Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen
Hallituksen vastaus välikysymykseen koulutuksen tasa-arvosta 28.2.2018

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 28.2.2018 14.07
Välikysymysvastaus

(Muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Suomi tunnetaan tasa-arvoisesta peruskoulustamme. Olemme siitä ylpeitä. Satavuotiaan Suomen tarina on kertomus kansasta, joka on koko valtiollisen historiansa ajan määrätietoisesti laajentanut koulutukseen pääsyä ja rakentanut tasa-arvoisia mahdollisuuksia.

Koko suomalainen yhteiskunta ja – uskallan sanoa – myöskin eduskunta, me kaikki täällä, olemme sitoutuneita koulutuksen tasa-arvoon. Halu rakentaa tasa-arvoisia koulutuspolkuja jokaiselle lapselle ja nuorelle taustasta riippumatta on yhteinen, se ei erota meitä.

”Vahva perusosaaminen luo pohjan elinikäiselle uuden oppimiselle sekä tulevaisuuden tietojen ja taitojen omaksumiselle. Peruskoulun tasa-arvolupauksen tulee sisältää se, että kaikista lapsista ja nuorista ja heidän osaamisestaan pidetään huolta ja ehkäistään eriytymiskehitystä.” Näin kirjoittaa tutkijaryhmä, jonka asiantuntemuksella suomalaista peruskoulua parhaillaan kehitetään.

Arvoisa puhemies!
 
Suomella on koulutusmaana monta kiistatonta vahvuutta: Suomalainen yhteiskunta arvostaa koulutusta, tutkimusta ja sivistystä. Meillä on vahva lukemisen kulttuuri. Meillä on maailman parhaat, korkeasti koulutetut opettajat, joita yhteiskunta arvostaa ja joilla on kansainvälisesti poikkeuksellisen laaja pedagoginen vapaus.
 
Suomi on onnistunut yhdistämään erinomaiset oppimistulokset ja tasa-arvon. Suomessa koulua ei tarvitse valita. Koulujen väliset erot ovat maailman toiseksi pienimmät.
 
Heikosti osaavien osuus on Suomessa EU-maiden alhaisin niin lukutaidossa, luonnontieteissä kuin matematiikassakin. Opettajamme tekevät kouluissa erinomaista työtä.
 
Jokaisen perheen on jatkossakin voitava luottaa, että omasta lähikoulusta saa maailmanluokan opetusta. Suomen tulee olla maa, jossa lähin koulu on paras koulu.
 
Arvoisa puhemies!

Opiskelulle ei koskaan saa olla esteenä, minne lapsi on sattunut syntymään, millaisiin kotioloihin tai millä oppimisen lähtökohdilla. Koulutustakuusta pidetään tiukasti kiinni: jokaiselle taataan toisen asteen koulutuspaikka. Jokaisesta koulutusmuodosta on polku eteenpäin. Jokaisella on mahdollisuus maksuttomaan korkeakoulututkintoon.
 
Näihin lähtökohtiin hallitus on sitoutunut. Näiden vahvuuksien varaan Suomea rakennetaan myös jatkossa.
 
Maailman nopea muutos, teknologinen kehitys sekä työelämän kasvavat ja erikoistuvat osaamistarpeet haastavat koulutusjärjestelmiä kaikkialla.

Muutoksessa vahvojen perustaitojen ja -tietojen merkitys nousee kirkkaana esiin. Tarvitaan yleissivistystä, laaja-alaisia ajattelun taitoja sekä kykyä ja halua oppia. Monipuolinen lukutaito, matemaattinen osaaminen ja kielitaito luovat perustan, jonka varaan voi rakentaa omien vahvuuksien ja tarpeiden mukaan.

Muutoksessa korostuvat myös osaamisen päivittämisen mahdollisuudet. Siksi hallitus on panostanut muuntokoulutuksiin ja hakee nyt uusia malleja jatkuvalle oppimiselle.
 
Arvoisa puhemies!
 
Peruskoulun lähtökohdat luotiin aikana, joka näytti kovin toisenlaiselta kuin nykypäivän Suomi. Väestöpohjamme on moninaistunut; lasten perhetaustat ja oppimisen edellytykset vaihtelevat useilla mittapuilla.

