Ylijohtaja Kirsi Varhila: Sote-uudistus ei ole uhka alan työllisyydelle
-Valtaosa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista on palkkakuluja. Siten sote-uudistuksen tavoite hillitä kustannuskasvua edellyttää säästöjä henkilöstökuluissa. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan yleinen työtilanne on tulevaisuudessakin hyvä. Uhkakuvien maalailu on perusteetonta, sillä työvoimapula on todennäköisempää kuin massatyöttömyys. On tärkeää, että alalle valmistuu runsaasti uusia ammattilaisia vuosittain ja myös maahanmuuttajat työllistetään, kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila blogissaan.
-Kaikki julkisen sektorin 200 000 sote-työntekijää eivät työskentele jatkossakaan palveluissa, joissa asiakkaan valinnanvapautta on tarkoitus laajentaa. Valinnanvapausmalli vaikuttaisi eniten kuntien terveyskeskustyyppiseen toimintaan, missä on noin 45 000 työntekijää. Julkisissa sairaaloissa työskentelee yli 80 000 henkilöä ja sosiaalipalveluissa lähes 70 000 henkeä. Sosiaalihuollon henkilöstöön sote-keskusten toiminta ei juuri vaikuttaisi ja erikoissairaanhoitoon vain rajatusti.
- Maakunnista yksityisten omistamiin sote-keskuksiin voisi siirtyä karkeasti arvioiden 6 000–25 000 työntekijää. On vaikea kuvitella, millä laskuopilla siirtymän vuoksi yhtäkkiä jäisi työtä vaille kymmeniä tuhansia työntekijöitä, kuten jotkut ovat maalailleet. Hoiva-ala on edelleen hyvin työvoimavaltaista, peruspalvelujen kustannuksista 70-80 % tulee henkilöstön palkoista. Vaikka yksityinen sektori pystyy järjestämään innovatiivisemmin toimintojaan, henkilöstön tuottavuus ei etäänny kovin kauas julkisesta, kirjoittaa Varhila.