Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Alexander Stubbin puheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa Suomen ja Venäjän suhteista

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 14.1.2015 14.10
Puhe

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Venäjä on Suomelle tärkeä naapurimaa. Se on itsenäiselle Suomelle sitä aina ollut, ja tulee sitä aina olemaan. Se ei kuitenkaan kovin usein ole ollut naapuri, johon olisimme voineet suhtautua huolettomalla luottamuksella. Se on aina ollut ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskiössä.

Meillä on suhteessamme Venäjään pitkä historiallinen perspektiivi, joka auttaa ymmärtämään myös tätä päivää. Emme kuitenkaan voi elää menneessä, vaan tämän päivän Venäjä-suhteemme tulee perustua realistiseen, ajankohtaiseen tilanneanalyysiin. Suhteemme Venäjään ei voi olla monoliitti, joka ei millään tapaa muutu, kun Venäjä muuttuu. Muuttuvan naapurin vieressä elämistä helpottaa se, että oma paikkamme osana eurooppalaista perhettä on kristallin kirkas.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja suhteessa Venäjään on yksiselitteinen ja selkeä. Siitä on sovittu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Suomen kahdenväliset suhteet Venäjään ja Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka suhteessa Venäjään täydentävät toisiaan. EU:n Venäjän-politiikan yhtenäisyys on Suomen etu, ja tämän yhtenäisyyden tukeminen on ollut linjamme koko Suomen EU-jäsenyyden ajan.

Suomen ja Venäjän naapuruussuhde on ottanut 25 vuodessa valtavan harppauksen kohti luonnollista, avointa naapuruutta. Arjen naapuruuden vahvuuksista on tärkeää pitää kiinni myös tämänhetkisessä tilanteessa. Talous, matkailu ja ihmisten väliset kontaktit ovat kahdenvälisen suhteemme kivijalka. Ymmärrän hyvin, mitä Venäjä merkitsee naapurin kanssa jo vuosien ajan erinomaista yhteistyötä tehneissä maakunnissa – kuten Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

On tärkeää, että Venäjä-suhteemme tilannekuva on meillä kaikilla yhteinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Venäjästä voitaisi käydä vilkasta, analyyttistä keskustelua. Venäjä on maa, jonka monet tuntevat ja josta kaikilla on mielipide. Kuiskuttelun ja liturgisuuden aika on Suomen ja Venäjän suhteissa onneksi jäänyt tukevasti taakse, niin kotimaassa kuin keskusteluyhteydessämme Venäjään.

------------

Venäjä on tällä hetkellä kriisissä. Energiaviennistä riippuvaisen Venäjän talouden lähimenneisyydessä on ollut useita ylä- ja alamäkiä, ja ei siksi ole yllättävää, että hyvien aikojen jälkeen taloudessa koittivat jälleen vaikeammat ajat.

Nyt päällä oleva kriisi poikkeaa kuitenkin aiemmista siksi, ettei se ole vain taloudellinen vaan myös geopoliittinen. Vahvan itsetunnon kasvattanut Venäjä on ryhtynyt sotilaallisiin toimiin omien rajojensa ulkopuolella, Ukrainassa. Tämän voimapolitiikan seurauksena Venäjän välit moniin kansainvälisiin kumppaneihinsa ovat viilenneet hetkessä.

Euroopan kasvaneet sotilaalliset jännitteet vaikuttavat myös Suomen turvallisuusympäristöön. Ei ole Suomenkaan kannalta yhdentekevää, miten Venäjä tähän kriisiinsä reagoi.

Venäjä ei silti muodosta meille perinteistä turvallisuuspoliittista uhkaa. Suomelle Venäjän kriisi on tähän saakka konkreettisimmin näyttäytynyt ennen kaikkea talouden kautta.

Alkanut vuosi ei lupaa olla helppo.

Yhtäältä Venäjän talous tulee olemaan suurissa vaikeuksissa, ja tämä vaikuttaa meihin niin kauppa- ja investointisuhteidemme kuin matkailunkin kautta.

Toiseksi on odotettavissa, että sisäpoliittinen epävarmuus Venäjällä lisääntyy. Heikentyvä talouskehitys voi yhdistyä yhä tiukentuvaan sisäiseen kontrolliin ja yhä uusien ulkoisten uhkakuvien maalailuun. On yhä epätodennäköisempää, että Venäjä tässä tilanteessa uskaltaisi käydä uudistusten tielle. Kuten syyskuussa Berliinissä pitämässäni Venäjä-puheessa totesin, olisi rehellistä myöntää, ettei Venäjästä ole tulossa meidän kaltaistamme eurooppalaista demokratiaa. Sanon tämän, vaikka tiedän, että myös monet venäläiset haluaisivat näin tapahtuvan.

Kolmanneksi on hyvin todennäköistä, että Venäjän ja Euroopan unionin suhteet säilyvät jännitteisinä. Samaan aikaan Venäjä pyrkii etsimään uusia kumppaneita muokatakseen maailmanpolitiikan tasapainoa toiseen asentoon; se haluaa olla sääntöjen noudattajan sijaan sääntöjen asettaja.

On yhteinen intressimme, että Venäjä olisi vauras ja vakaa. Siksi toivon, että Venäjän tilanne ja sen suhteet Eurooppaan kääntyisivät pian parempaan suuntaan. Avaimet tässä suhteessa ovat kuitenkin pitkälti Venäjän käsissä. Me pidämme keskusteluyhteyden auki.

----------

Venäjän tilanteen suuresta itseisarvoisesta merkityksestä huolimatta toivon, ettemme tässäkään salissa unohda katsoa asiaa myös laajemmasta näkökulmasta. Venäjän tämänhetkinen käytös on osa laajempaa murrosta. Elämme muuttuneessa maailmassa, kahden aikakauden loppua.

Yhtäältä olemme tulleet toisen maailmansodan jälkeisen aikakauden loppuun ja kansainvälisen järjestelmän murrokseen, jossa – pitkälti länsimaiden – luomat kansainvälisen politiikan rakenteet ja arvot ovat tulleet vakavasti kyseenalaistetuiksi.

Toisaalta olemme tulleet kylmän sodan jälkeisen aikakauden loppuun; olemme joutuneet palaamaan yhteistyön maailmasta yhä monitahoisemman vastakkainasettelun maailmaan.

Kuten tasavallan presidentti uudenvuodenpuheessaan totesi: Olemme siirtyneet hienosäätöjen ajasta jälleen peruskysymysten ääreen.

Tämä haastaa myös Suomen ulkopolitiikan, niin suhteessamme Venäjään kuin laajemminkin. Meidän on oltava hereillä.

 
Sivun alkuun