FI SV EN

Opetusministeri Grahn-Laasonen:
Ammatillisen koulutuksen reformi hyväksyttiin – suurin koulutusuudistus vuosikymmeniin

Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.6.2017 13.27
Tiedote
Ammatillisen koulutuksen reformi hyväksyttiin – suurin koulutusuudistus vuosikymmeniin

Eduskunta on tänään perjantaina hyväksynyt uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön. Nyt hyväksytty ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen.

 – Hallituskauden suurin koulutuksen uudistus on nyt hyväksytty eduskunnassa. Tämä reformi on työnäyte siitä, että suuretkin uudistukset ovat koulutuskentällä mahdollisia. Koulutuksen rakenteet ovat Suomessa uudistuneet hitaasti, vaikka työelämä on mullistunut ympärillämme. Ammatillisen koulutuksen reformi vie ammattiosaamisen uudelle vuosikymmenelle ja näyttää suuntaa koko koulutusjärjestelmän uudistamiselle, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

– Ammatillisen koulutuksen reformi vahvistaa suomalaista ammattiosaamista. Sen ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laaja-alainen osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Näin vahvistetaan opiskelijoiden työllistymistä ja tuetaan sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Uudistettu ammatillinen koulutus vastaa osuvasti ja tehokkaasti yritysten ja työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, ministeri sanoo.

– Reformi on tehty haastavassa taloudellisessa ympäristössä, mutta se on saanut laajan tuen koulutuksen ammattilaisilta. Uudistus on merkittävä niin opiskelijoille, koulutuksen järjestäjille kuin työ- ja elinkeinoelämälle. Olen iloinen, että reformin toimeenpano voi nyt alkaa yhteistyössä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen jatkaa.

Suurin muutos uudistetussa ammatillisessa koulutuksessa on ajattelutavan kääntyminen järjestelmäkeskeisyydestä osaamisperusteisuuteen. Jatkossa ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa yksilöllistä ammatillista osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden mukaan.

Yksilöllisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata joustavasti tutkintojen, niiden osien, tutkintoon johtamattoman koulutuksen ja valmentavien koulutusten avulla. Ohjattua ja tavoitteellista opiskelua voidaan toteuttaa joustavasti niin oppilaitosten oppimisympäristöissä, työpaikoilla kuin digitaalisissa oppimisympäristöissä.

Uudistuksella lisätään mahdollisuuksia opiskella työpaikoilla ottamalla käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Uudistuksessa lisätään myös jo olemassa olevan oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta. Koulutus- ja oppisopimuksella hankittu osaaminen osoitetaan näyttämällä se käytännön työtilanteissa.

Osaamisen arvioinnista vastaavat opettajat ja työelämän asiantuntijat yhdessä. Koulutukseen voi hakea ja päästä silloin, kun siihen on tarve. Työelämälähtöisten opiskelutapojen lisääminen on keino työelämän murrokseen vastaamisessa.

Uudella rahoitusmallilla kannustetaan parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Rahoitus kannustaa vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja tunnustamaan tehokkaasti aiemmin hankittua osaamista. Koulutuksen järjestäjien vapaus koulutuksen järjestämiseen kasvaa uusien järjestämislupien myötä. Rahoituksen uudistamisella vastataan koulutustakuun toteutumisen lisäksi myös koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseen.

– Ammatillisen koulutuksen reformi ehkäisee syrjäytymistä, kun yksilöllistäminen tekee opinnoista sujuvampia ja kouluttajilla on selkeä kannustin pitää huolta opiskelijoista. Työkaluja on nyt enemmän. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, Grahn-Laasonen sanoo.

Eduskunta kuuli laajaa joukkoa asiantuntijoita. Eduskuntakäsittelyn aikana merkittävimmiksi kysymyksiksi nousivat muun muassa yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteuttaminen sekä opiskelijan tarvitseman opetuksen ja ohjauksen turvaaminen, työpaikalla tapahtuvan opiskelun edellytykset sekä rahoitusmallin ennakoitavuus ja kannustavuus.

Uusi laki tulee voimaan 1.1.2018. Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö tukee ja seuraa reformin toteutumista. Erityisesti on tarpeen seurata uudistuksen vaikutuksia koulutuksen alueelliseen ja kielelliseen saavutettavuuteen, opintojen keskeyttämiseen ja koulutustakuun toteutumiseen sekä siihen, että oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkamäärät lisääntyvät uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Jos laissa havaitaan muutostarpeita, valtioneuvoston on tuotava muutosesitykset eduskunnan käsiteltäväksi.

·         Mikä muuttuu koulutuksen järjestäjälle? -taulukko
·         Mikä muuttuu opiskelijalle? -taulukko

Lisätietoja:
– erityisavustaja Henrik Vuornos, p. 044 253 4444
– ylijohtaja Mika Tammilehto, p. 0295 3 30308

http://minedu.fi/amisreformi