Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Liikkuva koulu -ohjelman väliraportti:
Liikkuva koulu tuo peruskouluihin viihtyvyyttä ja työrauhaa

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 20.6.2017 13.02
Tiedote
Kuva: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu edistää kouluviihtyvyyttä ja lisää työrauhaa kouluissa. Henkilökunnasta 92 prosenttia kokee Liikkuva koulu -toiminnan hyödyllisenä kouluviihtyvyyden ja 83 prosenttia työrauhan kannalta. Koulujen arvion mukaan Liikkuva koulu -ohjelman vahvuuksia ovat toiminnan organisointi ja välituntitoiminta. Tiedot selviävät Liikkuva koulu -ohjelman väliraportista, jossa tarkastellaan koulujen toiminnan kehittymistä ja ohjelman tavoitteiden edistymistä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on tyytyväinen kärkihankkeen etenemiseen ja mahdollisuuksiin.

– Liikkuva koulu tuo tunnin liikuntaa jokaisen lapsen ja nuoren koulupäivään. Jo yli 80 prosenttia peruskouluista on lähtenyt mukaan ohjelmaan. Liikkuva koulu on tehnyt lasten liikkumisesta koko kouluyhteisön yhteisen asian. Tiedämme, että terveyshyötyjen lisäksi liikunnalla on positiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin sekä tämän selvityksen mukaan myös koulurauhaan ja -viihtyvyyteen. Liikunnan lisääminen tukee siis kokonaisvaltaisesti sekä lasten ja nuorten hyvinvointia että oppimista.

– Vain noin kolmasosa peruskouluikäisistä liikkuu liikuntasuosituksen mukaisesti vähintään tunnin päivässä reippaasti. Liikkuvissa alakouluissa liikuntasuosituksen täyttyminen on yleisempää verrattuna muihin alakouluihin. Liikkuvalla koululla on merkittävä rooli erityisesti vähiten liikkuville lapsille. Lisäksi ohjelman avulla voidaan lisätä eri toimijoiden yhteistyön edellytyksiä: esimerkiksi koulujen ja seurojen yhteistyössä on paljon potentiaalia harrastusmahdollisuuksien luomisessa, eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho sanoo.

Liikuntaseurojen järjestämää kerhotoimintaa on noin joka toisessa koulussa, ja koulun itse järjestämää kerhotoimintaa neljällä koululla viidestä. Yli puolet kouluista haluaisi lisätä seurayhteistyössä järjestettyä kerhotoimintaa.

Yli 90 prosenttia koulujen henkilökunnasta kokee, että Liikkuva koulu -toiminta on hyödyllistä niin oppilaiden, opettajien kuin koulun kannoilta. Vain 35 prosenttia opettajista kokee toiminnan lisäävän henkilökunnan hyvinvointia. Opettajien hyvinvointi on tärkeä edellytys oppilaiden hyvinvoinnille, joten henkilöstön hyvinvointiin ja liikkumisen kannattaisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota osana Liikkuvaa koulua. Myös oppilaiden roolia aktiivisemman koulupäivän toteutuksessa voitaisiin vahvistaa: oppilaiden osallistuminen koulun aktiviteettien suunnitteluun ja järjestämiseen on vielä vähäistä.

Noin kolmasosa peruskouluikäisistä liikkuu liikuntasuosituksen mukaisesti vähintään tunnin päivässä reippaasti. Liikkuvissa alakouluissa liikuntasuosituksen täyttyminen on yleisempää verrattuna muiden alakoulujen oppilaisiin. Oppilaat ovat koulun liikuntamahdollisuuksiin selvästi tyytyväisempiä alakouluissa kuin yläkouluissa.

Liikkuvan koulun laajentaminen kaikkiin peruskouluihin on yksi hallituksen kärkihankkeista, jota rahoitetaan 21 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018. Tällä hetkellä jo 81 prosenttia kouluista ja 89 prosenttia kunnista on mukana Liikkuvassa koulussa. Liikkuva koulu laajenee varhaiskasvatukseen sekä toiselle ja asteelle vuonna 2017.

Lisätietoja:

Kohti aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Liikkuva koulu -ohjelman väliraportti 1.8.2015–31.12.2016. www.liikkuvakoulu.fi/valiraportti

- Ohjelmajohtaja Antti Blom (Liikkuva koulu -ohjelma), p. 040 348 7316
- Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (OKM), p. 0295 3 30053
- www.liikkuvakoulu.fi

Koulutus Kärkihankkeet Liikunta Sampo Terho Sanni Grahn-Laasonen Yleissivistävä koulutus
 
Sivun alkuun