Ministeri LIndströmin puhe Kouvolan Ohjaamo-hankkeen loppuseminaarissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 12.1.2018 15.00
Puhe

12.1.2018

”Tää timantti on hiottu”

”En osaa sanoa, mutta itellä oli paljon ennakkoluuloja aluksi ohjaamosta, mutta kun kävin ekan kerran niin kaikki ennakkoluulot lähti”

”Enemmän tietoa nuorille mahtavista avuista, joita täältä saa!”

Hyvät kuulijat,

Tässä on vain muutama Ohjaamon asiakkaalta saatu mieltä lämmittävä palaute. Ohjaamot ovat kulkeneet jo pitkän matkan, vaikka toimintaa on ollut vasta muutaman vuoden ajan. Olemme päässeet muutamasta paikallisesti toimivasta mallista valtakunnallisesti varsin kattavaan verkostoon. Verkostoon, joka on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöden.

Valtakunnallista Ohjaamoiden verkostoa ryhdyttiin suunnittelemaan yhdessä ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen kesken 2010-luvun alussa. Tuolloin Suomessa oli jo toiminnassa joitakin nuorten yhden luukun palvelupisteitä, joita käytettiin kehitystyössä esimerkkeinä. Tänään meillä on 45 Ohjaamon verkosto ja vuoden 2018 aikana odotamme näkevämme noin 20 uutta Ohjaamoa. Jokainen Ohjaamo on tuonut valtakunnalliseen kehitystyöhön oman panoksensa. Kouvolan Ohjaamo on esimerkiksi kunnostautunut yritysyhteistyössä ja tuonut tätä kautta arvokkaan kokemuksensa mukaan yhteiseen kehittämiseen. Verkosto on laaja ja erittäin kehittämisorientoitunut. Tällainen yhteistyön kehittämiseen tähtäävien alustojen verkosto luo meille uudenlaisia mahdollisuuksia vertaisoppimiseen koko valtakunnan tasolla. 

Mikä Ohjaamo sitten on ja miksi tällaista verkostoa tarvitaan?

Jakamistalouden ja tekoälyn kehityksen kaltaiset megatrendit tekevät työelämästä pirstaleisemman ja vaativat työvoimalta jatkuvaa valmiutta osaamisensa kehittämiseen. Jotta työttömät ja työnhakijat voivat kehittää osaamistaan vastaamaan tarkemmin työmarkkinoiden tarpeita ja vaatimuksia, tulee myös ohjauspalveluiden kyetä vastaamaan tarpeisiin. Koulutuksen ja työelämän välillä liikkuminen koko työuran ajan tuo kasvavan tarpeen elinikäiselle ohjaukselle. Ohjauspalveluilla ja avoimella tiedolla on keskeinen asema tulevien kasvupalvelumarkkinoiden toiminnassa. Nyt rakennamme verkostoa nuoret kohderyhmänä, mutta voimme pohtia myös kysymystä, että tarvitaanko vastaavantyyppinen verkosto myös koko työvoimaa silmällä pitäen. Tämä on tulevaisuuden asioita.

On hyvä huomioida, että Ohjaamoissa ei ole kyse varsinaisesta resurssien lisäämisestä, vaan olemassa olevien resurssien entistä viisaammasta käyttämisestä ja toimintatapojen muutoksesta. Ohjaamoissa on ensisijaisesti kyse julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteisestä toiminta-alustasta.

Ohjaamo-mallia ja verkostoa on suunniteltu ja valmisteltu eri ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen kesken, mutta toiminnan kehittymisestä ja lentoon lähdöstä on kiittäminen Ohjaamoiden työntekijöitä, asiantuntijoita ja projektipäälliköitä. Kiitos kuuluu myös kaikille niille sidosryhmille, jotka ovat ennakkoluulottomasti lähteneet mukaan kehittämään toimintaa. Vakiintuneiden työ- ja johtamiskäytäntöjen uudistaminen ei aina ole helppoa, eikä se aina ole kivutontakaan. Tämän me kaikki varmasti tiedämme.

