Selvitysmies esittää: Vahva panostus elintarvikkeiden vientiin parantaa koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuutta

Valtion pitäisi satsata suomalaisten elintarvikkeiden vientiin nykyistä enemmän ja suunnitelmallisemmin. Tämä näkemys nousi vahvasti esiin ruokaketjun toimijoiden haastatteluissa, joita selvitysmies Ilkka Mäkelä teki maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Mäkelän selvityksessä esitetään toimenpide-ehdotuksia ruokaketjun toiminnan kehittämiseksi ja elintarvikeviennin edistämiseksi. Selvityksen tavoite on edistää Ruoka 2030 -ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoa ja hallitusohjelman tavoitetta parantaa ulkomaankaupan vaihtotasetta elintarvikevientiä lisäämällä.

‒ Kaikki haastatellut tahot painottivat viennin merkitystä ja että siihen tehdyt panostukset ovat olleet liian vähäisiä. Suuri ongelma on myös vientiosaamisen puute. Meillä ei ole vientiosaajia, ei riittävästi kielitaitoa yrityksissä eikä markkinatuntemusta. Toisaalta kaikki toimijat ovat yhtä mieltä siitä, että vienti parantaisi koko suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta oleellisesti, Mäkelä toteaa.

Selvitysmies esittää ministeriöiden välisen korkean tason elintarvikevientiyhteistyöryhmän perustamista esimerkiksi kansliapäällikkötasolla, jotta eri ministeriöt sitoutuisivat linjakkaammin elintarvikkeiden vientiponnisteluihin. Valtion julkisen rahoituksen tasoksi hän esittää kolmea miljoonaa euroa vuodessa sekä pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta rahoitukseen. Selvitysmies ehdottaa, että elintarvikeviennissä keskitytään pitkäjänteisesti Kiinan, Japanin, Etelä-Korean, Saksan ja Ruotsin markkinoihin. Lisäksi Venäjänviennin valmius pitäisi säilyttää koko ajan.

‒ Elintarvikealan yrityksillämme on toimintaa ulkomailla aika hyvin, mutta vienti Suomesta on vähäistä. Haasteena on, että harvalle toimijalle vienti on kannattavaa. On kohtuullisen helppo laskea, jos vientimme olisi edes tuonnin tasolla, että kuinka paljon se parantaisi koko ruokaketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta täällä Suomessa, selvitysmies Mäkelä toteaa.

Hänen selvityksessään annetaan ehdotuksia myös alkutuotannon paremman kannattavuuden takaamiseen sekä ruokaketjun arvostuksen, osaamisen ja koulutuksen parantamiseen.

‒ Elintarvikeviennin edistämisestä on saatu viime aikoina erityisen hyviä tuloksia yhdistämällä viranomaisvoimat ja viennistä kiinnostuneet yritykset. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitä kannattaa ehdottomasti jatkaa, sillä kysyntä turvallisille ja laadukkaille elintarvikkeille on suurta, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoo.

Maa- ja metsätalousministeri Leppä kiittää hyvin tehdystä selvityksestä.

‒ Mäkelän selvitys perustuu alan asiantuntijoiden parissa suoritettuun laajaan haastattelukierrokseen. Täten se antaa erinomaisen pohjan elintarvikeketjun kannattavuuden parantamista sekä viennin vahvistamista tukevien uusien toimien tekemiseen. Perehdyttyäni selvitykseen, on aika kertoa uusista toimista, joihin ryhdymme näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, Leppä päättää.

Selvitystyö liittyen Ruoka2030-selontekoon

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424, risto.lahti(at)mmm.fi

osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, p. 0295 162 013, minna-mari.kaila(at)mmm.fi

selvitysmies Ilkka Mäkelä, p. 050 0831 116, ilkkak.makela(at)gmail.com