FI SV

Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Sosiaali- ja terveysministeriö 20.12.2017 11.21
Tiedote 200/2017

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2018 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan säädösmuutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät. Tiedotetta on päivitetty 28.12.

Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista tiukennetaan

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten ja investointien rajoituslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2020 loppuun saakka. Samalla ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevia säännöksiä tiukennetaan. Myös kuntien yhteistoiminta-alueita koskevaa puitelakia jatketaan vuodella.

Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista tiukennetaan (Tiedote 28.12.2017)

Alkoholilaki tulee kokonaisuudessaan voimaan maaliskuussa

Pitkään valmisteltu uusi alkoholilaki tulee voimaan kokonaisuudessaan 1.3.2018. Osa muutoksista tulee voimaan kuitenkin jo 1. tammikuuta 2018. Alkoholilaki kokoaa kattavasti yhteen aiemmat vanhan lain nojalla annetut 13 asetusta. Vanhentuneita ja aikansa eläneitä normeja on karsittu uudesta laista huomattavasti. Alkoholilain tarkoitus on jatkossakin ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoja. Uudistuksessa säilytetään Alkon vähittäismyyntimonopoli ja nykyinen alkoholijuomien vähittäismyynnin lupajärjestelmä.

Alkoholilaki tulee kokonaisuudessaan voimaan maaliskuussa (Tiedote 28.12.2017)

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitus jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen lisärahoitus jatkuu vuoden 2019 loppuun asti. Tällä turvataan työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja valmistuvien työterveyshuollon erikoislääkäreiden määrä nykyisellä tasolla, noin 50:ssä vuosittain.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitus jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka (Tiedote 28.12.2017)

Sairausvakuutuslain mukaisten matkakustannusten korvaukset muuttuvat

Sairausvakuutuksesta korvattaville taksimatkoille säädetään väliaikaisesti enimmäishinta, joka on myös taksin käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten enimmäiskorvausperuste siinä tapauksessa, ettei Kela ole sopinut palvelujen tuottajan kanssa enimmäishintaa edullisemmasta taksinkäytön hinnasta.

Sairausvakuutuslain mukaisten matkakustannusten korvaukset muuttuvat (Tiedote 28.12.2017)

Työtapaturma- ja ammattitautilaki muuttuu

Vuosityöansion laskentatapa muuttuu niin, että aiemmin yrittäjänä toimineen työntekijän vuosityöansioon huomioidaan aikaisempi yrittäjän työtulo. Näin estetään vuosityöansion jääminen kohtuuttoman pieneksi tilanteissa, joissa uuden työsuhteen ansioita ei voida vielä käyttää ansiomenetyskorvauksen perusteena.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki muuttuu (Tiedote 28.12.2017)

Yksinhuoltajalle maksettavaan lapsilisään korotus

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen taso nousee 4,75 eurolla lasta kohden. Näin yksinhuoltajakorotuksen taso nousee 48,55 eurosta 53,30 euroon lasta kohden kalenterikuukaudessa.

Yksinhuoltajalle maksettavaan lapsilisään korotus (Tiedote 28.12.2017)

Yleiseen asumistukeen muutoksia

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot sidotaan vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksiin. Enimmäisasumismenoja korotetaan elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuoden 2019 alusta lukien. Vuonna 2018 sovelletaan vielä vuoden 2017 enimmäisasumismenoja.

Yleiseen asumistukeen muutoksia (Tiedote 28.12.2017)

Työttömän aktiivisuus vaikuttaa jatkossa työttömyysetuuden määrään

Työttömyysturvan aktiivimalli tulee voimaan 1. tammikuuta 2018. Tasavallan presidentti vahvisti lain 28. joulukuuta. Työttömyyden alun omavastuupäivien määrä vähentyy muutoksen myötä 7 päivästä 5 päivään. Omavastuuosuutta lisätään työttömyyden ajalle työttömyyden kestäessä yli 65 työttömyysetuuden maksupäivää.

