Yhteisöllinen työtila on yhä useamman yrittäjän ja itsensä työllistäjän valinta
Yhteisölliset työtilat on kasvava ilmiö Suomessa ja maailmalla. Ilmiössä on kyse siitä, että eri alojen ammattilaiset muokkaavat ja rakentavat itselleen sopivia työtiloja ja yhteisöjä. Suurin osa tiloissa työskentelevistä on itsensä työllistäjiä tai pienten yritysten työntekijöitä.
Suomessa yhteisöllisten työtilojen määrä on lisääntynyt muutamassa vuodessa huomattavasti, eikä kyseessä ole enää vain pääkaupunkiseudun ilmiö.
– Yhteisöllisistä työtiloista puhutaan paljon, ja monet pohtivat, voisivatko itse perustaa sellaisen, tai miten pääsisivät sellaiseen töihin. Myös isot organisaatiot ja oppilaitokset ovat tilauudistusten keskellä alkaneet selvittää, voisivatko hyödyntää tällaisia tiloja, kertoo aihetta tutkinut työterveyslaitoksen erikoistutkija Pia Houni Työelämä 2020 -hankkeen järjestämässä Work Up! Työn uudet yhteisöt -tilaisuudessa Helsingissä 25.10.2016.
Yhteisöllistä työtilaa itse pyörittävä Anttoni Palm arvioi tilojen suosion edelleen kasvavan epävarman talous- ja työllisyystilanteen sekä laajemman työelämän murroksen myötä. Verkostojen merkitys korostuu, ja työelämään haetaan vapautta ja joustavuutta. Harva haluaa kuitenkaan tehdä työtä kokonaan yksin. Yhteisöllisten työtilojen myötä pääsee kokemaan työpaikan yhteisöllisyyden.
Sekä Houni että Palm uskovat, että yhteisölliset työtilat tulevat lähivuosina yhä enemmän erikoistumaan tiettyihin sisältöihin ja toimialoihin. Palmin ja neljän muun pyörittämä Artlab Helsingin Vallilassa on hyvä esimerkki tästä. Työtila perustettiin heidän tuotantoyhtiönsä Artlab Productionsin ympärille, ja kaikki talossa työskentelevät ovat audiovisuaalisella alalla. Vaikka tilan perustaminen oli Palmin mukaan vahinko ja sai alkunsa tarpeesta ottaa koko talo haltuun, oli tietoinen valinta kerätä kasaan joukko samalla alalla toimivia ammattilaisia.
– Ihmiset valikoituivat sillä perusteella, että uusia projekteja syntyisi mahdollisimman luontevasti. Siinä on onnistuttu, sillä talossamme on toistasataa projektia vuodessa ja työllistämme toisiamme jatkuvasti. Kun esimerkiksi projektiin tarvitaan valokuvaajaa, on helppoa käydä koputtamassa naapurihuoneen ovea, Palm kuvailee.
Uuden työn mahdollisuudet ovatkin yksi yhteisöllisten tilojen vetonauloista. Toinen tärkeä tekijä on työssä viihtyminen.
– Kansainvälisissä tutkimuksissa on tullut esille, että näissä tiloissa työskentelevät ihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia työssään. Se on iso uutinen. Miksi näin on, siihen on monta selittäjää: oikeus ohjata omaa työtään enemmän, vapaaehtoisuuden kokemus, hyvä tunnelma ja tilojen heijastamat arvot, Houni luettelee.
Palmin mukaan Artlabissa liikkuvuutta on ollut todella vähän, mikä kertoo siitä, että ihmiset ovat olleet tyytyväisiä työympäristöönsä. Kiitosta on tullut muun muassa tilojen olohuonemaisuudesta.
– Työpaikka on parhaimmillaan myös viihtyisä kohtaamispaikka. Järjestämme tiloissamme paljon juhlia ja illanviettoja.
Yhteisölliset työtilat voivat olla myös hyvää liiketoimintaa. Tästä esimerkkinä on Pikku Roballa Helsingissä sijaitseva MOW, Mothership of Work, joka tarjoaa käyttäjilleen erilaisia jäsenyyspaketteja. Parhaimmillaan paketti kattaa kaiken aulapalveuista IT-tukeen ja aamujoogasta popcorneihin. MOW:ssa yhteisö on voimavara ja yhteisöllisyys valttia.
Work Up! -tilaisuutta voi seurata verkossa suorana tiistaina 25.10. klo 12–16 ja katsoa tallenteena osoitteessa: https://tem.videosync.fi/workup.
Lue lisää
Lisätiedot:
hankekoordinaattori Henni-Liisa Kirjavainen, TEM, puh. 029 504 7187