Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Vastaus välikysymykseen maatalouden kriisistä

jord- och skogsbruksministeriet
Julkaisuajankohta 14.6.2016 14.21
Välikysymysvastaus

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Oppositio on tänään oikealla asialla. Maatalousyrittäjien ahdinko on yhteinen asiamme. On turha vaatia puhdasta suomalaista ruokaa koteihin, kouluihin tai ravintoloihin, jollemme pysty varmistamaan edellytyksiä ruuan tuottamiselle.

Tällä hetkellä maatalouden kannattavuus ja maksuvalmius ovat heikkoja, koska vuodesta 2013 lähtien maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat pudonneet, mutta kustannukset eivät. Syitä on monia.

Elintarvikkeiden kysynnän kasvu on taittunut maailmanmarkkinoilla, maataloustuotteiden varastomäärät ovat kasvaneet, ja ylitarjonta on sekoittanut EU-markkinoita. Venäjän elokuussa 2014 asettama elintarvikkeiden tuontikielto on tunnetusti lisännyt vaikeuksia EU-markkinoilla ja aiheuttanut suoria tulonmenetyksiä Suomessa erityisesti maidontuottajille. Jo yli kymmenen vuotta sitten EU-maat päättivät luopua maitokiintiöistä keväällä 2015.

Maidon tuotanto on kiintiöiden poistumisen takia kasvanut monessa EU-maassa, kun vaikeassa markkinatilanteessa haetaan uusia kilpailuasetelmia, ja toisaalta liikevaihtoa on pidettävä yllä tuotantoa lisäämällä. Maidon hinta on romahtanut. Sama kohtalo on myös muilla maataloustuotteilla.

Välikysymyksestä käy ilmi, että oppositio jakaa saman tilannekuvan. Nyt on aika etsiä yhdessä ratkaisuja. Tarvitsemme uusia markkinoita sekä tukitoimia niin EU:ssa kuin kotimaassa.

Hallitus etsii yhdessä elintarvikeyritysten kanssa uusia vientikohteita Food from Finland -kasvuohjelman kautta. Myös ministeritason vierailuilla olemme vauhdittaneet viennin avaamista muun muassa Kiinaan, Japaniin ja Iraniin. Hallituksen kärkihankerahoitus edistää konkreettisesti erityisesti liha- ja maitotuotteiden vientiselvitysten viranomaiskäsittelyä ja purkaa aidosti viennin esteitä. Etenkin Kiina on Suomelle valtava vientimahdollisuus, joka vaatii sitkeää työtä ja kärsivällisyyttä monitahoisine lupaprosesseineen.

Maataloutta koskevassa EU-tason kriisikeskustelussa Suomi pitää tärkeänä sitä, että ylitarjontatilanteessa tuetaan kriisistä kärsiviä tuottajia. Tuotteiden varastoon ostamista tai varastointia ei pitäisi painottaa, koska se voi johtaa jopa tuotannon lisäämiseen ja kriisin pitkittymiseen. Tavoitteena on oltava markkinoiden vakauttaminen, jotta tuottajahintataso voisi elpyä kestävälle tasolle.

Viimeisen vuoden aikana maatalouden kriisitoimenpiteisiin on ohjattu EU-rahoitusta ja kansallista kriisitukea yhteensä 33 miljoonaa euroa, joista maidon- ja sianlihantuottajille on maksettu yhteensä 18 miljoonaa euroa. Syksyllä maksetaan vielä noin 15 miljoonaa euroa eri tuotantosuuntien tiloille velkaisuuden ja rakennusinvestointien perusteella kohdennettua tukea.

Suomi ja monet muut jäsenmaat ajavat uutta EU-rahoitusta kriisin suoraan helpottamiseen tilatasolla sekä markkinoiden vakauttamiseksi. Suomi esitti myös vuoden 2016 EU-tukien maksun nopeuttamista. EU-komissio on suhtautunut esitykseen alustavan myönteisesti, ja päätöstä odotetaan kesän aikana. Silloin luonnonhaitta- ja ympäristökorvausten ensimmäisiä eriä voidaan vuodelta 2016 maksaa noin 70 miljoonaa enemmän kuin normaalitilanteessa.

