen saanut kunniatehtävän lukea teidän tänään tämän arvokkaan ansiomerkin saavien äitien nimet.

Kiitokseksi merkittävästä työstänne äiteinä ja kasvattajina Tasavallan Presidentti on myöntänyt Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein seuraaville äideille:

Republikens President har förlänat följande mödrar medalj av I klass med guldkors av Finlands Vita Ros orden:

Ahonen, Laila Anneli
Anias, Saimi Ilona
Isotalus, Tilda Anneli
Juvela, Anna-Maija
Kankkunen, Tyyne Maria
Karjula, Eila Marjatta
Kumpulainen, Lea Kaarina
Kumpuniemi, Elina Briita
Kuronen, Maija-Liisa
Latvakoski, Riitta Irene
Laurikainen, Salme Orvokki
Lehtola, Lahja Orvokki
Leiramo, Henna Jaana Marjatta
Luoma, Leena Marjatta
Matinolli, Arja Kaarina
Matintalo, Eira Elina
Mokkila, Sisko Annikki
Nuutinen, Rita Birgitta
Ohtamaa, Irja Marjatta
Paunonen, Leila
Pekkarinen, Tamara Maarit
Pekola, Mirjam Kaarina
Putkonen, Sirkka-Liisa Sinikka
Renman, Maria Louise Margaretha
Roitto, Raija Marjatta
Ruuth, Helli Aurora
Sandström, Gerda Adina
Sarenius-Salmenkivi, Erja Tuulikki
Seppälä, Irja Sisko
Suomi, Liisa Annikki
Sylvin, Christina Marie-Louise
Tapanainen, Marja-Liisa
Uutela, Seija Mirjam