Korjattu: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa eduskunnalle, että ministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuonna 2017 noin 14,6 miljardia euroa. Se on noin 1,5 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Määrärahatarvetta kasvattavat muun muassa kilpailukykysopimuksen vaikutukset, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kansaneläkelaitokselle (Kela), opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin, oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot sekä palkkatuen ja starttirahan rahoituksen osittainen siirto työ- ja elinkeinoministeriöstä STM:öön.

Kilpailukykysopimus tuo muutoksia muun muassa työnantajien sosiaaliturvamaksuun, joka laskee. Kilpailukykysopimus myös yhdenmukaistaa työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja.

Ikääntyneille toteutetaan kertaluonteinen eläketuki, joka kohdennetaan yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuki koskee 5 vuotta työttömänä olleita yli 60-vuotiaita.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman sekä ikäihmisten kotihoidon kehittämisen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisen kärkihankkeiden kokeilut saavat tukea. Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään. Suomeen perustetaan genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus vuoden 2018 loppuun mennessä. Palkkatuella työllistettyjen määrää on mahdollista lisätä, kun palkkatukea rahoitetaan vuosina 2017 ja 2018 osittain työttömyysetuusmenoilla.

Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, työttömyysturvaan 19,3 prosenttia sekä perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 28,1 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 13,2 prosenttia.

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen, jonka myötä opiskelijat ovat asumistuen saajina samassa asemassa kuin muutkin pienituloiset. Uudistus lisää julkisen talouden menoja vuonna 2017 noin 15,8 milj. euroa ja vuositasolla noin 41,0 milj. euroa. Opiskelijoiden asumistukisiirron aiheuttamat lisäkustannukset katetaan yleisen asumistuen menoista siten, että julkisen talouden menot eivät uudistuksen johdosta nouse. Tämä toteutetaan jättämällä yleisen asumistuen enimmäisasumismenot korottamatta vuonna 2017 ja alentamalla kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenoja 4 prosentilla.

Indeksitarkastuksia jätetään tekemättä

Indeksitarkistuksia kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidotuissa etuuksissa ei tehdä vuosina 2017–2019. Lisäksi kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan vuonna 2017. Näin toteutetaan pääosin julkisen talouden suunnitelmassa päätetty 0,85 prosentin säästö. Säästöt koskevat muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, asumistukia ja lapsilisiä. Toimet pienentävät valtion menoja 67,3 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa. Muutos ei koske perustoimeentulotukea, johon tehdään normaali indeksitarkastus.

Kilpailukykysopimus alentaa työnantajamaksuja

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017. Tämä lisää valtion rahoitusosuutta 706 miljoonaa euroa.  Samalla euromäärällä alennetaan palkansaajien ja yrittäjien sairaanhoitovakuutuksen sairaanhoitomaksua ja nostetaan työtulovakuutuksen päivärahamaksua.

Lisäksi kilpailukykysopimuksen mukaan työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja yhdenmukaistetaan. Tämän seurauksena palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun tuotto nousee ja valtion rahoitusosuus peruspäivärahasta laskee 48 miljoonalla eurolla vuonna 2017.

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkansaajan aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus siirtyy Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla katettavaksi. Lisäksi aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhenee 15 kuukauteen ja perusosa alenee 15 prosenttia. Valtio rahoittaa edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2017 ja säästävät valtion menoja aikuiskoulutustuessa 44,1 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Kilpailukykysopimuksen maksukorotusten vaikutusten kompensoimiseksi pienituloisille palkansaajille on valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuviin menoihin kohdennettu 30 miljoona euroa. Kompensaatiomalli viimeistellään täydentävään talousarvioehdotukseen mennessä.

Työntekijöiden keskimääräistä työeläkemaksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä työeläkemaksua alennetaan edellisestä vuodesta 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017 ja 2018. Vuonna 2019 ja 2020 muutokset ovat 0,40 prosenttiyksikköä. Vuonna 2020 alennus on siten yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä.