Arvoisa puhemies,

Kotimaassa olemme tarttuneet toimeen.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti keväällä työryhmän selvittämään, mitä erityisesti luotto- ja takausvälineillä on tehtävissä ja mitä muuta voimme tehdä esimerkiksi laina- ja rakennetukijärjestelyjen suhteen. Väliraportissaan työryhmä esittää valtiontakauksia erityisille maksuvalmiuslainoille sekä maksuhelpotuksia korkotuki- ja valtionlainoille. Hallitus pyrkii helpottamaan vaikeuksissa olevien tilojen maksuvalmiustilannetta työryhmän ehdotusten pohjalta. Ehdotuksia täsmennetään mm. kohderyhmänä olevien tilojen määrän ja ehdotusten kustannusvaikutusten jatkon osalta.

Osana konkreettisia kriisitoimenpiteitä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hallitus päätti MMM:n esityksestä ja muiden ministeriöiden suostumuksella alentaa väliaikaisesti MYEL-työeläkevakuutusmaksujen viivästyskorkoa.

Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään nostaa vuosien 2017 ja 2018 kansallisen tuen määräraha vuoden 2015 tasolle ja perua luonnonhaittakorvauksen leikkauksen vuodelta 2017. Näillä päätöksillä maataloudelle kohdistetaan yhteensä noin 34 miljoonan euron kriisipanostus.

Kriisitoimenpiteiden täydennykseksi Suomi esittää vielä kesäkuussa EU-komissiolle, että EU:n tuotantosidonnaisten tukien osuus Suomen suorista EU-tuista lukittaisiin vuosiksi 2017 - 2020 vuoden 2016 tasolle. Esittämämme muutos helpottaisi erityisesti kansallisten ja EU:n nautatukien yhteensovittamista.

Lisätalousarviokäsittelyn yhteydessä toukokuussa hallitus ilmoitti päättävänsä lisätoimista seuraavan lisätalousarvioesityksen yhteydessä, kunhan ensin on nähty EU:n mahdolliset kriisitoimet. Kansallisten kriisitoimenpiteiden tulee olla aina olla yhteensopivia EU-maatalouspolitiikan säädösten, rahoitusvälineiden ja toimenpiteiden kanssa.

Osana hallitusohjelman kärkihankkeita Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöstä hankinnoista valtion elintarvike- ja ruokapalveluissa. Päätöksen myötä edistämme kansallisen lainsäädännön mukaisia hyviä tuotantotapoja noudattavia elintarvikehankintoja. Näissä tuotantotavoissa otetaan tehostetusti huomioon ruoan turvallisuus, hyvät viljelymenetelmät, ravinteiden kierrätys, tarpeen mukainen kasvinsuojelu ja eläinten hyvinvointi.

Eläinten hyvinvointiin liittyvät kotimaisen tuotannon erityispiirteet ovat olennaisena osana periaatepäätöksellä edistettäviä hankintaperusteita. Tällaisia ovat esimerkiksi taito kasvattaa siipikarjaa ilman nokkien typistystä ja toisaalta sikoja ilman hännäntypistystä. Valtion on hankittava sellaista ruokaa, jonka tuottamista viljelijöiltä vaadimme.

Maatalousyrittäjien ahdinko on ymmärretty laajasti. SDP:tä lukuunottamatta oppositio on valinnut kaikkein järeimmän välineensä maatalousyrittäjien tilanteen helpottamiseksi. Voinko siis maatalousministerinä luottaa siihen, että oppositio äänestää hallituksen rintamassa esimerkiksi näiden nyt esittelemieni maataloudelle suunnattujen tukitoimien puolesta?