Toiminnan tavoitteena on palveluiden yhteen kokoaminen, yhteensovittaminen ja näin nuorten palveluprosessien keston lyhentäminen. Kaiken kehittämisen ytimessä on pidetty asiakas eli nuori. Ohjaamojen ydinajatuksina ovat alusta alkaen olleet kynnyksettömyys, eli nuori voi tulla Ohjaamoon millä asialla tahansa, sekä moniammatillisuus, eli palveluja on tarjolla usealta eri palveluntuottajalta yhdestä paikasta. Tämä on se ydin, jonka ympärille Ohjaamoiden toiminta rakennetaan, ja kynnyksettömyydestä sekä moniammatillisesta työotteesta toivon pidettävän kiinni tulevaisuudessakin.

Kynnyksetön ja monialainen palvelumalli ovat lähtöisin nuorten omista toiveista ja nuorten kokemista tarpeista. Puhumme usein diginatiiveista sukupolvista sillä oletuksella, että nuoret sukupolvet osaavat ikään kuin automaattisesti hyödyntää digitaalisia palveluita. Näin ei kuitenkaan yksiselitteisesti ole. Nuorilta itseltään asiasta kysyttäessä saadaan usein vastauksena toive henkilökohtaisesta palvelusta ja tarpeesta keskusteluun toisen ihmisen kanssa. Ohjaamoilla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. Olemme oikealla suunnalla. Voimme arvioida, että vuonna 2017 Ohjaamot kohtasivat nuoria yli 100 000 kertaa.

Merkittävää tässä on se, että entistä useampi nuori tulee Ohjaamoon vertaisensa, eli toisen nuoren suosituksesta. Lisäksi vanhempien Ohjaamoon asioimaan ohjanneiden nuorten määrä on kasvanut. Ohjaamoista ei tule muodostua viranomaismainen palvelupiste, jonne saavutaan toisten viranomaisten lähettäminä, vaan jatkuvasti kehittyvä ja muotoaan ketterästi muuttava toimija, jonne nuoret haluavat tulla.

Yksi haasteistamme on se, että Suomi on maantieteellisesti laaja maa ja kuitenkin sangen harvaan asuttu. Mahdollistaaksemme ohjaamomaisen henkilökohtaisen palvelun aidosti valtakunnallisesti kehitämme myös verkko-ohjauspalvelua, joka toivottavasti tulevaisuudessa mahdollistaa digitaalisia kanavia hyväksikäyttäen yllä mainitun kaltaisen henkilökohtaisen ohjauspalvelun kynnyksettömästi ja monialaisesti. Ensimmäinen pilottiversio palvelusta aukeaa kesän jälkeen. Tavoitteena on, että tästäkin palvelusta muodostuu eri toimijoiden käytössä oleva yhteistyöalusta. Verkko-ohjauspalvelu tullaan liittämään osaksi laajempaa työmarkkinatoimijoita palvelevaa Työmarkkinatorin kokonaisuutta.

Hyvät Kouvolan Ohjaamot ystävät,

Kuten alussa mainitsin, on Ohjaamo konseptina kiinnostanut myös ulkomailla. Erityisesti EU:ssa. Marraskuussa 2016 vierailin yhdessä työllisyys- ja sosiaaliasioiden komissaari Marianne Thyssenin kanssa Helsingin Ohjaamossa. Thyssen totesi Ohjaamon olevan Euroopan tasolla ainutlaatuinen hanke, ja hän toivoisi mallin otettavan käyttöön myös muissa EU-maissa. Komissaarin innoittamana myös työllisyyskomitea seuraa ohjaamotoiminnan kehittymistä. Työllisyyskomitea on muun muassa lisännyt Ohjaamon eurooppalaisten hyvien käytäntöjen käsikirjaansa, jonne on koottu eri maista hyviä esimerkkejä nuorisotakuun toimeenpanosta. Ohjaamoiden kaltaisia palvelupisteitä on kehitetty useissa eri maissa Euroopassa.