Esimerkiksi seitsemän prosenttia peruskoululaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea – ja määrä kasvaa nopeasti.
 
Lisäksi kodin ja muun kasvuympäristön vaikutus oppimistuloksiin on kasvanut.
 
Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia oppimiseen, mutta toisaalta tämän päivän peruskoulu kilpailee lasten ja nuorten huomiosta ennennäkemättömän tiedon ja viihteen tulvan keskellä.

Arvoisa puhemies!
 
Viimeisimmän PISA-tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2015, juuri edellisen hallituksen päättäessä työnsä. Tulokset osoittivat selviä varoitusmerkkejä peruskoulun tasa-arvon kannalta: tyttöjen ja poikien oppimiserot, sosiaalisen taustan merkitys sekä alueelliset erot.
 
Oppimistuloksissa Suomen huippuvuosi oli 2006. Tuon jälkeen pistemäärät ovat olleet laskusuunnassa, vaikka ne ovat edelleenkin huipputasolla.
 
Hallitus suhtautuu oppimistulosten laskuun ja tasa-arvon huolenaiheisiin erittäin vakavasti. Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, mutta vasta tämä hallitus on todella ryhtynyt uudistamaan peruskoulua.
 
Kaikki peruskouluun liittyvät toimet on suunniteltu yhdessä parhaiden asiantuntijoiden, tutkijoiden, opettajien, kuntien ja vanhempien kanssa. Peruskoulua tulee kehittää johdonmukaisesti, tutkimusperusteisesti ja pitkäjänteisesti – ei PISAa tai muutakaan rankingia varten vaan lastemme parhaaksi.

Asiantuntijat korostavat, että koulujen toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut. Lasten eriytyvät taustat ja lähtötasot edellyttävät yksilöllisempää huomioon ottamista sekä opetussuunnitelmissa että koulujen arjessa.

Arvoisa puhemies!

Tämä hallitus aloitti työnsä vaikeassa taloustilanteessa. Suomi oli pahasti velkaantunut. Säästöjä tehtiin kaikilta sektoreilta, mutta peruskoulun perusrahoitusta suojeltiin.

Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksystä 2016 alkaen. Hallitus varasi vaikeasta taloustilanteesta huolimatta 90 miljoonan euron lisärahoituksen peruskouluun. Merkittävin osa käytetään opettajien lisäkoulutukseen ja tukeen.

Uudet opetussuunnitelmat korostavat laaja-alaisia oppimisen kokonaisuuksia, tulevaisuuden taitoja, oppimisen iloa ja motivaatiota. Vain hyvinvoiva lapsi oppii. Koulua kehitetään kokeilevana, oppivana yhteisönä.
 
Opettajankoulutusfoorumi uudistaa opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Opettajankoulutukseen ohjataan 50 miljoonaa euroa. Vastaavaa kehittämisrahoitusta ei ole ollut käytössä yli kymmeneen vuoteen.

Peruskoulun opettajien työtä tukee nyt 2300 tutoropettajaa, jotka auttavat muita opettajia uuden opetussuunnitelman ja uusien työtapojen käytössä. Valtio rahoittaa tutoropettajatoimintaa 26 miljoonalla eurolla.

Hallitus on kaksinkertaistanut peruskoulun tasa-arvorahoituksen, joka on tutkijoiden mukaan vaikuttava tapa tukea haasteellisten alueiden kouluja. Avustuksella voidaan palkata lisää opettajia tai koulunkäyntiavustajia.

Lisäksi hallitus päätti erikseen avustaa 10 miljoonalla niitä kuntia, joilla on heikommat resurssit kehittää koulutusta.
 
Kieltenopetuksen kokeiluissa 25 000 lasta on päässyt varhaisemman kielenoppimisen piiriin.
 
Luonnontieteiden ja matematiikan opiskelua edistetään 5 miljoonan euron lisärahoituksella.
 
Lukutaitofoorumi laatii suuntaviivat lukutaidon ja lukemisharrastuksen edistämiseksi. Monilukutaito-ohjelma edistää varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen lukutaito-opetusta.

Opetushallituksen yhteydessä toimiva Kokeilukeskus tukee kehittämistyötä 14 miljoonan euron avustuksin.
 
Poikien asemaa tasa-arvon näkökulmasta selvitetään parhaillaan TEAS-rahoituksella, tutkimus valmistuu kevään 2018 aikana.
 