Arvoisa puhemies,

Kriisinkin oloissa on katsottava tulevaisuuteen. Niin tekivät myös viljelijät Suomen 50 000 maatilalla lähtiessään kylvöille tänä keväänä. Toivottavasti kasvukausi on viime kesää parempi.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimenpiteet turvaavat laadukkaan tuotannon jatkumista sekä tarjoavat uusia hyviä mahdollisuuksia viljelijöille.

Luonnonhaittakorvauksilla mahdollistetaan maataloustuotannon säilyminen pohjoisissa luonnonoloissa. Luonnonmukaiseen tuotantoon, ympäristöasioihin ja tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvillä toimenpiteillä vastataan kuluttajien odotuksiin. Ohjelman neuvonta-toimenpide osaltaan auttaa viljelijöiden jaksamisessa.

Maaseudun kehittämisohjelman yritysrahoituksen avulla maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa voidaan lisätä ja kehittää uusia toimeentulon lähteitä. Yritysrahoitusta kohdennetaan myös pk-yrityksille ja maatiloille elintarvikkeiden tarjontaa monipuolistaviin investointeihin, kuten lähi- ja luomuruuan sekä muiden erikois- ja laatutuotteiden jalostukseen

Maaseutuohjelmaa täydennetään hallitusohjelman kärkihankkeilla, joille on varattu merkittävää lisärahoitusta. Investointitukiin kohdistetulla lisärahoituksella rakennetaan edellytyksiä nykyaikaiselle ja samaan aikaan resurssitehokkaalle tuotantorakenteelle. Onkin ilahduttavaa, että kriisistä huolimatta maatalouden investointihankkeita on nyt käynnistymässä enemmän kuin moneen vuoteen.

Hallitusohjelmassa on myös merkittävä panostus ravinteiden kierrätykseen ja ruokajärjestelmän kestävyyden lisäämiseen. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmalla rahoitetaan kierrätykseen liittyvää tuotekehitystä ja innovaatiota sekä kokeiluhankkeita. Ohjelmalle on varattu rahoitusta runsaat 12 miljoonaa euroa. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä parannetaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta sekä edistetään ilmastotavoitteiden ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista.

Esimerkiksi biokaasun tuotanto maatiloilla tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa maatalouden tuotantoa, tehostaa ravinteiden käyttöä ja alentaa päästöjä. Se kiinnostaa suuresti viljelijöitä. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten yhteydessä voidaan päättää toimista, joilla biokaasun käyttöä edistetään.

Arvoisa puhemies,

EU-maatalouspolitiikan kauden vaihtuminen viime vuonna ja uusien ehtojen käyttöönotto merkitsivät muutoksia tukien maksuaikatauluihin. Samalla EU-tukimaksuja rajoittavat valvontaehdot tiukkenivat selvästi EU-säädöksissä.

Vuonna 2015 syksyllä maksettiin noin 1,2 miljardia tukia eli yli 70 prosenttia tukikauden tuista. Aiempiin vuosiin verrattuna noin 200 miljoonaa tukia siirtyi aikataulun mukaisesti maksettavaksi vuoden vaihteen jälkeen. Muutoksista tiedotettiin jo hyvissä ajoin ennen vuoden 2015 tukihakua. Valitettavasti tieto ei kuitenkaan saavuttanut kaikkia viljelijöitä.

Kevään 2016 aikana Maaseutuvirasto joutui siirtämään runsaat 80 miljoonaa euroa vuoden 2015 pääosin kotieläintukia maksettavaksi useampia viikkoja suunniteltua myöhemmin. Myöhästyminen johtui vaikeuksista kaikkein vaikeimpien tukijärjestelmien ja tukiehtojen toimeenpanon rakentamisessa. Tästä syystä viime maaliskuussa totesin, että ministeriön ja Maaseutuviraston yhteistyötä on parannettava ja ohjattava aiempaa suoremmin ministeriöstä. Yhteistyö on toiminut hyvin ja siitä lähtien maksuaikataulu on pitänyt. Kesäkuun loppuun mennessä viljelijät saavat viimeisetkin rästissä olleet tukensa.