Esimerkiksi Kroatiassa on varsin laaja ohjaukseen keskittyvä palvelupisteiden verkosto. Suomen erityispiirteenä on kuitenkin kynnyksettömyys ja vahva ajatus julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä sekä vahva tahtotila rakentaa valtakunnallisesti kattava verkosto. Viimeisimpänä kehityksenä Espanja on ilmaissut toiveensa saada Suomelta apua Ohjaamoa vastaavan verkoston rakentamiseen.

Miltä Ohjaamoiden tulevaisuus sitten näyttää?

Ohjaamo-toiminnan näkökulmasta käsillämme on yhden aikakauden loppu ja monessakin mielessä uuden alku. Monet Euroopan sosiaalirahaston tuella käynnistetyt hankkeet tulevat päätökseen keväällä, mutta samaan aikaan lähes kaikkien Ohjaamojen toimintaa ollaan jatkamassa ja edelleen kehittämässä. Mikä parasta, olemme hiljalleen siirtymässä hankerahoituksesta kansalliseen rahoitukseen, mikä mahdollistaa toiminnan juurruttamisen uudella tavalla. Ohjaamotoiminta ja konseptin menestykseen on kiinnitetty huomiota myös hallituksessa. Hallitus myönsi keväällä 2017 viiden miljoonan euron määrärahan Ohjaamoiden toiminnan vakiintumisen tueksi. Resurssit kohdennettiin henkilökunnan rekrytointiin. Näin varmistamme, että Ohjaamoissa on tarvittava hallinnollinen henkilöstö.

Toiminnan jatkuminen ja kehittyminen edellyttää kuitenkin eri toimijoiden sitoutumista jatkossakin. Alustavien arvioiden mukaan valtakunnallisesti Ohjaamoihin rekrytoidaan noin 80 uutta työntekijää hallinnollisiin tehtäviin, asiantuntijatyöhön ja maakunnalliseen koordinaatioon. Näin suuren muutoksen edessä on hyvä pohtia, mikä on toimivaa ja säilytettävää samalla pitäen mielessä uudistumisen.

Ohjaamotoiminta on asiakaslähtöistä palvelutyötä ytimeltään. Ohjaamoiden ensisijaisena tehtävänä on asiakaslähtöisesti lyhentää nuorten työttömyysjaksojen kestoa. Onnistuneissa esimerkeissä Ohjaamot ovat merkittävällä tavalla vähentäneet asiakkaan siirtelyä luukulta toiselle. Eräs nuori asiakas oli muuttanut rakkauden perässä uudelle paikkakunnalle opiskelemaan. Kuten toisinaan sattuu, rakkaus ei kestänytkään ja eron seurauksena tämä nuori keskeytti opinnot ja palasi takaisin kotikaupunkiinsa. Asunnottomana, työttömänä ja vailla opiskelupaikkaa tämä henkilö meni asioimaan paikkakuntansa Ohjaamoon. Tunnin asioinnin jälkeen hänellä oli asunto, varamiespalvelun kautta työpaikka ja ajatus opintojen jatkamisesta kotikaupungissaan. Siis yhdellä käynnillä asunto, työpaikka ja suunta opintoihin. Tämä on toki vain yksi esimerkki, mutta tämä esimerkki on todellinen ja se kiteyttää hyvin Ohjaamon ydinajatuksen.

Ohjaamomaisesta toimintatavasta on tullut esimerkki uudenlaisesta verkostojohtamisesta, jossa palvelujen tuottajat voivat hyödyntää toistensa osaamista asiakkaan parhaaksi yli hallinto- ja sektorirajojen. Yhteistyön muodot ja toimintatavat korvaavat organisaatiokeskeiseen ajatteluun perustuvia ratkaisuja ja edistävät asiakaslähtöisyyttä. Ohjaamo-verkosto rakentaa yhteyden kunnan, maakunnan, koulutusorganisaatioiden, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluiden integrointi Ohjaamo-alustalle on tehnyt yhdessä tekemisen aiempaa yhteistyötä konkreettisemmaksi.

Kiitos.