Työttömän aktiivisuus vaikuttaa jatkossa työttömyysetuuden määrään (Tiedote 28.12.2017)

Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaika ja erityishoitoraha lapsen kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta muuttuu

Yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaikaa lyhenee sairastumispäivään. Muutoksella pyritään parantamaan yrittäjien mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään. Muutos koskee yrittäjän eläkelain mukaisia yrittäjiä. Tämä johtuu siitä, että he rahoittavat itse vakuutusmaksuillaan omavastuuajan lyhentämisestä aiheutuneet lisäkustannukset. Molemmille vanhemmille voidaan maksaa yhtä aikaa erityishoitorahaa kotona tapahtuvan lapsen saattohoidon ajalta. Näin tehdään poikkeus pääsääntöön, jonka mukaan erityishoitorahaa ei makseta molemmille vanhemmille yhtä aikaa lapsen kotihoidon ajalta. Muutoksella pyritään huomioimaan nykyistä paremmin lapsen ja perheen tilanne, sillä molempien vanhempien läsnäolo ja hoitoon osallistuminen on tällaisessa tilanteessa tärkeää.

Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaika ja erityishoitoraha lapsen kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta muuttuu (Tiedote 28.12.2017)

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2018

Elinaikakerroin vuodella 2018 on 0,96102. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1956 syntyneiden vuonna 2018 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 3,898 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2018 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2018 (Tiedote 23.11.2017)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut laskevat vuoden 2018 alussa

Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärät laskevat kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti 1,22 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon maksujen tulorajat nousevat työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti 0,60 prosenttia. Enimmäismäärät ja tulorajat tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin ja työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut laskevat vuoden 2018 alussa (Tiedote 23.11.2017)
 

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2018

Vuoden 2018 palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,391. Vuoteen 2017 verrattuna palkkakerroin nousee noin 0,1 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.
Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2548. Työeläkeindeksi nousee noin 0,6 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2018 (Tiedote 26.10.2017)

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2018 vahvistettu

Vuonna 2018 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 24,10 prosenttia ja 53–62 vuotiailla 25,60 prosenttia. Maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2017. Alle 53-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 6,35 ja 53–62 vuotiailla 7,85 prosenttia. Molemmat maksut ovat 0,20 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2017.
Työnantajan keskimääräinen maksu on 17,75 prosenttia, mikä on 0,20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2018 vahvistettu (Tiedote 20.11.2017)

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta aloittaa tammikuussa

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan uusi nimi on sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta. Sosiaaliturvan ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntien yhdistymisen tavoitteena on muun muassa pitää valitusten käsittelyajat kohtuullisina.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta aloittaa tammikuussa (Tiedote 16.11.2017)

Vuoden 2018 sairausvakuutusmaksut vahvistettu

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,00 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2018. Sairaanhoitomaksua ei peritty myöskään vuonna 2017. Valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen menoista kasvaa euromääräisesti vastaavasti. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,53 prosenttia. Eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 0,08 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017.

Vuoden 2018 sairausvakuutusmaksut vahvistettu (Tiedote 16.11.2017)

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävät asumismenot nousevat

Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 1,8 prosenttia.

Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan vuokra-asunnossa asuvien eläkkeensaajien vuokrat ovat nousseet vuoden 2016 syyskuusta vuoden 2017 syyskuuhun keskimäärin 1,8 prosenttia. Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat I kuntaryhmässä 8 097 euroa, II kuntaryhmässä 7 447 euroa ja III kuntaryhmässä 6 533 euroa vuodessa.

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävät asumismenot nousevat (Tiedote 23.11.2017)

Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut vuodelle 2018 on vahvistettu

Apteekeilta perittävä maksu on 0,051 euroa jokaisesta apteekin ja sen sivuapteekkien toimittamasta sähköisestä lääkemääräyksestä. Kunnallisilta terveydenhuollon palvelujen antajilta perittävä maksu on 2,133 euroa kutakin kunnan asukasta kohden. Yksityisiltä terveydenhuollon palvelujen antajilta perittävä maksu on 0,372 euroa jokaisesta yksityisen terveydenhuollon palvelujen antajan laatimasta sähköisestä lääkemääräyksestä.

Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut vuodelle 2018 on vahvistettu (Tiedote 31.10.2017)

Ympärivuorokautinen päivystyshoito sairaaloihin, terveyskeskuksiin päiväaikainen kiireellinen hoito

Ympärivuorokautinen päivystyshoito on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksinä. Kiireellistä hoitoa järjestetään edelleen päiväsaikaan terveyskeskuksissa.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminta on määrältään, kustannuksiltaan ja sisällöltään merkittävä osa terveydenhuoltoa. Päivystyshoito tarkoittaa yleisesti alle 24 tunnin kuluessa yhteydenotosta annettavaa arviointia ja hoitoa, jota ei voida siirtää myöhemmäksi ilman oireiden pahentumista tai vamman vaikeutumista. Siksi sitä tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina.

Ympärivuorokautinen päivystyshoito sairaaloihin, terveyskeskuksiin päiväaikainen kiireellinen hoito (Tiedote 24.8.2017)

Uusi palvelutasopäätöksen malli parantaa ensihoitopalvelujen yhdenvertaista saatavuutta

Ensihoitopalvelun hälytystehtävät jaetaan edelleen neljään kiireellisyysluokkaan. Uudistetussa palvelutasopäätöksen mallissa kriteerit muodostetaan valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla, ja ne perustuvat Suomen Ympäristökeskuksen taajamaluokitukseen. Riskialueet on jaettu neljään alueluokkaan, joita ovat ydintaajama, muu taajama, asuttu maaseutu ja muut alueet. Uusien kriteerien avulla parannetaan alueellista riskinarviomekanismia. Lääketieteelliset perusteet potilaiden tavoittamisesta pysyvät ennallaan.

Uusi palvelutasopäätöksen malli parantaa ensihoitopalvelujen yhdenvertaista saatavuutta (Tiedote 24.8.2017)

Sairaaloiden työnjako uudistuu

Sairaaloiden työnjako uudistuu vuoden 2018 aikana. Asetuksella säädetään niistä erikoissairaanhoidon tehtävistä, jotka kootaan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen yksiköihin, viiteen tai alle viiteen yliopistolliseen sairaalaan.

Sairaaloiden työnjako uudistuu vuonna 2018 - tiettyjä leikkauksia ja vaativaa hoitoa keskitetään (Tiedote 24.8.2017)

Kuntoutuksen ohjaajista laillistettavia ammattihenkilöitä, lähihoitajien rekisteröintiä helpotetaan

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki muuttuu ja jatkossa kuntoutuksen ohjaajat (AMK) ovat sosiaalihuollon laillistettavia ammattihenkilöitä samalla tavoin kuin AMK-tutkinnon suorittaneet sosionomit ja geronomit. Lisäksi lähihoitajien rekisteröintiä helpotetaan.

Vuoden 2018 alussa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira vie kerta-ajolla lähihoitajan nimikesuojauksen Suosikkiin niille lähihoitajille, jotka ovat olleet Terhikissä 1.3.2016 tai sitä ennen. Valvira tekee merkinnän Suosikkiin maksutta ilman erillistä hakemusta. Valvira myös palauttaa 40 euron suuruisen rekisteröitymismaksun niille kaksoisrekisteröityneille lähihoitajille, jotka on rekisteröity Terhikkiin 1.3.2016 tai sitä ennen. Muille lähihoitajille rekisteröintimaksua ei palauteta.

