Kehitysyhteistyötä pidetään entistä tärkeämpänä – erityinen painoarvo humanitaariselle avulle

Suomalaisista 87 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa erittäin tai melko tärkeänä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Tätä mieltä ovat erityisesti nuoret, joista 95 prosenttia piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien määrä on kasvanut viimevuotisesta selvästi, jopa 12 prosenttiyksikköä.

Lähes puolet (42 %) suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Erityisen tärkeänä pidetään humanitaarista apua, jota pitää erittäin tai melko tärkeänä 90 % suomalaisista.

Joka neljäs on kuitenkin valmis leikkaamaan kehitysyhteistyön määrärahoja. Viime vuonna samaa mieltä oli 16 % suomalaisista. Määrärahat pitäisi ennallaan 61 prosenttia ja niitä lisäisi 11 prosenttia suomalaisista.

"Kysely kertoo hyvin, että kehityspolitiikalla ja -yhteistyöllä on tärkeä tehtävä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vaikka nykyisessä taloustilanteessa joudummekin leikkaamaan määrärahoja on tärkeää, että kehitysyhteistyön laadusta ja vaikuttavuudesta pidetään kiinni", sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.

Luottamus Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen on vahvistunut: kolme neljästä pitää sitä tehokkaana ja tuloksellisena, kun edellisvuonna samaa mieltä oli kaksi kolmesta. Erityisen merkittävänä pidetään Suomen vuosina 2011–2015 tukemaa työtä vesi- ja käymäläolojen parantamiseksi yli kahdelle miljoonalle ihmiselle.

Turvallinen ja tasa-arvoinen maailma myös suomalaisten etu

"On mielenkiintoista, että samaan aikaan kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaamisen kanssa kansalaiset pitävät sitä entistä tärkeämpänä. Syynä voi olla entistä levottomammaksi käyvä maailma – pakolaisia on maailmassa nyt enemmän kuin vuosikymmeniin, ja ihmisten hätä on konkreettisesti kaikkien nähtävillä esimerkiksi Välimeren yli tulevien siirtolaisten myötä", arvioi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Peräti 92 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on myös suomalaisten etu. Vastaavasti 90 prosenttia on sitä mieltä, että kriisien ehkäiseminen on halvempaa kuin niiden hoitaminen. Kehitysyhteistyöstä tulee suomalaisille mieleen etenkin heikoimpien auttaminen ja kansainvälinen vastuunkanto sekä köyhien maiden koulutuksen lisääminen ja kasvumahdollisuuksien edistäminen.

Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten touko-kesäkuun aikana 992 yli 15-vuotiasta suomalaista henkilökohtaisina käyntihaastatteluina. Tutkimus tehtiin ulkoministeriön toimeksiannosta.  Ulkoministeriö on selvittänyt kansalaisten näkemyksiä kehitysyhteistyöstä säännöllisesti yli 10 vuoden ajan.

Poimintoja tuloksista:

• Kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa erittäin tai melko tärkeänä pitää 87 % suomalaisista (2014: 82 %), melko tai erittäin vähämerkityksisenä 12 % (2014: 16 %).
• Kehitysyhteistyön määrärahojen lisäämistä kannattaa 11 % (2014: 14 %), ennallaan pitämistä 61 % (2014: 57 %), leikkaamista 26 % (2014: 16 %), kantaansa ei osaa sanoa 3 % (2014: 2 %).
• Suomen kehitysyhteistyötä pitää tehokkaana ja tuloksellisena 74 % suomalaisista (2014: 62 %), eri mieltä on 21 % (2014: 30 %).
• Valtaosin kansalaisille vapaaehtoiseksi kehitysyhteistyön olisi valmis muuttamaan 39 % suomalaisista, eri mieltä on 43 %. Eri puolueiden kannattajien näkemykset eroavat toisistaan merkittävästi.
• Enemmistö suomalaisista (55 %) on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, vaikka se ei yksin riitäkään.
• Tänä vuonna päättyvistä YK:n vuosituhattavoitteista tärkeimpänä pidetään äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamista. Uusista kehityksen tavoitteista tärkeimpänä pidetään nälän poistamista ja ruokaturvaa.
• Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2015 -tutkimusraportti ja edellisten vuosien raportit

Lisätietoja: Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen, p. 050 375 9008, [email protected], ministeri Toivakan erityisavustaja Emma Hannonen, p. 050 574 0736, [email protected]