FI SV EN

Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017−2020

Valtioneuvoston viestintäosasto 5.4.2016 21.30
Tiedote 135/2016

Hallitus on 5. huhtikuuta sopinut vuosien 2017−2020 julkisen talouden suunnitelmasta. Suunnitelma on samalla Suomen vakausohjelma, joka toimitetaan EU:n komissiolle. Hallitus on myös sopinut kärkihankkeiden ja reformien päivityksestä. Hallitusohjelman strateginen toimintasuunnitelma on yhteensovitettu julkisen talouden suunnitelman kanssa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallituksen tavoitteena on julkisen talouden velkaantumisen taittaminen ja kestävyysvajeen kattaminen. Tämä tapahtuu hallitusohjelman mukaisesti säästöillä, uudistuksilla sekä kasvua tukevilla ja julkista palvelutuotantoa tehostavilla toimilla.

Hallitusohjelman talouslinja pitää, velkaantuminen taitetaan

Hallituksen sopima kehyspäätös on hallitusohjelmaan kirjatun menokehyssäännön mukainen. Hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat säästöt ja reformit koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseksi. Hallitus pitää kiinni neljän miljardin euron säästötavoitteestaan, jotta velan suhde kokonaistuotantoon ei enää kasvaisi hallituskauden lopulla.

Neljän miljardin sopeutustavoitteen lisäksi hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta työllisyyttä parantavin toimin (ml. kilpailukykysopimus), sote-uudistuksella sekä kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannuksia karsimalla.

Kasvu ja työllisyys kehysriihen kärkiteemoja

Työllisyyden vahvistaminen on keskeistä hallituksen julkisen talouden tavoitteiden näkökulmasta. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 68 prosentista 72 prosenttiin eli 110 000 uuden työpaikan luominen. Kilpailukykysopimuksen toteutuessa ennustetun kasvun ja hallituksen jo päättämien toimien perusteella ollaan työllisyystavoitteesta saavuttamassa runsas puolet.

Kehysriihessä päätettiin uusista työllisyyttä vahvistavista toimista. Hallitus purkaa kannustinloukkuja ja laajentaa työttömyysetuuksien aktiivikäyttöä. Päätöksillä pyritään nopeuttamaan työn vastaanottamista, lyhentämään työttömyysjaksoja, parantamaan työllistymisedellytyksiä ja alentamaan rakenteellista työttömyyttä.

Hallitus laajentaa työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Aktiivitoimenpiteiden rahoituksesta tulee nykyistä joustavampaa, jolloin työttömien palvelutarpeisiin vastataan paremmin. Hallitus laajentaa starttirahan käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle myönnetään enintään 12 kk ajaksi peruspäivärahan suuruinen starttiraha ja tämä voidaan rahoittaa työttömyysetuusmäärärahoista.

Samalla hallitus vahvistaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta, tiukentaa työttömien työn vastaanottovelvollisuutta ja uudistaa TE-toimistojen palveluprosessia. Lisäksi hallitus täydentää yrittäjyyttä edistäviä toimia toimenpidekokonaisuudella elinkeinoministeri Olli Rehnin johdolla. Tarkempi toimenpidelista ja toteutusaikataulu työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistavista toimenpiteistä julkistetaan 12. huhtikuuta.

Hallitus on myös sopinut, että syksyn 2016 budjettiriihessä päätetään vielä uusista työllisyyttä vahvistavista toimista, jotka valmistellaan oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin johdolla. Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi otetaan vuonna 2017 käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä 50 prosentin suuruisena EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesta maksimitukitasosta. Tähän suunnataan 43 milj. euroa v. 2017–2019 ja 46 milj. euroa v. 2020.

Hallitus käynnistää seuraavat liikennehankkeet kehyskaudella, yhteensä panostukset ovat noin 700 milj. euroa kehyskaudella:

  • Luumäki–Imatra,
  • Vt 4 Oulu–Kemi, 1. ja 2. vaihe
  • Vt 5 Mikkeli–Juva, 1. ja 2. vaihe
  • Vt 12 Lahden eteläinen ohikulkutie
  • Raide–Jokeri
  • Tampereen raitiotie, 1. vaihe (Hervanta, keskussairaala, varikko)
  • Tampereen raitiotie, 2. vaihe (Lentävänniemi)
  • Helsinki–Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu

Hallitus toteuttaa vuosina 2017–2018  yhteensä noin 105 milj. euron panostuksen korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseksi sekä nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseksi.

Hallitus pitää kiinni säästötavoitteestaan

Hallitus pitää kiinni hallitusohjelmassa sovitusta neljän miljardin säästötavoitteesta vuoden 2019 tasolla. Sen kattamiseksi on päätetty täydentävistä sopeutustoimista.