Vuoden 2016 viljelijätukien maksuaikataulusta tiedotettiin viime viikolla. Tukimaksuja voidaan aikaistaa viime vuoteen verrattuna ja useita kymmeniä miljoonia euroja siirretäänkin keväältä 2017 jo vuoden 2016 lopulla maksettavaksi.

Arvoisa puhemies,

Hallinnon toiminnassa on edelleen tehostettavaa ja alkutuotantoa koskevissa säädöksissä on parannettavaa. EU-byrokratian purkamiseksi olemme aktiivisesti vaikuttaneet muutosesityksillä EU-komissioon. Tämä tuo on myös tuottanut tuloksia. Esimerkiksi eräisiin EU-eläinpalkkioiden kohtuuttomiin valvontaseuraamuksiin on tulossa nyt lievennyksiä. Vaikuttamislistalla on seuraavana vuorossa viherryttämistuki, kun järjestelmän toimivuudesta tehdään EU-tasolla väliarviointi. Seuraavalle ohjelmakaudelle on EU:n maatalouspolitiikan vaikeaselkoista, monesta järjestelmästä ja vaatimuksesta samaan aikaan muodostuvaa ehtoviidakkoa karsittava riittävän kovalla kädellä.

Kotimaan hallinnossa käymme läpi Maaseutuviraston ja Elintarviketurvallisuusviraston tilanteen ja selvitämme mahdollisuudet niiden yhdistämiseen. Maatalouden tukien haku-, käsittely- ja maksuvaiheiden on sujuttava ennakoitavasti ja asiakaslähtöisesti, ja yrittäjien turhaa taakkaa lupa- ja seurantaprosesseissa pitää vähentää.

On oltava rohkeutta myös palata jo aiemmin tehtyihin päätöksiin, kuten teimme viime vuonna nitraattiasetuksen tarkennuksilla lannan käsittelystä. Tämän kevään aikana on käyty läpi täydentäviä ehtoja koskevaa valvontaohjeistusta yhdessä hallinnon, viljelijöiden ja tuottajajärjestöjen kanssa ja selkeytetty havaittuja ongelmakohtia kestävä ruuantuotanto ja ympäristö huomioiden.

Elintarvikkeiden jalostusta ja kauppaa koskevia byrokratiaongelmia on kartoitettu yhdessä alan kanssa. Viiteenkymmeneen havaittuun ongelmaan on puututtu ja korjaustoimet aloitettu.

Hallintotyön välttämättömän tehostamisen rinnalla on hyvä muistaa, että olemme vuosien varrella itse kansallisilla valinnoilla luoneet tukikokonaisuudesta monimutkaisen ja monikerroksisen. EU:n maatalouspolitiikan muutoksissa tukiin on Suomessa haluttu rakentaa siirtymäaikoja, täydennyksiä, poikkeuksia ja erityisvälineitä.

Vuonna 2013 tehdyssä tarkastuksessa Valtiontalouden tarkastusviraston keskeisenä johtopäätöksenä oli, että maatalouden tukihallinto toimii Suomessa tehokkaasti, ja että maatalouden EU-rahoitus on toimeenpantu ja turvattu erittäin hyvin. Virasto totesi myös, että tukihallintoa ja -kokonaisuutta voitaisiin merkittävästi yksinkertaistaa, mutta se tarkoittaisi samalla nykyisen maatalouspolitiikan tavoitteista tinkimistä.

Tulevista maatalouspolitiikan tavoitteista onkin syytä puhua mahdollisimman laajasti ja avoimesti, ja tämä keskustelu on jo aloitettu MMM:n aloitteesta niin kansallisesti kuin EU-tasolla.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti kotimaisen ruuantuotannon kilpailukykyä, vastuullisuutta, markkina- ja kuluttajalähtöisyyttä ja riittävyyttä huoltovarmuuden näkökulmasta arvioidaan syksyllä 2016 eduskunnalle annettavassa ruokapoliittisessa selonteossa.