Nuorten työllistymiseen tukea

Kannustinloukkujen purkamiseksi nuorten kuntoutusraha ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle. Ehdotus lisää valtion menoja 14,2 miljoonaa euroa.

Suomeen perustetaan genomikeskus

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa genomikeskuksen, biopankkien yhteisten toimintojen ja kansallisen syöpäkeskuksen perustamisen valmisteluun 5,8 miljoonaa euroa. Määrärahalla on muun muassa tarkoitus perustaa kansallinen genomikeskus ja syöpäkeskus vuoden 2018 loppuun mennessä. Samalla tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja. Toimenpiteillä tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Kaikkiin toimiin ministeriö ehdottaa yhteensä 17 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020.

Palkkatuella työllistettyjen määrää mahdollista lisätä

Palkkatuen ja starttirahan rahoitusta muutetaan. Palkkatukea ja starttirahoja rahoitettaisiin osittain työttömyysetuusmäärärahoista. Kyseessä on kokeilu vuosille 2017–2018.  Palkkatuen ja starttirahan perusosaa vastaava rahoitusosuus, 151,1 miljoonaa euroa siirretään työ- ja elinkeinoministeriöstä STM:öön.

Työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevien kulukorvauksen poistaminen säästää valtion menoja noin 29 miljoonaa euroa. Kulukorvauksen maksaminen työkokeilun ajalta ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille lisää valtion kustannuksia 7 miljoonalla eurolla. Muutoksista saatavalla säästöllä voidaan lisätä palkkatukea saavien lukumäärää.

Lisäksi matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdistetään liikkuvuusavustukseksi.

Uudistusten jälkeen starttirahaan ja palkkatuen perusosan rahoitukseen on arvioitu käytettävän noin 257 miljoonaa euroa.

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden asemaa selkeytetään

Direktiivi EU:n ulkopuolella kotipaikkaansa pitävän yrityksen sisällä siirtyvistä työntekijöistä kasvattaa valtion menoja STM:n hallinnonalalla arviolta 5,6 miljoonalla. Direktiivi koskee monikansallisen yrityksen palveluksessa olevien henkilöiden siirtymistä Euroopan unionin ulkopuolelta EU-alueelle. Käytännössä direktiivi merkitsee sitä, että henkilöllä olisi oikeus työskennellä yhdessä EU-maassa myönnetyllä luvalla myös toisessa tai useammassa jäsenvaltiossa.

Kausityöntekijöiden maahanpääsyehtoja yhdenmukaistava ja heidän oikeuksiaan EU:ssa parantava direktiivi lisää menoja arviolta 4,2 miljoonaa euroa. Direktiivit liittyvät kolmansien maiden kansalaisten maahantuloon ja oleskeluun.

Perustoimeentulotuki Kelalle

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alussa. Siirron takia Kelan toimintakuluihin lisätään 26,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Siirto lisää menoja STM:n hallinnonalalla 478,6 miljoonaa euroa. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista vähennetään jatkossa peruspalveluiden valtionosuuksista.

Sukupuolineutraali avioliittolaki lisää valtionosuuksia työttömyysturvaan 0,5 miljoonaa euroa, mutta vähentää elatustukia 0,6 miljoonaa euroa.

Oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot ovat arviolta 105 miljoonaa euroa STM:n hallinnonalalla vuodelle 2017.

Sairausvakuutukseen muutoksia

Lääkekorvauksiin kohdistetaan 134 miljoonan euron säästö vuoden 2017 alusta. Valtion osuus tästä on 60 miljoonaa euroa.

Sairaanhoidon kustannusten korvaamista yksityisen terveydenhuollon palveluista jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka silloin, kun palvelut on järjestetty kunnallisissa tiloissa.

STM ehdottaa, että sairaus- ja kuntoutusrahojen tulorajoja ja korvausastetta alennetaan ylimmissä tulorajoissa. Tällöin työtulovakuutuksen kustannukset pienenisivät vuositasolla 25 miljoonaa euroa ja 18 miljoonaa euroa vuonna 2017. Muutokset eivät vaikuta valtion menoihin.

Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkkeitä varten on oma rahasto. Rahaston vähimmäistaso määritellään siten, että varoja on oltava tietty prosenttiosuus eläkevastuusta. Rahaston varojen vähimmäistasoa alennetaan. Muutoksella rahastoimisaste alennetaan vastaamaan julkisen ja yksityisen sektorin rahastoimisastetta. Tämä laskee valtion osuutta kansaneläkelaitoksen toimintakuluista 6,5 miljoonalla eurolla.

Työttömyysturvaan useita muutoksia

Valtio kohdistaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 200 miljoonan euron säästön. Tämä toteutetaan siten, että työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan korotusosia pienennetään, pitkän työuran korotusosasta luovutaan kokonaan ja työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennetään sadalla päivällä.

Ulkomaalaislain perusteella oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille työnhakijoille ehdotetaan maksettavan työmarkkinatuen sijasta kotoutumistukea. Muutos säästää kotoutumistukimenoja arviolta 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Kärkihankkeiden kokeilut käynnistyvät

STM ehdottaa hyvinvointi- ja terveys -kärkihankkeille 56 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Kuluvaan vuoteen verrattuna lisäystä on 32,5 miljoonaa euroa. Kärkihankkeisiin kuuluvat muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen, palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arviointi. Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille.

Lisäksi STM ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen uudistamiseen osana nuorisotakuun kärkihanketta 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Omais- ja perhehoitoa kehitetään, päivystystä tehostetaan

Kunnille STM ehdottaa 40,7 miljoonan euron lisärahoitusta omais- ja perhehoidon kehittämiseksi. Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään ja perhehoitopalkkiota korotetaan. Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietäviin palveluihin STM ehdottaa 4,8 miljoonan euron lisäystä valtionosuuteen.

Päivystystä ja erikoissairaanhoitoa uudistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys ja vaativa hoito kootaan 12 sairaalaan. Lisäksi hoitokäytäntöjä ja ensihoitoa kehitetään. Muutoksien ansiosta kuntien menot laskevat vuoteen 2016 verrattuna 75 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuus on 19,2 miljoonaa euroa.

Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus tarkistetaan, turvakotipaikkoja lisää

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto uudistavat laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 1.1.2017 alkaen. Jatkovalmistelussa mm. henkilöstön laskenta- ja mitoitusperusteita täsmennetään. Lisäksi vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä.  Muutosten johdosta kuntien menojen arvioidaan laskevan yhteensä 52,4 miljoonaa euroa, josta valtionosuuden vähennys on 13,3 miljoonaa euroa.

STM ehdottaa perheväkivallan uhreille tarkoitettujen turvakotipaikkojen perustamiseen 13,5 miljoonan euron määrärahaa. Summa on 2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan on sama kuin vuonna 2016 eli 29 miljoonaa euroa.

Palvelurakenne- ja maakuntauudistusten valmisteluun tukea

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja tukeen STM ehdottaa 5,6 miljoonan euron määrärahaa. Uudistusta tukevan ICT-ohjelman käynnistämiseen STM ehdottaa 3 miljoonaa euroa. Ohjelmalla muun muassa uudistetaan ja yhdistetään tietojärjestelmiä sekä kehitetään kansalaisten valinnanvapauden ja palveluiden tuottajien rekisteröinnin ja vertailun mahdollistavia tietovarantoja.

Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen on 15 miljoonaa euroa ja valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 94,1 miljoonaa euroa.