Samoin olemme päättäneet käynnistää erityisopetuksen laajan arvioinnin.
 
Arvoisa puhemies!
 
Toinen asiantuntijoiden selvä viesti on, että koulu ei voi yksin vastata haasteisiin samoin kuin ennen. Kasvatusvastuuta ei voi ulkoistaa, mutta yhteiskunnastamme voidaan tehdä lapsilähtöisempi ja perheystävällisempi.

Hyvinvointiyhteiskuntamme monipuolinen palvelujärjestelmä on saatava toimimaan paremmin yhteen. Luukulta toiselle lähettämisen asemesta tarvitaan yhteistyötä. Ongelmien korjaamisen asemesta tarvitaan niiden ehkäisyä.
 
Lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa mukana on oltava päiväkodit, neuvolat, koulut, nuorisotoimi, lastensuojelu, sosiaali- ja terveydenhuolto, liikuntapalvelut, kulttuuritoimi ja kirjastot yhdessä. Koko yhteiskunnan on toimittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta. Hallitus siis tekee jo niitä asioita, mitä lapsiasiavaltuutettukin korosti viime viikolla. Juuri näitä tavoitteita ajetaan hallituksen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa.

Arvoisa puhemies!
 
Hallitus on päättänyt myös 19 kohdan ohjelmasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten vähentämiseksi. Tämä tukee myös koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.
 
Hallitus on luonut maahanmuuttajien tarpeisiin uuden luku- ja kirjoitustaidon koulutusmallin kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. Myös aikuisten perusopetus on uudistettu kokonaan. Nämä toimenpiteet edistävät tasa-arvoa erityisesti maahanmuuttajien osalta.
 
Arvoisa puhemies!
 
Tutkimukseen perustuva tieto varhaiskasvatuksen merkityksestä lapselle on kasvanut valtavasti. Varhaiskasvatuksen vaikutukset näkyvät oppimistuloksissa ja koulutusvalinnoissa pitkään elämässä. Juuri varhaiskasvatus voi parhaiten tasata niitä lasten taustaeroja, jotka johtavat vaikeuksiin myöhemmin.
 
Hallitus on ottanut tavoitteeksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen. Varhaiskasvatuksen maksuja alennettiin 70 miljoonalla eurolla. Keskituloisen kahden lapsen perheen maksut alenevat yli 1200 eurolla vuodessa. 6700 uutta perhettä pääsi kokonaan maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.
 
Hallitus lisäsi 28 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen. Tuolla rahalla saadaan muun muassa 1000 uutta yliopistokoulutettua opettajaa päiväkoteihin.
 
Hallitus teetti asiantuntijoilla varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tiekartan. Sen suuntaan lähdetään kulkemaan, kun kevään aikana käsittelyyn tulee uusi varhaiskasvatuslaki. Lain tavoitteena on lapsen edun ensisijaisuus ja henkilöstön koulutustason nostaminen. Varhaiskasvatuksen laadun tärkein tekijä on osaava ja moniammatillinen henkilöstö.
 
Arvoisa puhemies!
 
Vuoden alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Uusi rahoitusmalli edellyttää, että oppilaitokset huolehtivat jokaisesta opiskelijasta.

Opintojen henkilökohtaistaminen tarkoittaa, että yksilöllinen tuen tarve voidaan ottaa entistä paremmin huomioon jokaisen oppimispolulla. Reformi tarjoaa myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia läpi työuran.
 
Ammatillisen koulutuksen paikkoja on tarjolla kolmelle neljästä peruskoulun päättävästä, vaikka vain noin puolet valitsee ammatillisen koulutuksen. Kun lisäksi lasketaan lukioiden aloituspaikat, tarjonta riittää koko ikäluokalle – koulutustakuu toimii.  Pääsääntönä tulee olla, että toisen asteen koulutuksen voi suorittaa lapsuudenkodista käsin.

Reformin toimeenpanon tukemiseen on varattu yhteensä 60 miljoonaa euroa vuoteen 2020 asti.
 
Myös yleissivistävä, jatko-opintoihin valmistava lukio uudistuu. Tutkimusten mukaan suomalaiset lukiot antavat hyvää opetusta kautta maan. Hallitus tuo nyt erityisopetuksen kaikkiin lukioihin. Henkilökohtaista opinto-ohjausta lisätään ja ohjausvastuu ulotetaan myös lukion jälkeiseen aikaan.

