Varhaiskasvatuksen siirtymiä selvitettiin OECD-maissa
OECD on selvittänyt Suomessa ja kahdeksassa muussa maassa varhaiskasvatuksen siirtymiä esi- ja perusopetukseen vuosina 2015-2016. OECD:n raportti (Starting Strong V Transitions) julkistettiin yhdessä Suomen kansallisen maaraportin kanssa keskiviikkona. Samalla julkistettiin indikaattoriraportti, joka tuottaa luotettavaa, ajantasaista ja vertailtavaa tietoa varhaiskasvatuksesta eri maissa.
OECD:n hankkeeseen osallistumisen kautta pyrittiin saamaan kokonaisvaltaisempi käsitys Suomen kansallisesta tilanteesta siirtymien osalta ja vertailutietoa muista maista. Hankkeen myötä on myös koottu suomalaista siirtymiin liittyvää tutkimusta kansalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen ja käyttöön.
Poliittinen ja yhteiskunnallinen kiinnostus siirtymiin on lisääntynyt viime vuosina eri maissa. Myös aiheeseen liittyvä tutkimus on lisääntynyt. Varhaiskasvatuksen merkitys lapsen oppimiselle ja kehitykselle nähdään tärkeänä ja monet maat ovatkin lisänneet tämän johdosta investointejaan varhaiskasvatukseen. Hankkeen johtopäätöksenä voidaan todeta, että siirtymät ovat lapselle hyvin merkityksellisiä vaiheita. Laadukkaat siirtymät ovat suunniteltuja, lapsilähtöisiä ja toteutettu koulutetun henkilöstön toimesta siirtymiä ohjaavan opetussuunnitelman kautta. Laadukkaat siirtymät vahvistavat varhaiskasvatuksen positiivisia vaikutuksia perusopetukseen ja lapsen myöhempään elämään.
Suomen osalta haasteiksi arvioitiin kokonaisvaltaisen näkemyksen ja ohjeistuksen puute siirtymistä sekä tutkimuksen parempi hyödyntäminen siirtymien kehittämisessä. Siirtymiin liittyvät käytännöt myös vaihtelevat paikallisesti. Siirtymien suunnittelussa niin Suomessa kuin kansainvälisesti keskiöön pitäisi nostaa lapset ja perheet sekä erityisesti monikulttuurisesta taustasta tulevat tai tukea tarvitsevat lapset.
Suomessa on 1.8.2015 tullut voimaan Varhaiskasvatuslaki. Lainsäädäntöä ajanmukaistettiin lisäämällä säädöksiä mm. toiminnan tavoitteista, lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, suunnittelusta, ympäristöstä, arvioinnista sekä lasten ja vanhempien osallisuudesta. Nämä lainsäädännön uudistukset omalta osaltaan vahvistavat siirtymiä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on julkaistu syksyllä 2016 ja niitä tulee paikallisesti noudattaa elokuusta 2017 alkaen. Uudistuksessa pyrittiin entistä vahvempaan jatkuvuuteen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien välillä.
Suomi saa OECD:lta kiitosta siirtymiin liittyvästä tutkimuksesta sekä esiopetusvuodesta, joka toimii varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä erinomaisena siirtymävaiheena. Suomi on myös OECD-raportissa hyvin esillä toimintakäytäntöjensä valossa. Suomessa kuunnellaan lasten mielipiteitä osana siirtymiä sekä tarjotaan joustavia siirtymiä mm. koulunaloituksen porrastusmahdollisuuksien muodossa.
Starting Strong siirtymiä tutkineeseen hankkeeseen osallistui 9 maata, sen lisäksi 30 maata tuotti taustatietoa.
Laatuindikaattori-raportista tietoa varhaiskasvatuksen kehittämiseksi
OECD julkaisi samassa yhteydessä siirtymäraporttien kanssa varhaiskasvatuksen laatuindikaattorihankkeen raportin. Indikaattorihankkeessa on paitsi koottu laadun keskeiset indikaattorit niin myös ensimmäistä kertaa tuotettu indikaattorikokonaisuuden avulla analyysejä ja ajantasaista tietoa eri maille varhaiskasvatusjärjestelmien kehittämiseksi.
Indikaattoriraportista ilmenee selvästi, että ensimmäiset vuodet lapsen elämässä ja varhaiskasvatuksessa luovat pohjan tulevalle kehitykselle, hyvinvoinnille ja oppimiselle. Varhaiskasvatus hyödyttää lasten oppimisen lisäksi erityisesti naisten työllistymismahdollisuuksia.
Varhaiskasvatuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset ovat kasvaneet eri maissa. Heidän palkkatasonsa on kuitenkin alhaisempi kuin muiden, vastaavan tasoisen koulutuksen saaneiden palkka.
Haasteina varhaiskasvatuksen kehittämisessä indikaattoriraportti näkee riittävän rahoituksen sekä henkilöstön ammatillisuuden kehittämisen ja työolojen parantamisen. Myös vanhempien osallistuminen edellyttää kehittämistä. Henkilöstön ja vanhempien yhteistyötä tulisi lisätä.
Myös tasavertainen pääsymahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen on edelleen joissakin OECD-maissa ongelma, erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten osalta.
_ _ _
Starting Strong 2017: Key OECD Indicators on Early Childhood Education and Care
Lisätietoja: opetusneuvos Kirsi Alila (OKM), puh. 02953 30365