VTV:n tarkastuskertomus auttaa kehittämään julkishallinnon ehdollisten vastuiden hallintaa

Työ- ja elinkeinoministeriö pitää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) 22.2.2018 julkaisemaa tarkastuskertomusta tärkeänä välineenä kehitettäessä julkisyhteisöjen ehdollisia vastuiden hallintaa.

TEM toteaa, että tarkastuskertomus antaa hyvän yleiskuvan vastuista ja niihin liittyvistä kehittämistarpeista. Erityisen tärkeää on kehittää edelleen raportointivelvoitteita oikean kokonaiskuvan saavuttamiseksi.

Kertomuksen yhtenä tarkastelukohteena on TEM:n toimialaan kuuluva julkinen vienninrahoitus ja sen vastuita koskevat kysymykset.

Finnveran vienninrahoituksen riskinottoa rajoittavat sekä säädösten mukainen rahoitusvaltuuksien enimmäismäärä että itsekannattavuustavoite. Lisäksi laissa tätä riskinottoa on rajoitettu siten, että Finnveran normaalia suurempaan riskinottoon tarvitaan joko valtioneuvoston antama erillinen valtuus (poliittisen riskin maat) tai TEM:n päätös (tärkeät elinkeinopoliittiset tai kilpailukykyyn liittyvät perusteet). Kysymys on erityisriskinotosta, jota VTV ei ole käsitellyt kertomuksessaan. Korkean riskin toimintaan siten liittyy vaikeutettu päätösmenettely ja siihen kohdennettu erillinen myöntämisvaltuus.

Itsekannattavuustavoite vaikuttaa vientitakuutoiminnan päätöksentekoon ja riskinottopolitiikkaan. Finnvera arvioi jokaisen ottamansa riskin ja seuraa sekä arvioi itsekannattavuuden tulevaa toteutumista riskiin nähden odotettuna tappiona ja pääomien riittävyytenä portfolioriskiin nähden. Lisäksi jatkuvaa seurantaa ja arviointia tehdään erikseen suurten vientihankkeiden osalta. VTV:n tarkastuskertomuksessa puutteena voidaan pitää sitä, että siinä ei ole tarkasteltu rahoituspäätösten tekemiseen vaikuttavia tekijöitä kuten sitä, miten yksittäisissä päätöksissä eri riskit otetaan huomioon ja mikä on päätösten laatu. Portfolion riskisyys on seurausta tehdyistä yksittäisistä rahoituspäätöksistä. Kansainvälisen konsulttiryhmän selvityksessä tämä seikka on sen sijaan ollut yhtenä keskeisenä selvityskohteena ja se TEM:n arvion mukaan täydentää oikean kuvan saamista riskienhallinnasta VTV:n kertomuksen ohella.

Vientitakuuportfolion riskimallinnuksen lähtökohtana on, että asiakkailta perityistä ja riskejä vastaavista takuumaksuista kerrytetyt vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat riittävät kattamaan toiminnasta aiheutuvat luotto- ja takaustappiot. Tällä hetkellä puskurivaroja on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. Ne ovat Finnveran erityistakaustoiminnan rahastossa ja valtiontakuurahastossa. Niiden on arvioitu riittävän kattamaan noin 9 miljardin euron tämänhetkisistä nostetuista vastuista aiheutuvat riskit. Vientitakuutoiminnan tulos on ollut kumulatiivisesti positiivinen.  Myös kiinteäkorkoisiin vientiluottoihin liittyvä korontasausjärjestelmä on ollut kumulatiivisesti positiivinen noin 76 miljoonaa euroa.

Finnveran riskienhallinnan laatu on todettu vuonna 2017 valmistuneessa kansainvälisessä vertailussa erinomaiseksi. Konsulttiryhmän selvityksen ja TEM:n näkemyksen mukaan Finnveran toimintaan liittyvät riskit rajoittuvat käytännössä luottoriskiin. Muiden riskikomponenttien osuus on luottoriskiin verrattuna vähäinen. Yhtiö hallinnoi aktiivisesti riskejään muun muassa jälleenvakuuttamisella sekä tekemällä muita suojaustoimenpiteitä.

Finnveran rahoitusvalvonta on jatkuvaa toimintaa

Finnveran rahoitusvalvonnasta vastaa TEM:n sisäinen tarkastus. Valvonnan tavoitteena on saada entistä kattavampi valtiokonsernitason näkemys Finnveran toimintaan liittyvistä riskeistä ja riskienhallinnan riittävyydestä. Rahoitusvalvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti Finnveran riskiaseman ja riskien merkittävyyden mukaisesti. Pyrkimyksenä on saada kokonaisvaltainen arvio pääoman riittävyydestä (kokonaispääomatarve). Vakavaraisuusvalvonta on yksi keskeisistä valvontatehtävistä ja sen arvioinnissa perustana ovat toimintaan liittyvät riskit ja pääoman riittävyys.

Osana rahoitusvalvonnalle valmisteltua tarkempaa toimintasuunnitelmaa ministeriö selkeytti vuoden alussa rahoitusvalvonnassa noudatettavia periaatteita antamalla päätöksen Finnveran valvonnassa noudatettavista Finanssivalvonnan määräyksistä ja ohjeista. Finnvera ei ole Finanssivalvonnan valvottava eikä sitä koske luottolaitosdirektiivi.

TEM:n suorittamaa rahoitusvalvontaa varten ulkopuolinen konsultti määritteli viime vuonna Finnveran toimintaympäristöön soveltuvan Valvottavan vakavaraisuuden hallintaprosessin (ICAAP) -arviointimallin. Sen avulla on tarkoitus arvioida ja havainnollistaa Finnveran toiminnasta valtiolle aiheutuvaa kokonaisriskiä erityisesti luotto- ja markkinariskin sekä pääomien riittävyyden osalta. Vakavaraisuuden hallinta on osa valvottavan luotettavaa hallintoa sekä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa.

Finnveran raportointi kehittyy koko ajan

Finnvera raportoi ministeriölle säännöllisesti toiminnastaan, tuloksestaan, vastuistaan ja riskiasemastaan. Finnveran lisäksi Valtiokonttori raportoi säännöllisesti TEM:lle toteutuneita korontasaussopimuksia antaen arvionsa korkotuen herkkyydestä, toteutuneesta korkotuesta ja suojausten nykyarvosta. Raportointi on nykymuodossaan laajaa ja sisältää tarkoituksenmukaiset skenaarioanalyysit vastuukannan ennakoidusta kehityksestä ja riskeistä.

TEM:n tavoitteena on jatkossakin kehittää raportointimenettelyjä. Finnvera Oyj:n omistajavalvonta- ja riskiraporttien sisältöä määrittävää päätöstä ei ole arvioitu tarkoituksenmukaiseksi tehdä, sillä raportointimenettelyt ja raporttien sisältö kehittyvät jatkuvasti toiminnan rinnalla.

Finanssipolitiikan tarkastuskertomus: Julkisyhteisöjen ehdolliset vastuut (VTV:n tarkastuskertomukset 4/2018)

Lisätiedot:
hallitusneuvos Kari Parkkonen, TEM, puh. 029 50 64938
erityisasiantuntija Inkalotta Nuotio-Osazee, TEM, puh. 029 504 7051
tarkastusneuvos Juha Rissanen, TEM, puh. 029 50 63659 (rahoitusvalvonnan osalta)