Hallitus on teettänyt selvityksen toisen asteen opiskelun kustannuksista. Jatkotyössä etsitään nyt täsmätoimia, jotta varattomuus ei ole kenellekään opiskelun esteenä.

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisella sujuvoitetaan siirtymää korkea-asteelle ja vähennetään taustan vaikutusta valintoihin ja korkeakouluun pääsyyn. Nämäkin uudistukset on laadittu tarkasti asiantuntijoita ja tutkijoita kuunnellen ja tasa-arvoon erityistä huolta kiinnittäen.
 
Arvoisa puhemies!
 
Mielekäs harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa itsetuntoa, tukee oppimista ja edistää hyvinvointia.  Hallitus haluaa mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yhden harrastuksen. Valmisteilla oleva harrastuspassi auttaa erityisesti heikossa asemassa olevia nuoria.
 
Edistämme harrastustoimintaa myös kouluissa ja päiväkodeissa. Taiteen ja kulttuurin kärkihankkeella on tuotu jo 60 000 lapselle ja nuorelle ammattilaisten ohjaamia harrastustunteja. Joka viides osallistuja on saanut siellä uuden harrastuksen.

Arvoisa puhemies!
 
Edellinen hallitukselle esitetty välikysymys koski eriarvoistumista. Hallitus sai joulukuiselle vastaukselleen eduskunnan luottamuksen.

Nyt oppositio on tehnyt uuden välikysymyksen, tällä kertaa teemana on eriarvoistuminen koulutuksessa. Tämä välikysymys on neljäs, jonka aiheena on koulutus.

Kuten edellisessäkin koulutusvälikysymyksessä, opposition huolenaiheet perustuvat pitkälti joko päätöksiin tai kehityskulkuihin, jotka ovat perintöä ajalta, jolloin oppositio itse oli hallitusvastuussa.
 
Toisin kuin edellinen hallitus, tämä hallitus ei lähtenyt etsimään säästöjä leikaten peruskoulun perusrahoituksesta eli kuntien valtionosuuksista.
 
Olemme suunnanneet peruskoulun uudistamiseen 90 miljoonaa euroa. Olemme kaksinkertaistaneet tälle vuodelle peruskoulun tasa-arvorahoituksen tutkijoiden suositusten mukaan. Olemme luoneet uuden rahoituksen alueellisen tasa-arvon tueksi.
 
Tämä hallitus ei ole halunnut lisätä kuntien tehtäviä eikä se ole ryhtynyt säästämään kuntien valtionosuuksia leikaten. Tulokset näkyvät kuntatalouden selvänä vakautumisena.
 
Valtiovarainministeriön ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikate nousi viime vuonna ennätyksellisen korkeaksi. Peruskuntien lainakanta alentui ensimmäisen kerran koko 2000-luvulla. Vaikka alueellisia eroja esiintyy, kunnilla on nyt yleisesti paremmat edellytykset tehdä viisaita panostuksia varhaiskasvatukseen ja peruskouluun.
 
Arvoisa puhemies!
 
Suomen koulutusjärjestelmä on maailmalla edelleen vetovoimainen esikuva – syystäkin. Suomen kouluja ja koulutuspolitiikkaa tutkitaan. Tulevaisuuden avaimia etsitään juuri Suomesta. Olemme onnistuneet yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden.
 
Arvoisa puhemies!
 
Lopuksi esitän vetoomuksen koko eduskunnalle. Puhutaan suomalaisille nuorille myönteisesti koulutuksen merkityksestä – luodaan uskoa tulevaisuuteen. Kerrotaan, että koulutus kannattaa ja että opiskelu vie aina elämässä eteenpäin.
 
Tasa-arvosta huolemme on yhteinen. Ei anneta keskustelun noista huolista kuitenkaan saada opettajiamme uskomaan, että heidän työnsä tuloksia ei arvostettaisi. Ei saateta yhtäkään perhettä, lasta tai nuorta uskomaan, että emme voisi heille antaa heidän ansaitsemaansa koulutusta – maailman parasta.

Koulutus Sanni Grahn-Laasonen
 
Sivun alkuun