RAY:n avustusosasto STM:n yhteyteen

Raha-automaattiyhdistyksen avustusosasto siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen vuoden 2017 alusta. Tämän vuoksi ministeriön toimintamenoihin tulee 3,38 miljoonan euron lisäys, joka vastaa puolta avustustoiminnan arvioiduista kustannuksista. Lisämääräraha katetaan peliyhtiön tuotosta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoihin ehdotetaan 180,5 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu yhteensä 8,6 miljoonan euron säästötoimenpiteet. Suurimmat säästöt tulevat strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä 3,9 miljoonaa euroa, sektoritutkimussäästöstä 3,1 miljoonaa euroa sekä muista toimintamenosäästöistä 1,6 miljoonaa euroa.

Veteraanipalvelut laajenevat

Veteraanien tukemiseen STM ehdottaa 226,9 miljoonaa euroa. Määrärahoista 104,5 miljoonaa euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 57 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 16 miljoonaa euroa rintamalisiin ja 41,3 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Rintamaveteraanien kuntoutuslain mukaisten avopalvelujen määrärahoihin sisältyy 20 miljoonan euron lisäys rahapelitoiminnan tuottovaroista.

Määrärahassa on huomioitu kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavan haitta-asterajan alentaminen 1.1.2017 lähtien lievävammaisille sotainvalideille 15 prosentista 10 prosenttiin. Haitta-asterajan alentamisen kustannukset ovat 4,7 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Lisäksi STM ehdottaa sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 6,7 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon STM ehdottaa 1,5 miljoonaa euroa.

Vesirokkorokote kansalliseen rokotusohjelmaan

STM ehdottaa terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle 34,5 miljoonaa euroa. Se on 9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Lisäys aiheutuu rokotteiden hankinnan kasvusta. STM ehdottaa, että vesirokkorokote sisällytetään kansalliseen rokotusohjelmaan. Se lisää määrärahatarvetta 4,2 miljoonalla eurolla.

Lisäksi STM ehdottaa, että puutiaisaivokuumerokote kuuluisi kansalliseen rokotusohjelmaan kaikilla niillä alueilla, joilla ilmaantuvuus on 15 tapausta sataatuhatta asukasta kohden vuodessa. Ahvenanmaan lisäksi rokotetta tarjotaan jatkossa Paraisten ja Simon kuntien asukkaille sekä kyseisillä alueilla yli neljä viikkoa luonnossa liikkuville muiden kuntien asukkaille. Rokotukset maksaisivat vuositasolla noin 120 000 euroa.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 8,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja ovat 162 miljoonaa euroa. Lasku johtuu vuoden 2016 alusta voimaan tulleesta lomituslain muutoksesta ja tarvearvion muutoksesta. Lomituspalvelujen hallintamenoihin STM ehdottaa 16,1 miljoonan euron määrärahaa.

Lomitustoimintaan kohdennetaan 11 miljoonan euron lisäys, joka liittyy maatalouden kriisipakettiin. Tästä 10 miljoonaa euroa käytetään muun muassa viljelijöiden maksujen alentamiseen ja 1 miljoonaa euroa maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen.
 

Tiedotteesta on poistettu maininta perhevapaakustannusten kertakorvauksesta. 15.9.2016 kello 14:20.

Lisätietoja

Erityisavustaja Tiina Ullvén-Putkonen, p. 0295 163 106 (yleiset kysymykset) 
Erityisavustaja Niina Perälä, p. 0295 163 107 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset) 
Osastopäällikkö Raimo Ikonen, p. 0295 163 517 (yleiset kysymykset) 
Osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (sosiaali- ja terveyspalvelut)   
Osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425 (hyvinvointi ja terveys)
Osastopäällikkö Outi Antila, p. 0295 163 164 (sosiaalivakuutus)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio) 
Taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset) 
Neuvotteleva virkamies Mikko Nygård, p. 0295 163 291 (sosiaali- ja terveysasiat, kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Marianne Koivunen, p. 0295 163 573 (sosiaalivakuutus) 
Johtaja Päivi Voutilainen, p. 0295 163 403 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Johtaja Merja Mustonen, p. 0295 163 116 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet) 
Neuvotteleva virkamies Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman, p. 0295 163 172 (sosiaalivakuutus)

Sähköpostit ovat muotoa [email protected].