Maatalouden kannattavuus jatkossa ratkaistaan ennen kaikkea myyntitulojen ja tuotantokustannusten kehityksen perusteella. Tuottoja pitää saada kasvatettua sekä tuottavuuden että laadusta maksettavan hinnan avulla. Samalla tuotantokustannusten nousukierre pitää saada katkaistua.

Tilatason ennakkoluulottomuus sekä uuden tiedon ja tekniikan omaksumisessa että yhteistyössä on avainasemassa. Valtion roolina on antaa tuotantotuilla kannattavuuden perusturva ja tasoittaa alueiden välisiä olosuhde-eroja. Investointituilla taas edistetään tuottavuuden parantamista ja rakennekehitystä.

Maatalousyrittäjien jaksaminen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on yhteinen huolenaihe. Työhyvinvointiin ja tuottajien jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä kootaan yhteen uudet ideat ja kaikki jo käynnissä olevat hankkeet, järjestelmät ja hyvät käytännöt. Tätä kokonaisuutta tullaan kehittämään ja viemään alueilla käytäntöön esimerkiksi maaseudun kehittämishankkeiden kautta.

Viljelijöiden asema ruokaketjussa on ollut viime aikoina esillä sekä EU:ssa että meillä Suomessa. Osana ruokaketjussa tarvittavaa läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua kokoonnuimme toukokuun alkupuolella saman pöydän ääreen keskustelemaan ketjun eri osapuolten kanssa elintarvikealan kilpailutilanteesta ja akuutista kriisistä. Tätä vuoropuhelua jatkamme.

Hallitusohjelman mukaisesti tuottaja- ja toimialaorganisaatioita koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Toukokuun alussa tuli voimaan muutos, jolla mahdollistetaan tuottajaorganisaatioiden perustaminen naudanliha- ja peltokasvisektoreilla. Tällä hetkellä on lausunnolla lakiesitys tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden hyväksymisestä myös muilla maataloustuotannon sektoreilla. Näillä toimin tuottajille sallitaan entistä laajempi yhteistyö markkinoilla ja siten ketjun toiminta voi tehostua ja tuottajien asema ketjussa vahvistua.

Edistämme elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen käyttöä, jotta kuluttaja pystyisi paremmin tunnistamaan kotimaisen tuotteen. Lisäksi valtio edesauttaa lähi- ja luomuruuan tuotantoa ja menekkiä. Luomumarkkinat ovatkin kasvaneet nopeammin kuin päivittäistavarakauppa keskimäärin. Lähiruoan markkinointikanavat moninaistuvat hallituksen lähiruokaohjelman mukaisesti. Hallitus on helpottanut suoramyyntiä lainsäädännön muutosten kautta.

Arvoisa puhemies,

Maataloudesta vastaavana ministerinä olen helpottunut. Olen helpottunut siitä, että myös oppositio SDP:tä lukuun ottamatta suhtautuu vakavasti maatalouden vaikeaan tilanteeseen. Puhdas ruoka ja vesi eivät ole itsestäänselvyyksiä. Olen esitellyt hallituksen toimia maatalouden tukalassa tilanteessa. Otan auliisti vastaan rakentavia esityksiä oppositiosta.

Sellaisia eivät ole valitettavat yksittäiset puukoniskut viljelijöiden selkään lehtien palstoilla tai tässä salissa.

Meidän on tehtävä yhteisvoimin töitä kotimaisen ruuan, ruuantuotannon ja ruuantuottajien arvostuksen hyväksi. Ruokaa ja uusiutuvaa energiaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Suomen puhdas maaperä, runsaat vesivaramme, tehokas energian ja ravinteiden käyttö yhdessä kehittyneen teknologian ja korkean osaamisen kanssa ovat arvokkaat voimavaramme.

Biotalous ja kiertotalous tulevat varmuudella olemaan keskeinen osa Suomen uutta menestystarinaa. Sitä menestystä rakentavat myös maanviljelijät.

Kimmo Tiilikainen Mat och jordbruk
 
Sivun alkuun