Kuntoutuksen ohjaajista laillistettavia ammattihenkilöitä, lähihoitajien rekisteröintiä helpotetaan (Tiedote 14.12.2017)

Korotuksia sotainvalidien puolisoiden etuuksiin ja vapaaehtoisten rintama-avustukseen

Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan 150 eurolla nykyisestä 900 eurosta 1050 euroon kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan 225 eurolla nykyisestä 1350 eurosta 1575 euroon kuntoutettavaa kohti.

Kertasuorituksena myönnettävän rintama-avustuksen määrä nousee 590 eurosta 2000 euroon. Rintama-avustus voidaan myöntää Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleille ulkomaalaisille rintamasotilaille, jotka asuvat Viron tai entisen Neuvostoliiton alueella tai Suomessa.

Korotuksia sotainvalidien puolisoiden etuuksiin ja vapaaehtoisten rintama-avustukseen (Tiedote 14.12.2017)

Työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2018

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksessa sovitun mukaisesti palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2018 on 1,90 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 083 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,60 prosenttia palkasta.

Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,92 prosenttia (0,70 % vuonna 2017) palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia (0,80 % vuonna 2017) palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2018 (Tiedote 14.12.2017)

Kansaneläkeindeksi jäädytetään, toimeentulotuen perusosa nousee

Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä ja kansaneläkeindeksi jäädytetään vuoden 2017 tasolle. Muutos on osa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018 - 2021.

Kansaneläkeindeksiin suunniteltu muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Näitä muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa.

Kansaneläkeindeksi jäädytetään, toimeentulotuen perusosa nousee (Tiedote 19.12.2017)

Takuueläkkeeseen, eläkettä saavan hoitotukeen ja nuorten kuntoutusrahaan korotus

Takuueläkkeen määrä nousee 775,27 euroon kuukaudessa vuonna 2018. Korotus on noin 15 euroa kuukaudessa.

Eläkettä saavan hoitotuen perusosa nousee myös. Ensi vuonna hoitotuen perusosa on 70,52 euroa kuukaudessa. Hoitotuen perusosan korotus kohdentuu parhaiten pitkäaikaisesti sairaille tai vammaisille eläkeläisille, jotka asuvat edelleen kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Korotettu tuki auttaa näitä henkilöitä hankkimaan itselleen apua kotiin tai osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin.

Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärää korotetaan vuoden 2018 alusta siten, että se säilyy takuueläkkeen tasoisena.

Takuueläkkeeseen, eläkettä saavan hoitotukeen ja nuorten kuntoutusrahaan korotus (Tiedote 19.12.2017)

Valtio korvaa kunnille turvapaikanhakijoiden kiireellisten sosiaalipalvelujen kustannuksia

Valtio korvaa kunnille tiettyjä kiireellisten sosiaalipalvelujen kustannuksia. Kustannuksia korvataan, kun kiireellisiä palveluja annetaan henkilölle, joka on saanut kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa eikä saa enää vastaanottopalveluja.

Kunnille korvataan kiireellisessä tapauksessa välttämättömänä sosiaalipalveluna annettu tilapäinen asuminen sekä kustannukset ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. Korvauksen myöntäminen edellyttää, että henkilö on hakenut kunnasta välttämätöntä sosiaalipalvelua ja kunnassa on tehty palvelun antamisesta valituskelpoinen päätös.

Valtio korvaa kunnille turvapaikanhakijoiden kiireellisten sosiaalipalvelujen kustannuksia (Tiedote 19.12.2017)

Maatalousyrittäjien lomitusmaksuihin alennuksia vuonna 2018

Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia muutetaan väliaikaisesti siten, että maatalousyrittäjiltä perittäviä sijaisapumaksuja alennetaan vuoden 2018 ajaksi.

Maatalousyrittäjän työtuloihin sidottua laskennallista sijaisavun tuntimaksua alennetaan 4,59 prosentilla vuoden 2018 ajaksi. Alennus korvaa vuonna 2017 määräaikaisesti voimassa olleen alennuksen.

Maatalousyrittäjien lomitusmaksuihin alennuksia vuonna 2018 (Tiedote 19.12.2017)