Kehityspoliittinen selonteko: Suomi edistää kestävää talouskasvua, naisten asemaa sekä hauraiden valtioiden haasteiden ratkomista

Tiedote 26/2016
4.2.2016

Suomen kehityspolitiikka on linjattu uudessa selonteossa siten, että ajankohtainen kansainvälinen ja kansallinen tilanne on otettu huomioon. Suomi lisää tukeaan vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille, kuten Somalia, sekä suuntaa aiempaa enemmän voimavaroja pakolaisuuden lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin.

Valtioneuvosto hyväksyi 4. helmikuuta kehityspoliittisen selonteon. Selonteko tuo esiin kehityspolitiikan tiiviit kytkennät Suomen muuhun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Ne korostuvat erityisesti konfliktialueilla, hauraissa valtioissa sekä pakolaisuuskysymyksissä. Vakaa ja turvallinen maailma on myös Suomen etu.

Suomen kehityspolitiikassa painottuvat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet sekä kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Painopisteisiin kuuluvat myös yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky sekä ruoan, veden ja energian saatavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

”Katsomme entistä tarkemmin, millä aloilla panostamme tarvitaan, jotta kumppani voisi jatkossa seisoa omilla jaloillaan. Yksi esimerkki on kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistaminen ja julkisten varojen läpinäkyvä käyttö”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.

Kestävät investoinnit liikkeelle

Suomen kehityspolitiikan keskeinen tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Hyvinvoinnin lisääntyminen kehitysmaissa ei tule tapahtumaan ilman kestävää talouskasvua ja työpaikkoja. Tämä tunnistetaan selkeästi YK:ssa syyskuussa 2015 hyväksytyssä kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmassa sekä Suomen kehityspolitiikassa.

Suomi osallistuu hallituskauden aikana yhteensä yli puolella miljardilla eurolla kansainvälisiin ponnisteluihin saada kehitysmaihin kestävän kehityksen mukaisia investointeja. Hallitus kannustaa ja tukee vastuullisia suomalaisyrityksiä kehitysmaiden markkinoille.

”Afrikassa uusiutuvilla energiamuodoilla on valtava potentiaali, mutta samaan aikaan kolmella neljästä Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaasta ei ole sähköä. Tilannetta ei voida ratkaista ilman yksityisiä investointeja. Voimme edesauttaa näiden syntymistä kehitysrahoituksella”, Toivakka toteaa.

Lisää tukea hauraille valtioille

Kahdenvälisessä yhteistyössä vähiten kehittyneiden ja hauraiden valtioiden rooli kasvaa, sillä niissä tarve Suomen tuelle on suurin. Suomi lisää tukeaan Somalialle ja Etiopialle. Afrikassa yhteistyötä jatketaan myös Mosambikin ja Tansanian kanssa. Aasiassa tuki keskitetään Afganistaniin, Myanmariin ja Nepaliin. Euroopassa tuetaan Ukrainan rakenteellisia uudistuksia ja jälleenrakennusta.

Vastaavasti yhteistyö joidenkin aiempien pitkäaikaisten kumppaneiden, kuten Sambian ja Kenian, kanssa muuttuu vähitellen moniulotteisemmaksi yhteistyöksi, jossa lahja-avun osuus on pieni.

Pakolaisuuden lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin suunnataan aiempaa enemmän voimavaroja. Suomi lisää tukeaan Syyrian ja Irakin konflikteista kärsiville alueille ja toimii aktiivisesti yhteisten ratkaisujen aikaansaamiseksi.

Kansainvälisistä järjestöistä naisten ja tyttöjen aseman vahvistamista ajavat YK-järjestöt UN Women, UNFPA ja UNICEF ovat jatkossa Suomen tärkeimpiä kumppaneita. Myös Euroopan unioni ja kehityspankit säilyvät keskeisinä yhteistyötahoina.

Valtioneuvoston kehityspoliittinen selonteko on valmisteltu yhteistyössä keskeisten suomalaisten sidosryhmien kanssa, ja eduskunta käsittelee sen kevään kuluessa.

Lisätietoja: Elina Kalkku, alivaltiosihteeri, kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka, puh. 0295 350 556, Riikka Laatu, apulaisosastopäällikkö, kehityspoliittinen osasto, puh. 0295 350 970, Juha Kirstilä, ulkomaankauppa- ja kehitysministerin erityisavustaja, puh. 0295 351 834.

• Valtioneuvoston selonteko: Suomen kehityspolitiikka
• Suomen kehityspolitiikka 2016, tiivistelmä (pdf)