Hallitusohjelman kuntiin kohdistuneet säästöt eivät ole toteutumassa täysimääräisinä. Tämä korvataan kehysriihessä 2017 esimerkiksi säätämällä kuntien sote-palveluille vähimmäismaksurajat tai päättämällä muista julkisen talouden säästöistä tai tulonlisäyksistä, kuten kiinteistöveron alarajan korotuksesta, joilla saavutetaan tavoiteltu yhteensä 130 milj. euron tasapainovaikutus.

Merkittävä osa säästötavoitteen vajauksesta johtui siitä, että inflaatio on ollut alhaisempi kuin hallitusohjelmaa laadittaessa arvioitiin. Tämän seurauksena hallitusohjelmassa sovittu indeksisäästö on tuottanut tavoiteltua pienemmän säästön. Hallitus esittää aiemmin päätettyjen indeksisäästöjen korvaamiseksi 0,85 prosentin tasasuuruista vähennystä vastaaviin menoihin. Päätöksen nettosäästö julkiseen talouteen on noin 195 milj. euroa.

Lisäksi kehitysyhteistyömenoihin kohdistetaan uusi 25 milj. euron säästö vuodesta 2018 lähtien. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tämän myötä kehyskaudella keskimäärin 0,39 % suhteessa bruttokansantuloon. Perusväylänpitoon kohdistetaan 25 milj. euron uusi säästö vuodesta 2018. Säästö nousee 35 milj. euroon vuodesta 2019 lukien. Sairauspäivärahoihin kohdistetaan 22 milj. euron säästö ylempien tulorajojen muutoksella vuodesta 2017 alkaen. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaan omaehtoisen koulutuksen kulukorvaukseen kohdistetaan 47 milj. euron pysyvä säästö.

Hallitus on päättänyt opintotukisäästön toteuttamisesta. Hallitus kohtuullistaa selvitysmies Roope Uusitalon esittämää opintotuen ehtojen kiristämistä ja opintotukileikkausta siten, että pitkän aikavälin säästövaikutukset ovat noin 122 milj. euroa.

Korkea-asteen opintorahan tasot yhtenäistetään toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintorahan enimmäismäärä on enintään 250,28 €/kk.  Opintotuen enimmäismäärä on korkea-asteella kotimaassa opiskeltaessa 1.8.2017 lukien yhteensä 1 101,88 euroa kuukaudessa ja ulkomailla opiskeltaessa 1 260,28 euroa kuukaudessa. 

Eri koulutusasteiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee 10 kuukaudella 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Tutkintokohtainen tukiaika lyhenee kahdella kuukaudella. Edistymisen seurannassa käytettävä suoritusvaatimus säilyy ennallaan 5 opintopisteessä tukikuukautta kohden.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee 650 euroon kuukaudessa kotimaassa opiskelevalla ja 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla. Opintolainahyvitys säilytetään taloudellisten reunaehtojen puitteissa.

Opiskelijan omat tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan määräajoin kuitenkin niin, että tulorajat eivät laske. Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotusta kohtuullistetaan 15 prosentista 7,5 prosenttiin.

Hallitus valmistelee syksyn 2016 budjettiriiheen mennessä esityksen sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Mikäli esitys lisää asumistukimenoja, ne katetaan STM:n hallinnonalan menokehyksen puitteissa. Ulkomailla opiskelevat säilyisivät edelleen opintotukijärjestelmän mukaisen asumislisän piirissä.

Hallitus päätti uusista panostuksista

Hallitus kompensoi kehyspäätöksen uuden indeksisäästön vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahaindeksiin täysimääräisesti ylimääräisellä 37 milj. euron vuosittaisella määrärahalla.

Nuorten työkokeilun kulukorvaukseen kohdennetaan seitsemän milj. euron vuosittainen menolisäys. Palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen kohdennetaan 30 milj. euron vuosittainen menolisäys.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintakyvyn turvaamiseksi ja vankilaverkoston ylläpitoon on päätetty kohdentaa lisärahoitusta yhteensä 34,9 milj. euroa vuosina 2017–2020.

Maatalouden tulo- ja kannattavuustilanteen helpottamiseksi osoitetaan maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen vuosittain 6,7 milj. euroa vuosina 2017 ja 2018 sekä luonnonhaittakorvauksiin 20,3 milj. euroa vuonna 2017.

Suomeen perustetaan genomikeskus, jolla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja globaalille liiketoiminnalle. Tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa. Perustetaan kansallinen syöpäkeskus. Näiden perustamiskustannuksiin kohdennetaan yhteensä 17 milj. euroa vuosina 2017–2020.

Poliisin toimintamäärärahoja lisätään 5 milj. eurolla ja kehyskauden loppuvuosina 10 milj. eurolla. Suojelupoliisin toiminnan turvaamiseen kohdennetaan kehyskaudelle 2 milj. euron vuosittainen lisämääräraha.

Takuueläkettä korotetaan 10 milj. eurolla vuodesta 2018 lähtien. Korotus on noin 8 e/kk takuueläkettä saavaa kohden.

Yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta maksettavan lainauskorvauksen tasoa nostetaan 2 milj. eurolla 11,25 milj. euroon v. 2017 (sisältäen arvonlisäveron).

Biotalouden ja kansainvälisen ilmastopolitiikan tieteellisen pohjan vahvistamiseksi Euroopan metsäinstituutin perusrahoitusta vahvistetaan miljoonalla eurolla vuodessa.

Suomen ulkomaanedustustoverkkoon ei kohdisteta toimitilasäästöä.

Kokonaisveroaste ei nouse

Hallitus pitää kiinni ohjelmastaan, jonka mukaan kokonaisveroaste ei nouse.

Hallitus on aiemmin tehnyt päätöksen makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopumisesta siihen liittyvien valtiontukiongelmien vuoksi. Veron poistamisen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi liikenteen polttonesteiden veroja korotetaan. 100 milj. euron korotus tarkoittaa bensiiniin ja dieselöljyyn runsaan 2 snt/l korotuksia. Keskimääräiselle henkilöautoilijalle tämä tarkoittaa 30–35 euron lisämenoa vuodessa. Hallitus tarkkailee öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitystä ja mikäli hinta nousee yli 80 dollariin barrelilta, hallitus tarkastelee veronkorotusta uudelleen.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino

2016,

budjetoitu

2017,

JTS

2018,

JTS

2019,

JTS

2020,

JTS

Tulot (mrd. euroa)

49,1

49,3

50,6

51,4

52,4

Menot (mrd. euroa)

55,4

55,1

55,4

55,1

55,7

Alijäämä (mrd. euroa)

5,4

5,9

4,8

3,7

3,2

(käyvin hinnoin)

Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella 2017–2020 keskimäärin noin 1 ½ prosenttia vuodessa ja verotulojen noin 2 prosenttia vuodessa.

Syksyn 2015 julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna budjettitalouden menot ovat keskimäärin noin 0,1 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Menojen nousuun on vaikuttanut erityisesti kasvanut turvapaikanhakijamäärä. Alentavasti menojen tasoon on vaikuttanut alempi korkomenoarvio sekä uudet sopeutustoimet.

Julkisen talouden suunnitelman määräraha-arvioiden laskentaoletuksena on 10 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa, kun se syksyn kehyspäätöksessä oli 15 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijaennuste on valmisteltu poikkihallinnollisesti SM:n johdolla. Turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä johtuvat menot ovat kokonaisuudessaan noin 700 milj. euroa vuoden 2019 tasossa.

Kuntatalous pysyy kireänä

Hallitusohjelman kuntataloutta vahvistavat toimet sekä kuntien ja kuntayhtymien omat sopeutustoimet estävät kuntataloutta heikkenemästä kuluvana vuonna. Kuntatalouden velka jatkaa kuitenkin kasvuaan. Kuntatalouden menojen kasvupaine on suuri, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, heikko työmarkkinatilanne ja lisääntynyt maahanmuutto. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden tulot kasvavat vaimeasti.

Suomen taloudessa hienoinen piristyminen - kasvunäkymät silti vaisut

Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Kuluvana vuonna kasvun arvioidaan vahvistuvan lähes yhden prosentin vauhtiin ja hallituskauden lopulla talouden ennakoidaan kasvavan runsaan prosentin vauhtia.  Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi, joten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelevat yksityiset investoinnit ja myös yksityinen kysyntä kasvaa.

Kansantalouden vaikeat ajat ovat heijastuneet voimakkaasti julkiseen talouteen. Julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt ja velka kasvanut nopeasti. Julkisen talouden alijäämä ylitti 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2014. Ennakkotietojen mukaan alijäämäsuhde onnistuttiin painamaan alle 3 prosentin rajan viime vuonna ja sen ennustetaan pysyvän viitearvon alapuolella koko hallituskauden. Tämän hetken arvion mukaan julkisen talouden velkaantuneisuuden kasvu saadaan pysäytetyksi hallituskauden lopulla.

Edellä esitetyt kansantaloudelliset arviot ovat alustavia. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan 14.4.2016.

Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa 14.4.2016, jonka jälkeen se julkistetaan kokonaisuudessaan. Samassa yhteydessä julkistetaan hallitusohjelman päivitetty toimintasuunnitelma.

Hallitus on myös tarkentanut linjauksiaan koskien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistuksia. Linjauksista kerrotaan tarkemmin keskiviikkona 6. huhtikuuta klo 9.30 valtioneuvoston tiedotustilassa. Lakiesitykset uudistuksista lähtevät lausuntokierrokselle viimeistään toukokuun alkupuolella.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236 ja valtiovarainministerin erityisavustaja Suvi Aherto, p. 050 349 6121

Pääministeri Sipilän esitys tiedotustilaisuudessa

Tiedotteeseen tehty tarkennuksia 6.4.2016 klo 15.30 (lihavoituna)